Miten te jaksatte joiden miehet ei auta?

saat sitä omaa aikaa!!!!!!!!!!!

eli jätät lapset miehelle ja laitat ne mummolaan!

Onko sukulaisia jotka voisivat tulla vahtimaan lapsia siksi aikaa kun käyt jossain tai ihan vaan nukut?

Älä mieti mitä vois olla. Koita vaan päästä niin helpolla kuin voit.

Jätä kaikki ylimääräiset siivoukset ym. pois.

Tuo on lyhyt aika elämästä kuitenkin.

Kalapuikkoo ja valmismuussia, niillä mä pärjäsin pahimman yli kun lapset oli pieniä, ei tarvii olla mikään superäiti.

meillä ei ole mummolaa, tai yksi on mutta se on ulkomailla. muita sukulaisia ei asu lähellä. Ystävistäni yksi on sellainen joka tulee kysyttäessä vahtimaan (mutta nämä mahdollisuudet minä tyhmä olen käyttänyt siihen että ollaan käyty miehen kanssa ulkona). En häntäkään kehtaa kysyä kuin ehkä joka toinen kuukausi koska hänellä on paljon menoa (työ+opinnot) muutenkin. Muita ei oikein ole joita voisi kysyä vahtimaan. Rahalla sitten taas saa (ja olenkin miettinyt mitä MLL:n hoitaja sanoisi jos hoidettavana olisi lapset + mies)..? Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan ole niin kauan kun olen äitiyslomalla.



ap

Älä mieti mitä vois olla. Koita vaan päästä niin helpolla kuin voit. Jätä kaikki ylimääräiset siivoukset ym. pois. Tuo on lyhyt aika elämästä kuitenkin. Kalapuikkoo ja valmismuussia, niillä mä pärjäsin pahimman yli kun lapset oli pieniä, ei tarvii olla mikään superäiti.

ei vaan jotenkin luonne anna periksi antaa kodin olla rempallaan...mies on erittäin vaativa siistiyden suhteen ja saan siitä heti kuulla jos esim tiskipöydällä on tiskejä. mutta oikeassa olet, tässä pitäisi relata. ap

Lapsi ja sinun jaksamisesi on nyt tärkein. Sano miehellesi että sinun vuoro tiskata ja siivota, jos haluat siistimmän kodinm minä en tässä tilanteessa pysty. Sekin helpottaa että saa jakaa vastuuta eikä kaikki ole omassa niskassa.

mutta olen jaksanut tosi hyvin. Vauvavuotena koti oli välillä huonommassa kunnossa, mutta mitä sillä väliä. Hoidin lapset aina todella hyvin, ja imetin ja rakastin. Hyvä omatunto loppuelämäksi, huono siisteys on lähinnä muiden ongelma. Sitä paitsi lapsillamme on erityisen hyvä vastustuskyky mielestäni, meillä ei juuri sairastella.



Meillä mies tekee todella paljon töitä, auttaisi enemmän jos jaksaisi. Hieno mies, minun mielestä on kiva kun saan tehdä kotona kaiken oman pään mukaan ja pitää nyörejä käsissäni. Olen sen tyyppinen, hyvä vaan kun mies ei sotkeudu "minun" juttuihini :)

mutta olen jaksanut tosi hyvin. Vauvavuotena koti oli välillä huonommassa kunnossa, mutta mitä sillä väliä. Hoidin lapset aina todella hyvin, ja imetin ja rakastin. Hyvä omatunto loppuelämäksi, huono siisteys on lähinnä muiden ongelma. Sitä paitsi lapsillamme on erityisen hyvä vastustuskyky mielestäni, meillä ei juuri sairastella.

Meillä mies tekee todella paljon töitä, auttaisi enemmän jos jaksaisi. Hieno mies, minun mielestä on kiva kun saan tehdä kotona kaiken oman pään mukaan ja pitää nyörejä käsissäni. Olen sen tyyppinen, hyvä vaan kun mies ei sotkeudu "minun" juttuihini :)

Ai hyvä vaan kun ei "sotkeudu" omien lastensa kasvattamiseen? Lapset ei ehkä ole samaa mieltä.

Se on helpommin sanottu kuin tehty. Mieheni usein sanoo, että saat omaa aikaa aina kun haluat. Tosin hän on paljon matkoilla viikkoja kerrallaankin. mites siinä otat omaa aikaa. Sukulaiset asuvat 2h päässä joten arkiavuksi ei heistä ole. Et maininnut viestissä lasten ikää, mutta heti kun videon voi laittaa päälle ja he siinä istuu niin minä laitan silmät kiinni ja lepään.Tosiaan siivous ahdistaa minua paljon, toisaalta toisen kanssa raskaana otan jo keyvemmin. Sanon miehelleni, että en nosta lattialta mitään tavaroita.Hän ei näe siivouksen tarvetta ollenkaan.Toisaalta tykkään tehdä ruokaa lapseni kanssa,joten annan siivouksen nyt olla vähemmällä. Ja aamulla nukun pidempään aina kun voin. Se on vain parempi vaihtoehto kuin, että olisin jatkuvasti kiukkuinen. Toivon sinulle kovasti voimia ja vauva-aika menee onneksi nopeasti ja sitten toivottavasti saa nukuttua vähän paremmin.

Paremmin pää kestää, kun ei tarvitse katsella vetelystä kotona. Ei mua ne kotityöt rasittaneet, vaan se laiska äijä.

olen usein kans samassa tilanteessa. Pitäisi puhua siitä terkkarille, mutta minusta tuntuu että olen huono ihminen jos en pärjää ja jotku sossun tädit tulevat apuun... Jos on oikein väsynyt niin voisi mennä kriisikeskukseen/turvakotiin lepäämään joksikin aikaa ja ne auttavat eteenpäin!



Hellitä kotitöissä äläkä välitä sotkuista! ja jos mies arvostelee kodin sotkuja niin sano että siivoaa ite jos se kerta häirittee, että sinä et nyt jaksa! Mulla oli tosi paha väsymys pari kk sitte ja sanoin miehelle että se vois mennä anoppilaan parin lapsemme kanssa ja jättäis mulle isoimman että saisin levätä, mutta ei suostunut. tämän jälkeen hän teki hulluna kotitöitä pari päivää!

vaan rakastan häntä (niin tyhmää kun se taitaa ollakin).



Kyllä meilläkin dvd pyörii tuossa ja viihdyttää isompaa mutta vauvan kanssa on vaan niin paljon hommaa ja vauva vaatii huomiota kokoajan. Ehkä liikaakin sitten sillä aikaa kun vauva nukkuu yritän tehdä kaikkea mahdollista: laittaa pyykkejä, siivota, tiskata, olla isomman lapsen kanssa, jumpata, hoitaa raha-asioita, laittaa ruokaa jne. Välillä olen yrittänyt jättää kotityöt vähemmälle mutta sen minkä taakseen jättää niin edestään löytää kun ei ne likaiset astiat tai vaatteet vaan katoa mihinkään...



Niin olen tähän asti selvinnyt kun olen ajatellut ettei tätä aikaa kun lapset ole pieniä ole kuitenkaan kun lyhyt hetki elämästä. Sitten sen jälkeen jo vähän helpottaa, ainakin nukkumisen suhteen.



Olisi vaan ihan tajuttoman ihanaa olla koko viikonloppu yksin; ah näitä unelmia:)

ap

Paremmin pää kestää, kun ei tarvitse katsella vetelystä kotona. Ei mua ne kotityöt rasittaneet, vaan se laiska äijä.

hyvin usein eniten ahdistusta ja ärsytystä aiheuttaa se ettei se toinen auta. Mutta riitelystä tulen vain entistä väsyneemmäksi joten sille tielle en enää lähde.

ap

Mieluummin ottaisin eron. Ainakin nyt tuntuu siltä, etten kestäisi katsella mitään lusmuilua. Olen tottunut ehkä liian hyvään, kun mieheni (aikaisemmat) miesystäväni ovat reippaita olleet kaikin tavoin.

mutta olen jaksanut tosi hyvin. Vauvavuotena koti oli välillä huonommassa kunnossa, mutta mitä sillä väliä. Hoidin lapset aina todella hyvin, ja imetin ja rakastin. Hyvä omatunto loppuelämäksi, huono siisteys on lähinnä muiden ongelma. Sitä paitsi lapsillamme on erityisen hyvä vastustuskyky mielestäni, meillä ei juuri sairastella. Meillä mies tekee todella paljon töitä, auttaisi enemmän jos jaksaisi. Hieno mies, minun mielestä on kiva kun saan tehdä kotona kaiken oman pään mukaan ja pitää nyörejä käsissäni. Olen sen tyyppinen, hyvä vaan kun mies ei sotkeudu "minun" juttuihini :)

Ai hyvä vaan kun ei "sotkeudu" omien lastensa kasvattamiseen? Lapset ei ehkä ole samaa mieltä.

Asia on juuri päinvastoin. Sanot rakastavasi miestä, joka ei kuitenkaan ilmeisesti kohtele sinua hyvin ja kunnioittavasti. Miksi rakastat sellaista? Etkö tunne ansaitsevasi parempaa kohtelua? Rakastatko, vai oletko oikeasti riippuvainen miehestä jollian tasolla?