Miksi LASTENVAATTEISIIN PANOSTAVAT itse usein näyttävät HOMPSUILTA?

meidän perheessä ainakin totta! ap

En halua kulkea lastenvaatteissa ja naistenvaatteista ei löydy tuunaamatta sopivia.



Silloin kun löydän mieleisen vaatteen sopivassa koossa, ostankin sitten samalla useamman samanlaisen, ja todellakin yritän satsata jopa itseeni mutta kirpun kokoisena se ei ole helppoa.

kun väisteli 4:ää pikkulasta joilla oli ihan hienot ja siistit ulkovaatteet, törmäsin toistamiseen metelöivään(kirjaimellisesti) pesueeseen ja näin vanhemmat, enpä ollut nähnyt niin rikkinäisiä vaatteita kellään.

Kyllä meillä on sekä lapset että aikuiset ihan siististi puettuja.

jTotta, ostan lapsille vaatetta lähes joka päivä...

Ostan lastenvaatteita ainakin 50€/vk.

No sulla on rahaa ja kaappitilaa! Mun on oikeasti vaikea kuvitella edes tuollaista elämäntilannetta!

Toisaalta todella tyylikkäästi pukeutuvien äitien lapset ovat usein tosi renttuisesti puettuja.

ehkä olen tulossa vanhaksi. Eikä se ulkonäkö tästä muutu enää kauheasti, vaikka yrittäisikin...

Olisi kiva tsempata, mutta kun ei jaksa eikä ehdi. Aamulla esim. ei ehdi käydä suihkussa ja pestä hiuksia, ja sitten vaan vetää nopeesti päälle jotain että pääsee ulos.



No lastahan on tosi kiva pukea nätisti, ja ei se paljoa vaadi!

Samoin myös ostaminen käy helposti kun tietää koon.

Itselle ei kokeilematta voi ostaa, ja kokeileppa sitten monia vaatteita kun taapero juoksee jo siinä vaiheessa kaupasta ulos.

Eiköhän tällä jo selity jotain...

lapsille oli niin paljon kivempaa ja helpompaa ostaa vaatteita netistä ja muutenkin sovittamatta. Oma muuttunut kroppa taas ei oikein houkutellut vaateostoksille, kun ei ollut työnkään takia pakkoa panosta vaatteisiin.



Nyt kun taas ole työelämässä, panostan vähintään yhtä paljon omiin vaatteisiini (edelleen kyllä lapsillakin kunnon vaatteet, etenkin ulkovaatteet laatua). Joskus jos poikkeamme työ/hoitopäivän jälkeen suoraan kauppaan, saattaa jopa olla niin että lapset näyttävät kuraisissa haalareissaan huomattavasti homssuisemmalta kuin äiti korkokengissään :)



Eli näin ne tilanteet voivat muuttua.

Valitsen omiakin vaatteita hartaudella, mutta jotenkin tuntuu, että kaikki mikä on ihanaa ja makeeta kaupassa (ja ehkä vielä sovituskpissakin) muuttuu parissa päivässä hompsuiseksi käytössäni :o(

En vain halua, että lapset ovat niin huonosti puettuja kuin me aikuiset. Kärsin lapsena siitä, että minulla oli rumat vaatteet. En halua lasteni kokevan samaa ja siksi hankin heille asianmukaiset ja siistit vaatteet. Ei heidän tarvitse kärsiä siitä, että vanhempia ei pukeutuminen kiinnosta. Toivon myös lasten oppivan, että eri tilanteisiin pukeudutaan eri tavalla.



Itse en välitä ostaa vaatteita itselleni, koska en pidä siitä. Silloin kun väkipakolla raahaudun kauppaan, ostan aina monella sadalla eurolla vaatteita ja sitten pidän niitä pitkään. Yritän ostaa laadukkaampia vaatteita, jotta ne kestäisivät ja välttäisin ostosreissut. Suosin myös vaatteita, jotka ovat jatkuvassa mallistossa. Jos housut nuhjaantuvat, menen ostamaan täsmälleen samanlaiset tilalle eikä tarvitse sovittaa. Töissä vaatteeni ovat toki siistimpiä kuin muilla naisilla, mutta se valitettavasti kertoo enemmän työkavereitteni pukeutumisesta kuin minun pukeutumisestani. Meidän työpaikalla miehillä on huomattavasti siistimmät ja trendikkäämmät vaatteet kuin naisilla.

jTotta, ostan lapsille vaatetta lähes joka päivä... Ostan lastenvaatteita ainakin 50€/vk.

No sulla on rahaa ja kaappitilaa! Mun on oikeasti vaikea kuvitella edes tuollaista elämäntilannetta!

ei ole mitään ihmeellistä, näin minäkin teen :) eli ainakin toi 50e/vk mene lasten vaatteisiin.

Itsellä käytän ihan normi vaatteita, ei mitään erikoisen hienoja, mutta siistejä kuitenkin. En ole työelämässä, vaan kotiäitinä, joten ei kai liene niin tarkkaa omien vaatteiden kanssa, jos kuitenkin perussiististi pukeutuu. Lasten vaatetukseen joka tapauksessa panostan monin verroin enemmän.

itseensä panostavien lapset kulkevat tavis/halpis vaatteissa.



Eli joko ei ole rahaa tai kiinnostusta panostaa molempiin. Yleensä molemmissa ääripäissä vaatevarustelu (ja panostaminen) menee niin äärimmäisyyksiin, että jostain on tingittävä. Siinä missä itseensä panostava haalii aina vaan uusia kenkiä ja laukkuja; haalii lastenvaatefriikki kuusi talvihaalaria asusteineen ja hänen lapsensa käyttää niistä korkeintaan kahta-kolmea... On kuitenkin syytä muistaa, että suurin osa panostaa sekä omaan että lasten pukeutumiseen melko samalla tavalla ja kohtuudella.

itselleni ostelusta enää sellaista tyydytystä kuin nuorempana. Lapselle hankkiessani taas tunnen suurta nautintoa :)