kuinka pienillä ikäeroilla teillä tai tietämillänne perheillä lapsia?

Hyvin on mennyt ja en koe, että olisi haastetta sen kummemmin. Kaikki lapset suunniteltuja. Itse hoidettu, eikä ollut ns tukiverkkoja, sillä osa isovanhemmista kuollut ja loput itse hoidettavia.

jossa on neljä lasta niin että nuorimman ja vanhimman lapsen ikäero on 4v4kk, ei kaksosia. Siinä on mielestäni haastetta. Kyllähän kahden pikkulapsen kanssa pärjäilee.

ja kyllä ihan yksilöllisesti ovat saaneet kehittyä ihan omaan suuntaansa. Se ehkä on erilaista, että eivät ole niin tarvinneet ulkopuolisia kavereita ja ovat siksi olleet riippumattomia muista. Ei ole tarvinnut alistua kaikkeen, koska pelätään, että jää yksin. Ovat rohkeasti uskaltaneet kulkea omia teitään, koska ikinä ei ole tarvinnut alistua muiden valtaan esim. kiusaamaan toisia tai polttamaan tupakkaa peläten, että jää yksin.

Tosin näistä toinen lapsi syntyi keskosena... Tiedän useita perheitä joissa lapsia aika putkeen, esim. kolme lasta peräkkäisinä vuosina. Jos kysyt, niin on minusta ihan hullua. Ei nuo lyhyen ikäeron lapset (minun tuntemani ala-asteikäisiä) ihan mukavimmasta päästä lastemme kavereita ole tai heillä ainakaan vanhemmilla aikaa kovin paljoa tehdä lasten kanssa mitään.

Muista perheistä en tiedä kuin niistä jotka tunnen. Juu ja luulen että näissä perheissäkin joissa lyhyet ikäerot, niin pidetään itse sitä hyvänä ratkaisuna. Kavereiden perheissä vaan nähdään ulospäin se toisenlainen puoli.

Näissä lyhyissä ikäeroissa on se että lapset "ovat parhaimmat kaverukset" ja "kiinnostuksen kohteet ja tarpeet ovat samat". Tällöin helposti unohtuu lapsen yksilöllisyys. Vaikka olisi kaksoset ja täysin samanikäiset, niin ovat yksilöitä, joita saattaa kiinnostaa eri asiat ja tulla paremmin toimeen erilaisten kavereitten kanssa ja kaipaavat sitä vanhempien yksilöllistä huomiota.

Tosin voihan olla että lyhyen ikäeron perheissäkin toimitaan huomioiden lapsen yksilöllisyys, mutta usein menee ne lapset yhdessä enemmän kuin yksilöinä.

Ja tiedoksi että meillä kahden ensimmäisen lapsen ikäero on 1v10kk. Minusta sekin oli lapsia ajatellen liian lyhyt. Esikoinen oli liian pieni toisen syntyessä ja nyt molempien ollessa kouluikäisiä vertaavat itseään toisiin ja hakevat omia roolejaan jonkin verran peilaten toisiinsa. -Mutta mistäs tuonkaan tiesi etukäteen, mutta jälkikäteen on hyvä olla viisaampi.

..maailmaan!

tehkää 9 kuukauden välein..yksi..kaksi..3..4..5.6.7.8..9..

jossa lapsilla on 11 kk ikäeroa (siihen verrattunta meidän ikäeromme tuntuukin suurelta..)

Tosin pisteet sen perheen mammalle sillä esikoiset olivat kaksoset ja 11kk:n päästä syntyi jo uusi vauva :O

Omilani on 1v5kk ja on ihan riittävä

Itselleni ei ole tuolossa kolme lasta 1v1kk sisään. Odotan nyt kaksosia ja esikoinen on silloin 1v1kk jos kaksoset syntyvät ajallaan... Ikäero tietenkin vain pienenee, mitä aikaisemmin syntyvät:(

Meillä ekan ja tokan välissä 1v 3kk ja kolmannen ja neljännen välissä 1v 4kk. Ekat on poikia, seuraavat poika ja tyttö.

Meillä on saanut se isompi olla tarpeeksi kauan pieni, esim. tutit jääneet samaan aikaan pois ja puhumaankin oppivat eka ja toka suunnilleen samoihin aikoihin ja eka oppi tokalta sanoja sanomaan oikein.

En tiedä mitä tuo kilpailuasetelma tässä tarkoittaa, ei meillä sellaista ole ollut.

Minä ehdottomasti tekisin lapset pienellä ikäerolla, samanikäiset ovat toisilleen niin tärkeät ja läheiset ja vanhemmille paljon helpompaa sen alun jälkeen.

1.5 vuott. Mutta kuten joku muukin tuossa edellä kirjoitti, niin nykyisellä tietämykselläni en "hankkisi" lapsia näin pienellä ikäerolla.

Esikoinen ei saanut olla tarpeeksi kauan se pieni ja kuopus on joutunut menemään liian paljon "siinä sivussa". Jollei kuopus olisi valvottanut niin tolkuttomasti, niin meille vanhemmille tilanne ei olisi ollut mitenkään hurjan kuormittava. Nyt kiristi kaikkien pinnaa liikaa. Silti muistelen haíkeudellakin tuota aikaa.

Pojat nyt 4v ja 5v. Leikkivät paljon yhdessä, mutta myös tappelevat tuhottomasti. Kuopuksella on liian kiire saavuttaa esikoisen taitoja. Joissain asioissa saamme "toppuutella" kuopuksen intoa, ettei fyysisissä taidoissaan niin usein ohittaisi varovaista isoveljeään. Koen, että poikien hoito menee edelleen liikaa "köntässä". Itsekään eivät oikein osaa ja halua olla toisistaan erossa.

Meille vanhemmillehan oli helppoa hoitaa lapset kotona siihena sti, kun kuopus oli 3v, kotonaoloa tuli yhteensä "vain" 4.5v. Kuljetusrumba päiväkotiin kestää kokonaisuudessaan vain 4 vuotta jne. Tosi pian ovat jo molemmat pieniä koululaisia, jolloin helpommin ehkä pärjäävät kotona yhdessä jne....

Luin vastikään kirjaa sisaruussuhteiden merkityksestä ihmiselle. Siinä oli minulle uusi käsite "valekaksoset" eli sisarrukset, joilla on enintään 1.5v ikäeroa. Sitä tilannetta ei suositeltu juuri tolkuttoman sisarrusten välisen kilpailuasetelman takia. Joka koriostuu kirjoittajien mukaan erityisesta "valekaksospojilla".

Mutta kuten sanoin, jos nyt voisin valita uusiksi, niin ikäero olisi pidempi. Näin lapset saisivat yksilöllisempää hoitoa.

Minulla itselläni neljä tyttöä. Esikoinen 3v 10kk, toinen 2v 6kk, kolmas 11kk ja kuopukseni 12pv vanha. Lastemme isä kuoli kun olin raskaana kuopukselleni. On tämä rankkaa, mutta on niitämhyviäkin hetkiä. 

Sukupolvi. Niin on parasta.

En suosittele alle 3v ikäeroa! Haitallista esikoiselle.

Meillä vuosi ja pari päivää.... En suosittele.

Tiedän perheen, jossa lapsilla on ikäeroa tasan vuosi, molemmilla synttärit jouluaattona :-O

kun on niin täsmällistä toimintaa ;)

Esikoisella ja toisella ikäeroa 14 kk ja koska oli ihanaa niin sama kolmannella ja neljännellä.



Ei ollut vaikea eka vuosi.



Toi roolienvaihtuminen josta joku puhui aikasemmin meillä ollut esikoisen puheen kehityksen kanssa ongelmana, toisella on hyvä puhe mutta onneksi omat lapset tukee siinä, pienempi on ollut oikomassa isomman puhetta. Eikä mitenkään huonossa mielessä!

ikäerot 1v1kk ja 1v6kk. Enemmän hyviä ku huonoja puolia. Lapset on kaikki jo kouluikäsiä.

Eipä ole valittamista ;-)



Eikä minusta ikäerojen (pahansuovassa varsinkaan) arvostelussa ole mitään pointtia, koska vaikka haluaisikin lyhyet ikäerot, voi luonto olla vastaan ja tulla keskenmenoja tms., mutta sisarukset ovat aina sisaruksia omine ominaisuuksineen ja persoonallisuuksineen oli ikäeroa sitten vuosi tai kaksikymmentä.