vammala vai tays?

Olen itse synnyttänyt molemmat lapseni siellä ja sitten kun kolmas ilmoittaa tulostaa niin sinne aion jälleen mennä. Aivan ihana paikka, rauhallinen, eikä mikään liukuhihnalla tyylinen paikka. Hoitajilla on aikaa, mikä on aivan ihanaa ja ottavat vauvan myös yöllä hoitoonsa jos äiti haluaa nukkua edes pari tuntia tai käydä suihkussa rauhassa. Suosittelen lämpimästi :)

Minä olen menossa synnyttämään esikoistani Vammalaan. Kävin tutustumassa paikkaan, ja aivan ihanalta vaikutti. Henkilökunta tuntui mukavalta, paikka tosi viihtyisä ja kodikas. Oli juuri remontoitukin. Hyvä tuttuni synnytti vajaa vuosi sitten Vammalassa ja pelkkää hyvää hänelläkin sanottavanaan.

Eli moni ei halua TAYS:aan juuri tuon lääkekeskeisyyden ja toimenpidekeskeisyyden takia. Toisille se taas on nimenomaan toive. Käynnistys, puhkaisemalla ja oksitosiinilla vauhdittaminen ym. eivät ole niitä lempeimpiä keinoja ja johtavat helpommin epiduraaliin, ehkä useampaan ja helposti sitä kautta mm. imukuppisynnytykseen. Itsellä meni ensikertalaisena näin ja vauva joutui myös happikaappiin ym. Onneksi hätää ei sitten ollut. Bebesinfon sivuilta kannattaa katsoa, mitä vaikutuksia milläkin toimenpiteillä voi olla. Hyödyt ja haitat tuotu hyvin esille. Vammallassa tuetaan enmmän luonnonmukaisuuteen kivunlievityksessä ja äitiä ehkä kannustetaan mm. hakeutumaan pystyasentoon ponnistamaan, liikkumaan ym. ja kannustetaan luottamaan omiin voimavaroihin ym. Ja aikaa toki on enemmän. Riippuu paljon myös omasta tukihenkilöstä. Ja esim. doulaa suosittelen isän lisäksi mukaan. Varsinkin TAYS:aan.



Itse en lähde matkan takia Vammalaan vaan otin doulan isän lisäksi ja tein synnytystoivelistan tuolla bebesinfo.fi sivuilla ja toivon, että se ehditään lukea ja saan siihen tukea jopa TAYS:ssa. Riippuu kai myös niiiin kätilöstä. Mutta kiire niillä siellä tosiaan on. Ekasta kerrasta ei jäänyt ihan kamala olo, koska en ikään kuin tiennyt silloin paremmasta. Mutta toisaalta en halua nyt pelätä etukäteen vaan luottaa siihen, että jos vaan en joudu olemaan ihan mömmöissä, niin kroppa kertoo enemmän, että mitä pitää tehdä.



Kivunlievitykseen aion kokeilla mm. akupisteitä, TENS-laitetta, hierontaa, musiikkia, hengitystä, rentoutumista ym. Vesiallasta moni kehuu, jos vain on mahdollisuus siihen. Tays:ssa yksi allas. Ja tosiaan kannattaa miettiä jakkaralla/tuolissa synnyttämistä tai esim. konttausasentoa, kyykkyä, roikkumista tms. Mikä sitten hyvältä tuntuukin. Sitä mahdollisuutta pitää erityisesti vaatia Tays:ssa, mutta saas kattoa kuin menee.



Tässä nyt jotakin... Mutta tärkeintä, että koittaa olla positiivisilla mielin, menee mihin tahansa eikä pelätä etukäteen, että miten kaikki menee. Pelko lisää kipua jne. Onnea matkaan!

Kaksi edellistä on syntynyt Vammalassa, ja sinne on tarkoitus suunnata myös nyt. Takana normaali alatiesynnytys ja sektio perätilan takia. Molemmissa synnytyksissä paikalla oli kaiken aikaa sekä kätilö että kätilöharjoittelija. Myös synnytyslääkäri oli osittain paikalla. Eikä kellään ollut kiire, koska hoitivat vain mun synnytystä.



Osastolla hoitajan sai aina paikalle. Leikkauksen jälkeen vauva oli aika tokkurassa ja irrotti tissistä, mutta soittelin kelloa 5 minuutin välein, ja kätilö tuli uskollisesti laittamaan vauvan uudestaan siihen. Itse en heti leikkauksen jälkeen siihen pystynyt. Laittoi myös mun puhelimen yöllä lataukseen, kun olin sängyssä jumissa. :)



Suihkun ajaksi ja välillä muutenkin, kun tahtoi vauvaa hoitoon, hoitajat otti ja piti vauvat sylissä. Suihkusta tullessani huomasin, että henkilökunnalla oli jokin aamupalaveri menossa, ja siellä poikani oli mukana yhden hoitajan sylissä. Esikoisesta kävivät vaihtamassa vaippaa säännöllisesti niin, etten edes tajunnut, että sitäkin pitäisi välillä vaihtaa.



Kätilöillä oli myös aikaa jutella, kun kolmantena päivänä iski hormonimyrskyn tuoma itkukohtaus.



Vammalassa oli ainakin vielä kuus vuotta sitten perhehuone, joita TAYSissa ei ole. Myös muuten omaan huoneeseen on paremmin mahdollisuus kuin TAYSissa. Ekalla kerralla olin perhehuoneessa, toisella kerralla kahden hengen huoneessa. Siitäkin olisin voinut parin päivän päästä vaihtaa omaan, mutten sit enää halunnut. Imetysnojatuoleja oli osastolla niin, että meidän huoneessa oli niitä kaksi.



Plussaa on myös ilmaiset parkkipaikat, joita on pääoven luona aina vapaana. Sekin, että Vammalaan aikoville synnytystapa-arvio tehdään äitipolilla ultraten, jolloin tilanne nähdään tarkemmin kuin neuvolalääkärin käsikopelolla.



TAYSissakin kävin tutustumiskäynnillä, ja mieleen jäi kätilön kommentti osastolla: "Me ei tehdä täällä äitien puolesta mitään. Äidit hoitavat lapsensa itse, koska se pitää oppia, eikä kotonakaan ole hoitajaa, joka vaihtaisi vaipat."

Moi. Toista odotellaan ja nyt saisi valita kumpaan menee. Taidan kuitenkin kääntyä taas Taysin puoleen kun kokemuksen sieltä oli loistavia. Meillä synnytys oli pitkä ja uuvuttava ja meinasi päätyä sektioon, mutta alakautta vihdoin vauva imukupin avulla saatiin ulos. Synnytyssalissa oli ihan loistoporukka töissä (kaikki 3! vuoroa).



Osastolla jouduin ensimmäiseksi yöksi käytävämajoitukseen, mutta kiireestä huolimatta kätilöt oli ihan huippuja ja heillä oli aikaa opastaa, jopa imetystä.



Vammala on varmasti intiimimpi, mutta itselle merkkasi enemmän rutiini ja sen tuoma kokemus erityistilanteista..



Kiisu

..ja olin erittäin tyytyväinen paikkaan. Jouduin osastolle käynnistykseen, jossa kolmantena päivänä synnytys vasta käynnistyi. Osastolla oli oikein mukavia ja asiantuntevia kätilöitä, lääkäreitä ja opiskelijoita. Synnytyksessä minua ehti hoitaa kolme kätilöä ja yksi opiskelija, joihin kaikkiin olin oikein tyytyväinen.

Synnytys sujui hitaasti, ja lääkärikin moneen kertaan kävi minua katsomassa ja olikin jo leikkaukseen viemässä, mutta kohdunsuu lopulta avautui kunnolla ja sain synnyttää alateitse. Synnytyksen alussa kätilö kysyi toiveitani synnytyksen suhteen ja kerroin toivovani mahdollisimman tehokasta kivunlievitystä. Toiveeni toteutettiin loistavasti; sain heti saliin saapuessa opastuksen ilokaasun käyttöön, epiduraalin jota lisättiin kerran sekä lopuksi spinaalin, jonka kätilö minulle tilasi kun en kivuiltani enää pystynyt puhumaan. Thank God for that! :)

Väliliha leikattiin ja ommeltaessa takaisin kiinni alapääni puudutettiin täysin, mikä ei ilmeisesti ole mikään itsestäänselvyys kaikkialla.

Osastolla kaikki sujui mallikkaasti; vauvani sai lisämaitoa (itseltäni ei tullut maitoa lähes yhtään moneen päivään kunnes sain Primperan -kuurin..), itse sain kipulääkettä aina pyydettäessä (3 krt pvä) ja monesti muistutettiin että vauvan voi tuoda toimistoon hoidettavaksi jos haluan itse nukkua (vaikka en sitä mahdollisuutta käyttänytkään, kun en malttanut tytöstä hetkeksikään luopua :D). Hyvin yllättynyt olin että vaikka hoitajilla oli silminnähden kiire, heiltä aina löytyi aikaa vointini kyselemiseen ja keskustelemiseen. Yksi synnytystäni hoitaneista kätilöistä kävi meitä katsomassa osastolla ja kävimme synnytyksen läpi.



Mistään en keksi Taysissa negatiivista sanottavaa ja koko odotuksesta ja synnytyksestä jäi todella hyvä mieli niin minulle kuin miehellenikin. Vammalasta ei itselläni ole kokemusta, mutta hyvää olen sieltäkin paljon kuullut (luonnollisesti ei niin kova kiire, perhehuoneen mahdollisuus..), mutta itsekin kun jouduin valitsemaan näiden kahden välillä valitsin Taysin tehohoidon mahdollisuuden takia ja seuraavassa synnytyksessä teen varmasti samoin, varsinkin kun tästä reissusta jäi niin positiivinen olo.



Onnea sairaalasi valintaan, kahdesta hyvästä on vaikea valita huonoa! :)

Vaikea tosiaan valita, kun kummatkin ovat varmasti hyviä sairaaloita. Sinänsä kallistun taysiin, kun olen jo siellä ollut ja siellä on tämä tehohoito mahdollisuus parempi.

Toisaalta taas tekis mieli kokeilla Vammalaa, kun olen kuullut sieltä niin hyvää palautetta...

No, onneksi on vielä aikaa miettiä.