Tekeekö teillä mies kotitöitä?
Ja jos tekee niin mitä kotitöitä ja kunka usein? Mietin vaan että onko ihan tavallista että perheessä äiti hoitaa lapset ja kodin ja mies ei oman työnsä lisäksi ehdi/halua osallistua kotona tehtäviin töihin? Ennen lasten syntymistä hoidettiin kotityöt yhdessä mutta nykyään minä hoidan kaiken kun olen kotona ja se harmittaa :(
Kommentit (23)
Se tekee, joka ehtii/viitsii. Esim. tänään mä olin töissä, mies oli sillä aikaa imuroinut ja käynyt kaupassa. Mä tiskasin ja teen kohta ruokaa.
Mä elän nykyaikasessa tasa-arvoisessa parisuhteessa. En 50-luvun patriarkaalisessa jalkapuussa, enkä kenenkään kynnysmattona. Onnea vaan ap:lle valitsemallaan uralla.
kumpikin tekee mitä milloinkin ehtii meillä, lastenhoidosta pyykkäämiseen ja kaikkkee siltä väliltä,.
erittäin paljon eikä kotitöitä valitse.
jos xboxin ja tv:n pyyhkiminen lasketaan
jaettu vastuualueet siten, että mä huolehdin pyykit ja mies astiat. ruoanlaitossa mies on parempi tai ainakin tykkää siitä enemmän. viikkosiivous hoidetaan yhdessä. kaupassa käy kuka jaksaa tai sit viikonloppuisin yhdessä.
niin hän oli tiskannut, järjestellyt paikkoja (eilen imuroi), ja laittanut pyykit koneeseen.
Hän on muslimi, maahanmuuttaja ollaan oltu aviossa 5 vuotta.
"Tekeekö teillä mies kotitöitä?"
Mies tekee enemmän kotitöitä kuin minä. Päivittäin. Laittaa likaiset astian astianpesukoneeseen, puhtaat kaappiin, tiskaa, laittaa ruokaa, imuroi, siivoaa lasten sotkuja...
Suurin syy siihen on se että mä olen kotona päivät ja kerkeän tehdän ne kotityöt sillä aikaa. Mitä yleensä nyt tekee niin korjaa omat jäljet, vie roskat tarpeen vaatiessa. Mutta se tekee silti paljon, käy töissä, hoitaa remontit ja raskaat työt, hoitaa pihaa, tekee ruokaa, vie koiraa ulos jne.
Ei se laiska ole, mun mielestä mä pääseen paljon vähemmällä ja helpommalla.
Osallistuu kotitöihin, tekee jopa enemmän kuin minä, vaikka hoidan vauvaa kotona. Niin ja osallistuu myös vauvanhoitoon.
Pakkotilanteita:
1) olen kipeä
2) ollaan taas kerran tapeltu asiasta
Pääsääntöisesti ei tee mitään, ei näe tarvetta millekään mikä minusta on peruskauraa ja PAKKO tehdä.
Ei jakseta riidellä kotitöistä. Ollaan päätetty että kumpiki tekee, ja se joka ensin ehtii tai jolla on virtaa tehä. Ainoo mitä vain minä teen on pyykkien viikkaus. Se vain onnistuu multa paljon helpommin ja kun muistan heti mikä on kenenki vaate.
Mies myös leipoo. Nyt tekas pullataikinan nousemaan. Aiotaan naukata punaviiniä ja paistella pullia illan :)
Toisinaan ihan oma-aloitteisesti. On jopa tarkempi imuroija kuin minä. Toisinaan pitää pyytää tekemään, mutta silloinkin ryhtyy hommiin mukisematta. On sanonutkin että minun pitää vain pyytää jos ei itse hoksaa.
Ja just tajusin miten hyvä mie mulla onkaan.
Ei nyt tarvitse laskea, että täysin tasan menee, mutta osallistuttava on.
Mies imuroi tänään koko talon (6 h ja keittiö), vei lapsia leikkipuistoon ja syötti äsken vauvan.
En rupeisi kenenkään palvelijaksi, vaan laittaisin kyllä niin kovan kovaa vastaan, että alkaisi imuri pian heilua.
paljon vähemmän kuin minä. Sanoisinko suhteessa 70/30.
On sen verran siivous intoilia, että jos jokin asia kodin siisteydessä häiritsee. Hän siivoaa sen heti. Haluaa laittaa pyykit, lakanat kaappeihin, koska minä en viikaa niitä tarpeeksi hyvin(armeijamaisesti). Vedetään toki ne lakanat yhdessä.
Petaa sänkyt, koska minä en petää niitä tarpeeksi hyvin.
Lasten kanssa lähinnä leikkii, pelaa, osallistuu aktiivisesti kasvattamiseen ja ottaa heidät kaikkiin touhuihinsa mukaan. Tekee useasti ruokaa ja antaa lapsille välipalaa. Minä kuitenkin hoidan pääasiassa kodin ja lapset. Teen yksin viikkosiivoukset ynm.
onneksi meilla on siivooja, mutta silti raivostuttaa ettei pienintakaan asiaa voi mies tehda.
Aika-ajoin keskustellaan kodin minimisiivoustasosta (minä hermostun herkemmin ympäriinsä lojuvista tavaroista). Teemme kumpikin lähes kaikkia kotitöitä. Minä huolehdin enemmän pyykistä, hän ruuanlaitosta.
Tehokas konsti kotitöiden tasaisempaan jakautumiseen ja miehen suurempaan vastuunottoon on ollut miehen hoitovapaa, jolloin hänelle valkeni konkreettisesti kotivanhemmuuteen kuuluvat työ ja vastuu. Suosittelen lämpimästi myös 2010-luvun isille! (Meillä jo 90-luvulla...)
Meillä mies tekee ruoan, siivoaa vessan (minä inhoan tuota puuhaa maailman eniten) ja käy kaupassa. Minä imuroin (mies inhoaa taas tätä), pyykkään ja teen muut hommat, ja hoidan vauvan.
Pihahommia tehdään molemmat.
sanoin, että mulla on ihan yhtä täysi työpäivä täällä kotona kuin hänellä kodin ulkopuolella, jotenka työt pitää jakaa. Ja itse asiassa lastenhoito on henkisesti paljon raskaampaa kuin vaikkapa linja-autolla ajo.. :) Nyt tosin, minä oon se, joka töiden jälkeen osallistuu, kun mies jäi vanhempainvapaalle ja päästi mut töihin..