Työpaikan siirtyminen pääkaupunkiseudulta toiseen kaupunkiin. Mikä ongelma?

pk-seudulla asuvat näe mitään muuta vaihtoehtoja kuin asua pk-seudulla, koska sitä ja tätä.

Eli kun maalle palaa, muutamassa vuodessa sinne jämähtää niin, että vaihtoehtoja ei pian enää ole.

ja nostaa korvauksia.

jos joku työtön ei halua muuttaa työn perässä! Hänellä on sitten OIKEUS vedota samoihin syihin kuin teillä pääkaupunkiseutulaisillakin eli lasten koulu, harrastukset (vaikka metsästys), tukiverkosto yms.

Siinähän sitä vaellusharrastusta...

Meri ja saaristo on upea, Nuuksiossa on komea erämaa, ´´.

olisi nyt sellainen työ ettei mitenkään löydy muualta työpaikkaa. Ja kyllä Kuopiossakin on työpaikkoja tarjolla, samoin naapurikunnissa. Joillakin on nyt sellainen luulo, että siellä Kuopiossa ei ole yhtään työtä muille tarjolla ja työttömyysprosentti 50...

niin ei siellä kovin pajoa näytä töitä olevan esim it-alalle.

Huh huh miten uusavutonta...Sijoittaminen näköjään ihan vieras juttu.

Niin itsen kuin puolisonkin on pk-seudulla helpompi vaihtaa työpaikkaa kuin maaseudulla.

Jos Suonenjoen mansikkahillotehdas loppuu, ei lähialueella ole toista mansikkahillotehdasta, jonne hillotehtailija voisi mennä töihin.

Kysymys on myös synergiaeduista. Lääkelafka on ollut Helsingissä pitkään ja seudulle on keskittynyt muuta alan toimintaa. Asiointi on ollut helppoa. Jos pulju siirretään Kuopioon, se ei helpota asioidenhoitoa. Vaikka miten on puhelimet ja sähköpostit ja videoneuvottelut, se ei ratkaise kaikkia yhteydenpito-ongelmia.

Pk-seudulta voi kertaalleen lähteä pois landelle, mutta paluu onkin paljon vaikeampaa. Maalla asuu leveästi, mutta asunnon hinta ei nouse samassa suhteessa kuin pk-seudulla. Työpaikka voi loppua toiselta tai jopa molemmilta puolisoilta. Mitä pitempään on, sitä vaikeammaksi paluu kävisi. Eli kun maalle palaa, muutamassa vuodessa sinne jämähtää niin, että vaihtoehtoja ei pian enää ole.

pidä missään vaiheessa lähteä sieltä pois ettei elintaso romahda.

Pk-seudulta voi kertaalleen lähteä pois landelle, mutta paluu onkin paljon vaikeampaa. Maalla asuu leveästi, mutta asunnon hinta ei nouse samassa suhteessa kuin pk-seudulla. Työpaikka voi loppua toiselta tai jopa molemmilta puolisoilta. Mitä pitempään on, sitä vaikeammaksi paluu kävisi. Eli kun maalle palaa, muutamassa vuodessa sinne jämähtää niin, että vaihtoehtoja ei pian enää ole.

Välttämättä ei aina myöskään ole hyvä, että ihminen tekee samaa työtä liian kauan. Esim. kotikaupunkini Espoon virkamieskoneiston yksi ja sama nimi antaa mielipiteensä ja ilmeisesti myös päättää kaikesta liikenne-ja asuntosuunnittelusta. Myös virkamiesten on hyvä välillä vaihtua, muuten leipääntyy ja myös korruptoitumisen riski on suurempi! Yksityisellä puolella esim. sisäänostajat vaihetaan 2-3 vuoden välein, jotta ns.lehmänkauppa ei vaikuta liikaa ostopäätöksiin, julkisella sen sijaan ei. Virka on pysyvä.



Julkisella puolella on äärettömän vaikea tehdä lehmän kauppoja tai korruptoitua. On lakijulkisista hankinnoista, mikä velvoittaa täydelliseen avoimuuteen hankintoja tehdessä. Päätökset on julkisia ja menee tiedoksi kaikille tarjoajille. Kaikilla on valitusoikeus ja laki turvanaan.

Kaikki julkisen rahan käyttö on selvitettävissä sillä ne on kaiken kansan nähtävillä

Miten ihmeessä nää pääkaupunkiseutuiset voivat olla niin kovakalloisia, että eivät tajua, että kaikille se vaihtoehtojen runsaus ei tarkoita työpaikkojen tai opiskelipaikkojen runsautta, eikä kaupunkimaisten harrastusten kirjoa.

Jollekin toiselle se tarkoittaa juuri noita sienestysmaiden monimuotoisuutta ja järvikalastusta. Vaikka kävisi aivan kunniallisessa työssäkin vielä.

Ja tässähän oli kyse siitä, että uutiskynnyksen ylittävä haloo nousee siitä, kun pääkaupungista pitäisi muuttaa muualle. Mutta toisin päin se muuttoliike on aivan yhtä dramaattista, ja kaikki itselle tärkeä jää taakse. Silti siitä ei nouse mitään haloota, vaan sitä pidetään aivan normaalina nykyilmiönä, josta ei saa edes esittää mitään kriittistä.

Minäkin alan vielä änkkäämään tästä aiheesta. Miten tällainen tilanne ei sitten taaskaan ole sille maalla asuvalle perheelle mitenkään tyly valinta. Miten työllistyy esim maatalouslomittaja tai metsuri Helsingissä? Ja tuolla joku sanoi, että ne lääkelaitoksen työntekijöiden puolisot eivät kaikki ole kaupan kassoja, siivoojia tms, jotka työllistyvät helposti, vaan he voivat olla hyvissä työpaikoissa korkeissakin asemissa. Näinkö ei voi olla näiden maalta pk-seudulle muuttavien kohdalla?

Kertokaa nyt jo mikä ero näillä on? Yksi ehdotus oli tuo vapaaehtoisuus, mutta se ei mielestäni pidä paikkaansa. Kyllä se pakko on näillä maalta muuttajillakin.

joiden kaikki työpaikat ovat Etelä-Suomessa. Tai sitten ainoastaan parissa isossa kaupungissa tyyliin Oulu ja Tampere. Jos hajasijoitettavan puoliso on tällaisella alalla, perhe joutuu valitsemaan *kumpi jää työttömäksi*. Ja jopa pitkäaikaistyöttömäksi.

Aika tyly valinta.