Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

5 v. pojista

Vierailija
05.03.2010 |

Sain päiväkodista lastentarhanopettajalta palautetta 5-vuotiaasta pojastani. Tämä hoitaja ei ole lapsen omahoitaja ja omahoitaja ei ole vastavaa puhunut. Tämä toinen lastentarhanopettaja oli hieman huolissaan pojasta, joka on hänen mielestään hieman levoton ja tarvitsee tietyissä muutostilanteissa enemmän aikuisen apua kuin muut.



Levottomuus ilmenee kuulemma niin, että poika saattaa juoksennella käytävällä, vaikka olisi jo kerran sanottu, että pitää mennä syömään/vessaan/pukemaan. Muutenkin välillä vauhtia riittää. Hän kuitenkin keskittyy pitkiäkin aikoja piirtämään, tekemään tehtäviä tai kuuntelemaan satua, eli varsinaisesti keskittymiskyvyssä ei ole vikaa (näin myös lastentarhanopen mielestä).

Lähteminen ja pukeminen ovat myös vaikeita. Hän siis osaa pukea hyvin, tietää missä järjestyksessä vaatteet laitetaan päälle, osaa napittaa paidan jne. Mutta ongelma on viitsiminen/aikaan saaminen. Siis jos sanotaan, että nyt lähdetään ulos, niin hän ei lainkaan välttämättä saman tien pue vaatteita päälle, vaan häntä pitää patistella useaan otteeseen. Päiväkodissakin jää helposti katselemaan, mitä muut tekevät tai puuhaa itse jotain muuta eli ei vaan saa aikaiseksi laittaa vaatteita päälle.

Kielellisiltä ja tiedollisilta taidoiltaan on lastentarhankin opettajankin mielestä kehittynyt todella hyvin, jopa keskimääräistä paremmin.



Te, joilla saman ikäisiä, kuulostaako tutulta? Kun olen jutellut muiden äitien kanssa, olen tullut siihen tulokseen, että kuvailemani asiat ovat kohtuullisen yleisiä tämän ikäisillä. Lastetarhanope vihjaisi jopa, että tämä voisi olla ongelma eskarissa, ei tiedollisessa oppimisessa vaan jotenkin muuten, en oikein ihan ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti. Mutta pointtini on se, että minusta on kohtuullisen luonnollista, että 5-vuotias poika on vilkas ja juoksentelee välillä sisälläkin (toki tämä ei ole sallittua ja tulee kieltää), en osaa vielä pitää sitä minään kehityshäiriönä tai ammattilaisen apua vaativana asiana. Ja saamattomuus pukemisessakin on käsittääkseni aika yleistä vielä tuossa iässä.

Onko näin?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sillä erolla, että oma poika on ilmeisesti paljon aikaansaavempi vieraiden kanssa kuin kotona. Eli hoidossa ei anna odottaa itseään ollenkaan niin paljon. Ilmeisesti oma poikasi ei ole ollenkaan vieraskorea, ja tuntee olonsa hoidossa tarpeeksi kotoisaksi ollakseen vähän hankala? :)

Vierailija
2/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä mun poikani oli JUURI tälläinen 5-vuotiaana. Nyt kirjoitin omasta pojastani jutun 9-vuotiaana, löytyy tästä etusivulta. Eli luepas toi juttu 9-vuotiaasta hevaripojasta, poikani oli 5-vuotiaana täsmällee samanainen kuin sinun poikasi...!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poika on juurikin tuollainen, tosi fiksu ja taitava, mutta vilpertin elkeitä löytyy. Mielestäni ihan normaalia. Päiväkotitädit (kokemukseni mukaan varsinkin lastenhoitajat) ei vaan aina jaksa vilkkaampia lapsia ja sitten tulee tuota valitusta, joka aiheuttaa mielipahaa kaikille osapuolille. Meidänkin lapselle oli annettu ymmärtää, että eskarissa pitää sitten osata rauhoittua, poika raukka oli ymmärtänyt asian niin, ettei pääse eskariin :-(

Vierailija
4/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

paitsi että mun 5v poika on kielellisesti hieman ikäisiään jäljessä. Ärsytti silti kun lääkäri sanoi että hän on hienomotoriikaltaan jäljessä (vaikka osaa rakentaa 6-12v tarkoitettuja tekniikkalegoja hienosti ja tehdä muuta vastaavaa). Lääkäri vaikutti säälivältä mutta sanoi ettei mitään diagnoosia halua silti tehdä(?)

Vierailija
5/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ilmeisesti nyt on alkanut päiväkotikin olemaan niin tuttu, että siellä ei olla enää niin vieraskoreita :) Edelleenkään ei kyllä esim. kiukuttele tai ala riitelemään muualla kuin kotona.

Sillä erolla, että oma poika on ilmeisesti paljon aikaansaavempi vieraiden kanssa kuin kotona. Eli hoidossa ei anna odottaa itseään ollenkaan niin paljon. Ilmeisesti oma poikasi ei ole ollenkaan vieraskorea, ja tuntee olonsa hoidossa tarpeeksi kotoisaksi ollakseen vähän hankala? :)

Vierailija
6/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on 5v. poika joka ei ole kylläkään pk:ssa joten hiukan on vaikea verrata pk:ssa olemiseen.



Oma poikani osaa myös pukea mutta ei usein viitsi. Kun pitäisi lähteä jonnekkin touhuaa ihan jotain muuta ja sitten tuleekin kiire pukea ja alkaa itku ja parku että haulaa että pukemisessa autetaan. Sama juttu syömisen kanssa. Haahuilee muuta ja sitten haluaisi että syötetään.



Vanhempi poikani taas tuossa iässä oli kovin vilkas. Jouksenteli aina ympäriinäs ihan päätömästi. Joksentelee tosin vieläkin. On nyt eskarissa. Vaan ei hänellä mitään ongelmia ole siellä ollut jos ei lasketa sitä etä jonkin verran vilkkaudellaan häiritsee muiden tekemisiä tunneilla ja opettaja joutuu siihen puuttumaan keskimääräistä useammin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jatkaa vielä: mulla ei ei ole siis mitään sellaista asennetta, että mun lapsella ei voisi olla ongelmia tai avuntarvetta, mutta nuo lastentarhanopen kuvailemat asiat ei ole oikein sellaisia, että osaisin huolestua mistään. Musta toi on aika normaalia 5v. käytöstä.

Vierailija
8/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Normaalia viisivuotiaan pojan tai tytön käytöstä. Meidän viisvuotias poika on suloinen ja avulias aina kun haluaa. On fiksu ja liikunnallisesti lahjakas. Osaa myös kaikki aakkoset ja helppoja pluslaskuja, isoveikat on opettaneet. Mutta sitten kun tulee jarru ja harmitus ollaan kun kaksivuotias. Poikamme menee syksyllä eskariin, mun mielestä meidän isommillakin pojilla oli samantyyppinen murrosvaihe ennen eskaria. Tämä on kyllä luonteeltaan kipakampi kun suuttuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Normaalia viisivuotiaan pojan tai tytön käytöstä. Meidän viisvuotias poika on suloinen ja avulias aina kun haluaa. On fiksu ja liikunnallisesti lahjakas. Osaa myös kaikki aakkoset ja helppoja pluslaskuja, isoveikat on opettaneet. Mutta sitten kun tulee jarru ja harmitus ollaan kun kaksivuotias. Poikamme menee syksyllä eskariin, mun mielestä meidän isommillakin pojilla oli samantyyppinen murrosvaihe ennen eskaria. Tämä on kyllä luonteeltaan kipakampi kun suuttuu.

Vierailija
10/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käy siis 2v. eskaria. Monissa pojissa on levottomuutta ja sitä oikein osaa kuvata, mutta se on tunnetila, jonka vaistoaa ja todellakin häiritsevää.

Mitäpä tuohon osaisi sanoa, mutta eskarin voi käydä 2vuotta peräkkäin.

Koulussa muille rasittavaa levottomat lapset. Muiden vaikea opiskella.

Omani on lievästi levoton ja lapseni kaveri myös. Nytkin täällä meillä aikamoista.

Siirtymätilanteet teillä myös takkuaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ehkä ihan vähän on alkanut rauhoittumaan viimeisten parin kuukauden aikana. Mulle kans lto valitteli (ja myös hoitajat) tuon tuosta, että on levoton, tarvii aikuisen apua keskittymisessä OUDOSSA tilanteessa (mm pääsiäiskirkossa retkellä päiväkodin kanssa), tutussa tilanteessa ei ongelmia. Sanoivat kuitenkin, että varmasti eskari tulee menemään hyvin, koska älyssä ei mitään vikaa jne mutta oudot tilanteet aiheuttaa levottomuutta.

Olen itse henk koht sitä mieltä, että pojat on poikia, ja lapset lapsia, ja antaa niiden olla. Eskariin ja kouluun on vielä aikaa, turha vielä alkaa vouhottamaan siitä. Turhaa stressiä sekä lapselle että vanhemmille.

Vierailija
12/12 |
05.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ala heti tekemään pyydettyä asiaa. Voi katsella muiden tekemisiä, puuhailla omiaan tai juoksennella käytävällä... Luonnollista eikä mitenkään huolestuttavaa tuossa määrin. Onkohan lastentarhanope nyt hiukan ampunut yli...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi yksi