Millaisia tulee suomenruotsalaisen ja itä-Suomalaisen
Jälkeläisistä tai perheestä? Onko liian suuret kulttuurierot, onko tällaisia perheitä paljon, miten arki sujuu?
Kommentit (16)
vastasi, että jos täytyy kysyä niin kyllä.
Onko jonkun mielestä suomalaisten ihmisten välillä oikeasti kulttuurieroja?
Jonkun verran mielestäni on, eriasia on, onko kyse persoonallisuuseroista vai kulttuurieroista. Itse olen myös idästä, karjalaista sukua ja mies suomenruotsalainen. Välillä tuntuu,että enemmän yhteistä kuin erilaista, vaikka kieliero tietysti on. Ei ole häirinnyt se :)
Isäni suku hyväksyi äitini hyvin, mutta äitini suku ei oikein hyväksynyt ikinä isääni taustansa vuoksi.
Isä oli suvaitsevaisempi ja sopeutui hänen mielestään äitini kummaliisiin tapoihin. Ei kyllä aina ymmärtänyt äitiä ja riitaahan siitä tuli. Silloin kun olin pieni (leikki-ikäinen) Riitelivät vanhempani paljon, mutta se loppui ajan myötä.
Äitini on kuollut ja isäni on avannut nyt suunsa ja hän ei tainut olla kovin onnellinen liitossa äitini kanssa. Minulla oli kuitenkin onnellinen lapsuus ja koin kodin turvalliseksi paikaksi. Minut otettiin joka paikkaan mukaan ja todella tunsin kuuluvani perheeseen.
vaikea päästä, mutta kai se on enempi taloudellinen status oltava sama
Raskastamme toisiamme ja vanhempamme ovat tavanneet. Hyvin tulevat juttuun, ovat iloisia ja ennakkoluulottomia molemmat. Lähinnä mietityttää perheenperustaminen ja millaisia tapoja ym haluamme mahd tuleville lapsille kasvattaa jne. Että meneekö vaikeaksi?
No suomenruotsalaisten yleisin ammatti on kyllä kalastaja, joten massia ei tarvi olla tavallista enempää jos et ole pyrkimässä muutamaan tiettyyn suomenruotsalaiseen teollisuussukuun.
Ruotsinkielinen luulee virheellisesti ruotsin kielen kuuluvan koko Suomen kultuuriin. Itäsuomalaiselle ruotsin kieli on yhtä vieras kieli kuin saksa tai ranska. Ehkä tästä tulee näkemyseroja.
Eipä ruotsia puhuta pohjanmaallakaan paitsi pienissä länteissä rannikkokylillä. Todella harva sielläkin kuulee ruotsia jos ei nyt satu vierailemaan Pietarsaaressa tms.
Eipä ruotsia puhuta pohjanmaallakaan paitsi pienissä länteissä rannikkokylillä. Todella harva sielläkin kuulee ruotsia jos ei nyt satu vierailemaan Pietarsaaressa tms.
Totta, mutta ruotsinkieliset, vaatiessaan pakkoruotsin jatkamista kouluissa, nimenomaan perustelevat asiaa sillä, että ruotsi kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Siis ei vain näissä pikkukylissä vaan kaikkialla. Ja tästä varmasti tulee näkemyseroja...
molemmilla, koulutus samantasoinen myös.
Mieheni on suomenruotsalainen ja itse olen Itä-Suomesta/karjalainen. Ja meillä neljä mainiota lasta ja hyvin ollaan pärjätty molempien sukujen kanssa! Mieheni nauttii elämäniloisesta ja suuresta suvustani ja minusta on hauska seurata mieheni hillitympää sukua! :0)
Hyvin ollaan erilaisia muutenkin eli räiskyvää ja värikästä on elomme. Yhdessä ollaan oltu pian 16v., naimisissa 13v.
Eli ei muuta kuin tuumasta toimeen!
Ruotsinkielinen luulee virheellisesti ruotsin kielen kuuluvan koko Suomen kultuuriin. Itäsuomalaiselle ruotsin kieli on yhtä vieras kieli kuin saksa tai ranska. Ehkä tästä tulee näkemyseroja.
Oikeasti joskus pääsee unohtumaan kouluajat, jolloin koko ikäluokka oli samassa koulussa ja samoilla luokilla. Meitä on niin moneen junaan ja osa jää laiturille... Kiitos kun palautit mieleeni tämän faktan.
Hyvin heillä näyttää menevän ja lapset ovat ihan täyspäisiä!
Hassua, millaisia käsityksiä suomenruotsalaisista täällä! Itse asun Raaseporissa, jossa ei ruotsinkielisyys TODELLAKAAN tarkoita rahaa. Duunareita ja maanviljelijöitä. Omat lapsemme ovat ruotsinkielisessä koulussa, joten he ovat hyvin kaksikielisiä. Itse puhun sujuvaa ruotsia, vaikka olen suomenkielinen. Sen olen huomannut, että suomenruotsalaiset ovat lupsakampaa, sosiaalisempaa ja kohteliaampaa väkeä kuin suomenkieliset. Ihan pienestä pitäen opitaan ottamaan muut huomioon.
Yhdistelmä karjalainen/suomenruotsalainen on hyvä. Molemmissa kulttuureissa ollaan sosiaalisia ja sukurakkaita.
Itäsuomalaiset ovat niin paljon rehdimpiä ihmisiä!