Lue keskustelun säännöt.
Kuka kehtaa kutsua itsensä kylään?
16.01.2009 |
Ellei kyseessä ole perheenjäsen (äiti, anoppi, sisko, serkku tms.) tai paras kaveri, niin kehtaatko sanoa, että "me tultais teille kylään"?
Kommentit (64)
mieheni on tässä expertti. Tosin meillä on perhetuttuja joille voi vain "pölähtää."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen nelikymppinen ja en koskaan kehtaisi sanoa, kuten ap tuolla kysyy. Ovatko nuoret vapaamielisempiä vai onko kyseessä joku kommuunityyli? Minä en kestä yllätysvieraitakaan...
Tottakai voin soittaa kavereille ja kysyä olisivatko he esim. lähipäivinä kotona, jos tultaisiin käymään / kahville tms hetkeksi turisemaan. Tämä esim. sellaisten kavereiden kohdalla joilla itsellään on pieniä lapsia ja eivät niin vain itse pääse lähtemään kyläilemään esim. arki-iltana.
Kysymyksessä on silloin lyhyt pieni pistäytyminen: jutellaan hetki ja juodaan kahvit. Jos itse olen ehdottamassa vierailua, lupaan yleensä tuoda kahvipullat mukanani jos toinen keittää kahvit. En ymmärrä mikä tässä olisi moukkamaista? Pääasia että nähdään ja toisella osapuolella on mahdollisuus itse ehdottaa aika joka hänelle sopii. Ilahdun myös jos joku soittaa minulle ja joko kutsuu kylään tai kysyy milloin voisi tulla meitä morjestamaan.
Erikseen on sitten esim. illalliskutsut tai pidemmät vierailut, jollaisille tietenkään ei itse itseään kutsuta! Myöskään yllätysvierailulle en koskaan mene enkä myöskään itse ilahdu yllätysvieraista (eikä moinen ole täällä päin tapanakaan, edes vanhempamme eivät tule meille edes ovikelloa soittamaan ilmoittamatta).
Mutta periaate on kyllä se että meillekin voi yleensä aina tulla vaikka puolen tunnin varoitusajalla, jos vain ensin soittaa ja tarkistaa, että voi tulla! Nykyään kun ihmisillä on kiireitä ja kalenterit usein pitkälle täynnä, niin eihän kavereita suunnilleen koskaan edes näkisi ilman näitä spontaaneja pikavisiittejä!
...niin saatan kyllä kysyä, että kumman luona nähdään. Meillä on vain yksi lapsi, joten meidän on helpompi siirtyä paikasta toiseen. Tuttavaperheissä on esim. isoja sisaruksia, jotka kyllästyisivät meillä, tai vauvoja, joiden päivärytmin, nukuttamisen ym. kannalta on helpompi olla omassa kodissa.
että käyn tosiaankin vain pistäytymässä, enkä odota sen kummempia tarjoiluja. Meillä päin on tapana että kahvit keitetään jos joku tulee kylään, ja sitte jos haluaa niin tarjoaa jotain sen kanssa. Ei siis mitään ruokatarjoiluja, en osaisi sellaista odottaakaan. Ja viivyn noin tunnin verran kyläpaikassa, en siis jää asumaan.
Eli minun mielestä on ihan ok soittaa ja kysyä että voinko tulla käymässä. Ja tykkään itsekin, jos kaveri soittaa ja ilmoittaa että olis tulossa käymään. Aina voi sanoa, jos ei sovi, eihän siinä sen kummempaa. Harvemmin huomaan erikseen ketään kutsua, paitsi kaukaisempia tuttuja joiden tiedän liikkuvan täälläpäin. Silloin tietenkin tarjoan myös ruoan ja yöpaikan tarvittaessa.
Ja minä taisin olla 48 tai joku tuossa pari viestiä ylempänä (se 38-vuotias).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käyn tosiaankin vain pistäytymässä, enkä odota sen kummempia tarjoiluja. Meillä päin on tapana että kahvit keitetään jos joku tulee kylään, ja sitte jos haluaa niin tarjoaa jotain sen kanssa.
Meillä päin (pääkaupunkiseudulla) on ihan ok, että suht spontaaneille vieraille tarjotaan vain kahvia. Edes keksejä ei tarvitse pöytään kattaa, jos niitä ei ole. Ei kukaan minun tutuista pidä kaapeissa mitään 'vierasvaraa' yllätysvieraita varten. Yllätysvierailuja ylipäätään ei täällä harrasteta.
Ja minä taisin olla 48 tai joku tuossa pari viestiä ylempänä (se 38-vuotias).
Kun jos mulla ei ole mitään hyvää syytä eli muuta tekemistä tai en ole kotona, niin en kehtaa kieltäytyä. On sitten pakko ottaa vieraat vastaan, vaikka olisin ehkä tahtonut lötkötellä rennosti yksikseni sohvalla kotivaatteissa tm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myöskin ikäni Helsingissä asuneena kävin juuri tänään itse kutsuneena kylässä. Minulla oli kiireisenä uraäitinä töiden jälkeen vielä asioita kantakaupungissa. Sovin eilen ystäväni kanssa, että tulen heille käymään, kun ei olla vähään aikaan nähty. Mies oli hänellä reissussa, joten lapset oli heilläkin saatava nukkumaan Vein mukanani valmiit salaatit ja hetki istuttiin.
Koska seurustelen pääsääntöisesti vain ystävieni ja sukulaisteni kanssa, niin kummallekin porukalle voi ihan hyvin sanoa ei. Syyksi riittää vaikka se, että töissä oli raskas viikko, haluan levätä.
Toki jos vieraisille tuppautuisi maailman julkkikset tai muut vastaavat, niin silloin olisi ehkä vaikea sanoa ei. Mutta eikö nyt läheisilleen voi sanoa ei? Eikö ole aika kamalaa ylläpitää ystävyyttä jos ei pysty sanomaan omaa mielipidettään aidosti?
Niin ja 35, työssäkäyvä äiti Helsingistä
Itse en kehtaa pyytää ketään oikein erikseen kylään, mutta oletan, että kaverit tietenkin tulevat käymään niin usein kuin jaksavat ja viittivät. Yleinsä ilmoittavat/kysyvät etukäteen.
Itsekin yritän käydä kylässä aina kun vain ehdin.
Jos oikein kutsun kylään, niin silloin on yleensä jotkut juhlat.
Eli meille ainakin saa tulla niin usein kun ehtii, mutta kutsua en aijo. Vaikeampaahan kyläily on sille joka lähtee kylään.
Kun ei ole erikseen kutsuttu, niin ei tarvi tarjottavia tai muitakaan suunnitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali arjessa poiketaan kavereilla silloin kun on asiaa tai kaipaa seuraa.
Kyllä kai se toinen osapuoli osaa sanoa, jos kyläily ei käy. Meillä ainakin on kavereiden kesken ihan yleistä, että ilmotellaan, "nyt oltais tulossa teille" eikä odotella, että kutsutaan kylään erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsu tulee aikanaan (jos tulee) ja siitä olen iloinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän piireissä tää on ihan normaalia että sekä kutsutaan itse tuttuja kylään tai sitten joku kysyy että sopisko tulla kylään tänään. Kumpaakin tehdään. Mä kyllä tykkäisin jos meille joku tuttu soittaisi tai viestittelisi että voivatko tulla.
me tultaisiin tänään kylään? Huh. Kylään kutsutaan AINA, on todella moukkamaista mennä itse tuollaista kyselemään, olkoon vaikka miten läheinen tuttu kyseessä!
Meidän piireissä tää on ihan normaalia että sekä kutsutaan itse tuttuja kylään tai sitten joku kysyy että sopisko tulla kylään tänään. Kumpaakin tehdään. Mä kyllä tykkäisin jos meille joku tuttu soittaisi tai viestittelisi että voivatko tulla.
Ja ymmärretään kyllä jos ei sovi. aina ei voi sopia ja siksi soitan tai viestitän että saako tulla???
Ja täällä on tapana että usein/aina tavattaessa pyydetään ihmisiä käymään. Ja sitten piäisi vaan mennä kylään tai soittaa itse ja kysyä milloin voisi tulla. Jotkut vieraat saattaa tulla ilmoittamattakin.
Minun on hyvin vaikeaa sopeutua tähän. En osaa mennä kenellekkään kutsumatta, enkä kehtaa oikein soittaa ja kysyä voidaanko me mennä. Se on vanha tapa täällä ja siihen pitäisi sopeutua. Itse en pistä pahaksi vaikka meille soitetaan ja kysytään voidaanko tulla. Toivon vaan että se tehdään edes muutamaa tuntia aikaisemmin, että ehdimme valmistautua.
Parhaat kyläilyt on kyllä etukäteen suunniteltuja. Eli itse soitan ja kutsun ihmiset meille tiettynä ajankohtana. Sillä tavoin minustakin on mukavinta mennä kylään.
Miksi ette kutsu sitä ystävää/perhettä teille? Miksi teidän pitää mennä heille?
mutta olen joskus kysynyt, että sopiiko tulla kylään tai että kumman luona toinen haluaa nähdä. Minulla on muutama autoton tuttu, ja itselläni auto on käytössä päivisinkin (vaikka olen kotona), joten tarjoudun mielelläni kyläileväksi osapuoleksi, jos toisen on hankala ilman autoa tulla meille.
Ja itse tässä ilahduin, kun eräs tuttava naapurista kysyi, että voiko tulla lapsensa kanssa kylään (ollaan kyläilty toistemme luona ennenkin). Ja mielelläni olisin kahvit keittänyt, mutta silloin oli oma lapsemme juuri sairaana(:
Yleensä soitetaan ja kysytään "sopisko tulla tänään/huomenna/ensi viikonloppuna" ja sitten mennään. Meillä ei koskaan kävisi ketään kylässä, jos eivät osaisi itse itseään kutsua. Eikä me päästäisi koskaan minnekään... Ärsytti yksien kavereiden kanssa, kun heille piti aina ilmoittaa suunnilleen kuukausi etukäteen kellonaika minuutilleen, koska voisi kyläillä...
Se nyt on sitten asia erikseen, jos eka kerran ollaan jonnekin tuntemattomampaan paikkaan menossa (uudet naapurit, uudet kaverit tms), silloin yleensä odotellaan kutsua, mutta vanhat kaverit, sukulaiset, naapurit ja muut tuttavat hoidetaan tuolla "kutsu itse itsesi"-menetelmällä. Ja välillä piipahdetaan ohikulkiessa ihan kutsumattakin ;) (mutta silloin ei odoteta mitään tarjoiluja tai jos odotetaan, niin viedään ne itse)