Noloja juttuja synnytyksestä?

ja niin on tullut suurimmalla osalla tuntemistani synnyttäneistä naisista. Mä en kyllä ymmärtäny, että sitä ois pitäny jotenkin hävetä, hankala sitä paskaa on siinä ponnistaessa pantata.



En ois kyllä itse ees huomannu kakan tuloa, mutta kätilö kannusti mua sanomalla, että "nyt tietää, että on ponnistuksen suunta oikeaa, kun tulee tavaraa kanssa!" :D

kakkakeskustelu synnytyksessä!

ja aika moni paskoi,

ja juttu pysyi ihan asiallisena.



mut onko kukaan sit pierassu siellä ihan täysillä?.. mä "pelkään" sitä.

kakkakeskustelu synnytyksessä! ja aika moni paskoi, ja juttu pysyi ihan asiallisena. mut onko kukaan sit pierassu siellä ihan täysillä?.. mä "pelkään" sitä.

Muistan, kun ajattelin avautumisvaiheessa, että eikö tämä koskaan lopu (pitkälti toistakymmentä tuntia olin jo supistuksista "nauttinut"), kunnes sitten pieraisin ihan hirvittävän kovaa. Sen jälkeen tulikin sitten kova pakko ponnistaa. Ja samantien kätilökin ovesta sisään katsomaan, mitä minulle kuuluu. Onneksi tuli tuo kätilö vasta juuri tuon ääninäytteeni jälkeen..Muutenkin olen sellainen "salassa" pöräyttelijä, ettei tuo isäntäkään pahemmin pumppailuuni ole tottunut, mutta huomasipa ainakin, että kyllä minultakin kunnon pöräys tulee, jos on tullakseen :)

ne kyllä ainaki sillon kun mä olin , laittoi kysymättä peräruiskeen niin ei tullu mitään "lahjaa" käätilöille. Ja voihan sen pyytääki jos ei automaattisesti anna

Sitten tulee löysää kakkaa, kun tas kiinteä kikkare on helppo ja siisti siitä korjata roskiin. Näin miettii kätilö..

ja se tuppas hävettään, vaikka kätilö ei ollutkaan moksiskaan.

kun mulla oli sellainen takaa auki oleva kaapu päällä vaan, ja jotenkin siinä tuskissa kieriessä se kaapu lähti päältä ja olin lopulta ihan alasti, synnytin siis alasti. Olisin ehkä jotain halunnut pitää päällä vaikka sillä mitään väliä niin olekaan. En ole edes mitenkään häveliäs, päinvastoin, mutta tuossa tilanteessa tuntui kummalta olla täysin alasti.

Niin minäkin huusin niissä loppuvaiheen supistuksissa ihan suoraa huutoa (ei kivunlievitystä). Myöhemmin kuulin että osastolla (saliin ei siis päässyt kun oli niin hirveä ruuhka) joku äiti oli pahastikin järkyttynyt siitä mun kauheasta huutamisesta ja käynyt kysymässä hoitajilta että onko mulla kaikki ok. Huutaminen oikeasti helpotti siihen kipukokemukseen ja paljon.



Sitten ponnistusvaiheessa olin saanut lapsen pään puoliksi ulos, ja kätilö kysyi että haluatko koskea sitä lapsen päätä. Mä sain ihan hirveät kilarit ja kirosin ja huusin että en helvetti halua mitään päätä koskea vaan puskea tän lapsen ulos täältä asap! Se vähän hävetti myöhemmin ja pahoittelinkin sitä kätilölle. En kuulemma ole ensimmäinen äiti jonka käytös ei ole ollut ihan korrektia. En tajunnut silloin, enkä tajua vieläkään, että mikä ihmeen juttu se pään koskeminen on? Siis onko oikeasti joku äiti, joka ei niitten helvetillisten tuskien aikana ole tajunnut synnyttävänsä? Vai mikä ihmeen juttu toi on? Pitäiskö siinä olla jotenki ilahtunut ja yllättynyt että no jopas, mikäs täältä mun p**stä pilkistää, enpäs huomannutkaan? :D

Sitten ponnistusvaiheessa olin saanut lapsen pään puoliksi ulos, ja kätilö kysyi että haluatko koskea sitä lapsen päätä. Mä sain ihan hirveät kilarit ja kirosin ja huusin että en helvetti halua mitään päätä koskea vaan puskea tän lapsen ulos täältä asap! Se vähän hävetti myöhemmin ja pahoittelinkin sitä kätilölle. En kuulemma ole ensimmäinen äiti jonka käytös ei ole ollut ihan korrektia. En tajunnut silloin, enkä tajua vieläkään, että mikä ihmeen juttu se pään koskeminen on? Siis onko oikeasti joku äiti, joka ei niitten helvetillisten tuskien aikana ole tajunnut synnyttävänsä? Vai mikä ihmeen juttu toi on? Pitäiskö siinä olla jotenki ilahtunut ja yllättynyt että no jopas, mikäs täältä mun p**stä pilkistää, enpäs huomannutkaan? :D

Vaikkakin kykenin ihan asiallisesti sanomaan että ei kiitos. Toinen synnytyksessä mukana ollut kätilö sitten siihen kommentoi juurikin tyyliin että "taidat muutenkin tietää että sieltä on joku tulossa" :DD

tuli kauhean kuuma siinä synnyttäessä ja kiskaisin sitten sen yöpuvun päältäni eli olin alasti. Siinä sitten oli huoneen ovi auki ja joku naapurihuoneen isukki siinä ovella. No, eipä siinä paljoa kiinnostanut asia.

Pienet kakat on tullut molemmilla kerroilla. En kylä pidä sitä mitenkään nolona. Oikeastaan vaikea keksiä mikä olisi noloa...

oliskohan päälle vuodessa ehtinyt kertyä uusia tarinoita :)

[quote author="Vierailija" time="09.03.2010 klo 22:39"]

synnyttänyt 2003 ja 2009 Tampereella ja molemmilla kerroilla on annettu peräruiske. Siitä sitten itse tepsutellut vessaan ja tyhjennys on hoitunut näin. En edes muista että olisi mitenkään kysytty laitetaanko vaan lähinnä, "mä laitan sulle nyt peräruiskeen" -toteamuksella.

Aika kummallista ettei näin tehdä muille :/

[/quote]

Kolme lasta olen synnyttänyt enkä ole yhtenäkään kertana ottanut peräruisketta.
Enkä olisi ottanut vaikka olisi kuinka tyrkytetty.

Mä oon tän kirjottanu toiseen ketjuun mut laitan ny tännekki. Viime synnytyksessä ei tullut (tietääkseni) kakkaa mutta nolous alkoi kun istukka ei meinannut irrota. Kätilö alkoi painelemaan mahan päältä tosi voimakkaasti että istukka irtoaa. Ja voi luoja! Joka painelulla tuli ilmaa ja kunnon äänen kanssa! Sieltä tuli koko yhdeksän kuukauden ilmat vartissa! Pikkusen hävetti!!

Mulla nolo hetki oli synnytyksen jälkeen (pari pv) osastolla kun lääkäri teki tarkastusta alapäähän, katsoi miten ompeleet "voivat" kun olin pahasti revennyt. Mulla oli jotenki peräpää synnytyksen jälkeen tosi veltto eikä ilmaa pystynyt pidättään. Siinä lääkärin tonkiessa tunsin että pieruhan se sieltä ois tulossa, ei voi mitään. Sit semmonen löyheä pfffffshh-ääni rikkoi hiljaisuuden. Hävetti niin paljon, pyytelin anteeksi ja sanoin että yritin kyllä pidättää. Lääkäri vaan että "ei se mitään" vaikka näin selvästi miten se vaivihkaa käänty poispäin hetkeksi :D

Up :D

[quote author="Vierailija" time="09.03.2010 klo 23:14"]

tokan kanssa synnytin PKKS:ssa joensuussa ja pyysin ruisketta mutta eivät antaneet, sanoivat että "sieltä se sitten tulee jos on tullakseen synnytyksessä"
olin järkyttynyt :D pelotti paskoa pöydälle enemmin kuin synnytys.
pieraisinkin synnytyksessä niin kovaan ääneen että kätilö joka oli juuri katsomassa paljonko olen auki, säikähti ja horjahti taaksepäin . näen yhä sieluni silmin sen sekunnin murto osan kun pieraisen ja kätilön pelästyneen ilmeen..

[/quote]

Älähän nyt, ei se ole mamma eikä mikään, jos ei kätilöä kumoon pieraise.

Nää on ihan liian hauskoja!

Ensimmäisessä raskaudessa olin n. vkon sairaalassa ennen synnytystä ja käynnistettiin sovittuna ajankohtana. Mies oli tullut töistä ja se oli ohjattu jonnekin pukutilaan jonne voi jättää vaatteet. Se oli sitten löytänyt sieltä joitain sairaalan oloasuja ja kiskaissut semmoisen päälle. Taivaansininen, vähän kittana sairaalapuku 190 senttisellä ukolla... Lisäksi se oli käynyt ostamassa mulle ja itselleen lehdet, jotta aika ei käy pitkäksi. Olivat puhkasseet jo kalvot kun se tuli ja supistukset rajuna päällä. Juu, ei siinä naistenlehteä enää voinut selailla saati karkkia mussuttaa. Henkilökunnalla oli naurussa pidättämistä, minä en edes yrittänyt. Ehkä perimmäinen syy olikin saada minut hihittelemään. 

Itse synnytyksen aikana karjuin " SAATANA ULOS!" Ja ihmiset varmaan miettivät, onko siellä menossa synnytys vai manaus. .
ja synnytyksen jälkeen, kun sain luvan mennä suihkuun , miestä oli nolottanu minun hortoile käytävälle suihkua etsimään siinä synnytys kaavussa, perse paljaana, veret reisille valuen

Ekan synnytyksen jälkeen paskoin pöntön tukkoon. Muistan sen paniikin tunteen kun pönttö ei vetäny ja harjalla tökin paskaa.
Mutta ompa sitä aina kun kylässä ollut ja käyny paskalla ni pöntöt aina tukossa.
Pahin kävi siskon luona kun ruskee vesi
reunoja myöten ja mikään ei auttanu. Oli pakko soittaa huoltoäijä putsaa röörit..sillon
kyllä hävetti. Mut siskoa ehkä vielä enemmän
kun oli sen asunto, ite piilottelin nurkan takana.
Anteeksi siskoni ♥