Kamalin muistosi koululiikunnasta?

ja yrittivät upottaa minut altaaseen. Opettaja vain naureksi. Minä skippasin liikunnan tunnit ja sain numeroksi 5



T: 11cm mies

Pidän liikunnasta, mutta inhosin PAKKOA. Oli pakko hiihtää, pakko luistella, pakko uida. Luistellessa olin huono ja varpaani aina ihan jäässä, hyvä kun veri kiersi vaikka olisi kuinka monta villasukkaa ollut luistimessa. Inhosin Cooperin testejä ja niitähän riitti.



Pelkäsin tehdä kärrynpyöriä enkä niitä koskaan oppinut. Kamalaa oli kaikessa se, että joutui muiden nauramaksi kun ei ollutkaan yhtään hyvä. Ja aina oli niitä joukkuelajeja joita en osannut.



Mitäkö harrastan nykyään? Pyöräilyä, lenkkeilyä, aerobicciä ja uintia. Yksilölajeja vain ;)

Lentopallo kamalinta kidutusta. KOuluaikojen jälkeen en ole suostunut pelaamaan, enkä suostu. Aikuisena on helpompaa ja hauskempaa.

-Ala-asteen coopperin testit. Varsinkin viidennellä ja kuudennella. Mies opettaja tuijotti tyttöjen persiitä ja tissejä (pieni kyläkoulu).

-Ala-asteen HIIHTO tunnit, voi jösses!! Mä sain todellisen kammon ala-asteella ja yläasteella sukset aina "unohtui" kotiin (en jaksanut raahata niitä bussissa) ja kun kaikki meidän luokalla unohtivat sukset kotiin (oltiin kaikki koulukuljetuksessa), maikka suostui lopettamaan hiihdot, vaikkakin marmatuksen saattelemana + parin himohiihtäjän marmatuksen saattelemana. Me hiihdettiin jossain perhanan pellolla, missä oli paikka paikoin myös kanan paskaa + juuria ym. näkyvissä (latu meni myös paikka paikoin keskellä metsää), mihin sukset aina tökkäs ja sitten oltiin taas turvallaan siellä kanan paskan keskellä (kanala oli lähellä). Ja sitä saamarin hiihtoa oli KOKO talvi, koska tuo mies opettaja RAKASTI hiihtoa.. Pihalla oli kyllä luistinratakin, mutta..

-Ala-asteen suunnistus, argh.

-Yläasteella meillä oli ensin sellanen ylipirtee täti-ihminen, joka rakasti myöskin hiihtoa. Hänelle myös piti sanoa, jos oli menkat, niin pääsi ensin suihkuun. Ja sitten tämä täti aina KAILOTTI isoon ääneen, että Marja voikin sitten lähteä ensin suihkuun, kun hänellä on ne PISTEET! Voi herttinen, kun oli noloa. Ja täti sitten seisoi siellä pukkarissa ja vahti, että kaikki kävivät suihkussa, myös silloin, jos liikkatunnit oli päivän vimpat tunnit..

-Telinevoimistelu tunnit, mulla on korkeanpaikan kammo + en osaa tehdä kuperkeikkaa (lapsuuden traumoja, kun meinaisin taittaa niskani ala-asteella, kun tehtiin kuperkeikka ja tuo mies vähän avusti). No, se taisi olla meidän toinen opettaja, joka tuli kasilla, kun tuo eka jäi eläkkeelle. Ei uskonut, vaikka kuinka sanoin, että mä EN HALUA mennä renkaille, jotka roikkuu siellä jossain katon rajassa tai en halua kiipeillä köysissä (mitä en edes osannut..).

-Mutkin valittiin aina viimeiseksi joukkueeseen (joo, olin muutenkin koulukiusattu!) ja joukkuuen ilme oli ihan perseestä; no tule nyt sitten, vaikket mitään osaakkaan..

-Mulla on yliliikkuvat nivelet eli pallon heitto on mulle yhtä tuskaa (pesäpallon, koriksen tai lentiksen) ja opettaja jaksoi koko ajan vinkua, että yritä, yritä, yritä! Pari kertaa meinasin tokaista, että pidä nyt se turpas kiinni, mähän yritän sen minkä kerkeän!

-Suunnistus.

Juu, liikka oli koko yläasteen ajan 7. Hikarit saivat kymppejä, vaikkeivät edes olisi olleet tunneilla tai kamat olisi ollut kotona..



Lukiossa meillä oli ihana opettaja ja hänen tunneillaan, jos pelattiin korista tai lentistä, mä sain olla pisteiden laskija, ymmärsi etten pysty heittämään palloa :)

Tätä ketjua kun lukee niin en yhtään ihmettele.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2010 klo 22:17"]

Tätä ketjua kun lukee niin en yhtään ihmettele.

[/quote]

vanha ketju, mutta kysyn silti, jos joku vaikka tietäisi.

mistä tuo 70 % tulee, miten se on selvitetty? en kyllä yhtään ihmettele, vaikka pitäisi paikkansa

Ite tykkäsin koululiikunnasta suurimman osan kouluajasta (kyllä, meitäkin on!), mutta PERKELE se iänikuinen hiihtäminen vielä yläasteellakin...! Raahata nyt suksia koulun ja kodin välillä talvella monta viikkoa peräkkäin, jotta pääsee aloittamaan torstaiaamun "reippaalla" hiihtolenkillä usein vielä ihan kamalassa loskapaskakelissä. Sit oli tietenkin nää pakolliset hiihtokilpailut, joihin jokaisen oli osallistuttava. Turha varmaan mainita, että hiihtänyt en oo yläasteen jälkeen.

En uimahallissa pitänyt silmälaseja ja eksyin poikien saunaan. Ei tässä muuta kamalaa ole, paitsi että mulla ei ollut niitä laseja ja en nähnyt juuri mitään.Ahdasta oli piti mennä vähän käsikopelolla lauteille.
Olis ollut niin kiva nähdä, mutta jos vielä niin teen niin kouluavustajan työsuhdettani ei kuulemma uusita.