Minut haukuttiin töissä - miten pitää suhtautua?

Ja osaat varmasti myös arvioida sitä, puhuvatko nuoret sydämensä kyllyydestä vai haukkuvatko vain haukkumisen vuoksi.

sitä, että ette näe opiskelijoita "asiakkainanne" - ja miten niin ei opiskelijalla voisi olla kykyä nähdä mikä on pielessä siinä teidän "opettajien" tuotteessa mikä heille on kaupan. Palautetta pitää antaa ja ottaa -on kai parempi, että asioita käydään läpi heti, eikä vasta kolmen-neljän vuoden päästä kun opiskelija on tutkintonsa suorittanut.

iso ero.

Sinä oot oikeassa siinä, että oppilaille saattaa tehdä oikein hyvää saada tuulettaa tunteensa ja kokea saavansa myös ymmärrystä näkemyksilleen.



Mutta kollegallasi on pointti siinä, että jos tuollaisia haukkumisia ottaa aina vain kiltisti vastaan, niin se voi käydä opettajalle raskaaksi. Joten oman jaksamisensa vuoksi voi olla myös aivan aiheellista rajoittaa tuollaista käytöstä, jota kyllä mielestäni voidaan kutsua vaikkapa huonoksi käytökseksi, kuten kollegasi teki.



Mutta tuo on rankkaa opiskelijoiden aliarvioimista, ettei heillä muka ole kykyä arvioida asioita. Toki on totta, etteivät he usein pysty näkemään koko tilannetta. Mutta kyllä he osaavat tuoda omalta kannaltaa hyvinkin tärkeitä asioita esille, ja kyllä niitä asoita on usein syytä pohtia ihan vakavastikin. Sillä kyllähän opiskelijoiden viihtyvyys on tärkeää.

Haukkumista vai valittamista: yksi tyttö ihan suoraan haukkui, hän on yleisestikin tunnettu huonosta kielenkäytöstään, mutta muut kymmenen valittivat.



Asiakkuudesta: tästä on paljon puhuttu ihan johtoa myöten. Siis siitä, kuka on meidän asiakas. Opiskelijahan ei siinä mielessä ole asiakas, koska hän ei opinnoistaan mitään maksa.



Kaikki vanhat opettajat ovat yksimielisesti vahvasti sitä mieltä, ettei opiskelija ole siinä asemassa, että voisi mitään arvioida. Esim. jos opiskelija saa päättää, haluaa hän viihdyttäviä oppitunteja välittämättä tuloksista, ja hän ei myöskään halua opiskella mitä tahansa ainetta, koska ei ymmärrä kokonaisuutta.



Minä olen nuori opettaja, eikä oma opiskeluni ole kuin tuossa kymmenen vuoden päässä. Itse kohtelen opiskelijoita kuin asiakkaita - mutta minun asiakkaani eivät ole aina oikeassa. Esim. Suurin osa opiskelijoista eivät halua opiskella millään toisella tavalla ja ymmärrän kritiikin, sillä uusi tapa tuottaa aina lisää työtä ja vie energiaa. Mutta minä näen kokonaisuuden ja ymmärrän, että uusi tapa tuottaa toisenlaista oppiimista. Sitä ei opiskelijat voikaan ymmärtää sillä hetkellä, korkeintaan vuosien päästä.

Koska opintotuesta menee veroa ja verorahat menee koululle. Ja kyllä olen aivan varma että opintotuesta menee veroa.

Onpa ärsyttävä tilanne. Olen samaa mieltä, että kyllä varsinainen haukkuminen on huonoa käytöstä. Monet menevät siihen mukaan kun joku aloittaa, vaikka he eivät itse näkisikään aihetta valittaa. Monet nuoret ovat siinä mielessä vielä niin "laumasieluja".



Toisaalta taas olisi hyvä kuunnella, mitä heillä on sanottavana, mutta asiallisesti. Siinäpä sitten opettajalla taiteileminen, miten toimia oikein.



Itsekin olen nuori opettaja ja opetan murrosikäisiä. Juuri näitä samoja asioita olen joutunut miettimään. Luultavasti kun työvuosia ja ikää kertyy enemmän, niin tällaisetkin tilanteet helpottuu. Huokaus. Ei ainakaan mene enää niin ihon alle...

niin kyllä kunnioitin enemmän sitä opettajaa, jonka tunnilla sai keskustella negatiivisistakin asioista!

Siis ilmoitettuja oppitunteja ei pidetty, pidetyt oppitunnit oli huonosti organisoitu (tyyliin 15 katsoo kun yksi tekee, vaikka helposti olis kaikille voinut tuottaa sen kokeilun), lukujärjestys saatiin 2-3 päiväksi etukäteen jne. Siis ihan todellisia puutteita.



Minusta oppilailla on tuollaisissa tilanteissa täysi OIKEUS valittaa. Koulun puolelta olisi asiallista ottaa palaute vastaan ja mieluiten järjestää sille palautteelle oikea aika ja paikka.



Opiskelija on kyllä koulun "asiakas". Ainakin ennen koulu sai rahaa vasta kun oppilas valmistui. Eli jos oppilas äänestää jaloillaan ja lopettaa opiskelun koulu jäi vaille maksua.



Huonoa käytöstä taas ei tarvitse suvaita missään tilanteessa.

siihen pitää olla asiallinen vastaus.



Mutta nimittelyyn tai haistatteluun ei pidä koskaan suostua, vaikka se olisikin ns. aiheesta johtuvaa tunteiden purkamista. Itse olen sellaisessa tilanteessa keskeyttänyt keskustelun ja sanonut, että nyt lopetetaan tämä keskustelu ja sitä jatketaan vasta ensi tunnilla, mutta niin, että kukaan ei saa alkaa alatyylillä paasaamaan. Ja sitten tosiaan seuraavalla tunnilla palasin asiaan ja kysyin, onko oppilailla lisää argumentteja, niin voin vastata. Ja sitten se keskustelu jo kävikin paaaaljon asiallisemmin.

niin miten opiskelija olisi arvostelukyvytön?



Opiskelija kyllä tulee maksamaan oman koulutuksensa veroissa ja hänen vanhempansa maksavat sitä koko ajan. Opiskelija siis on asiakas.



Vanhalla opettajalla on hieman vanhakantainen ajatuskanta, onko jumiutunut johonkin 70-luvulle?

kerran olette huomanneet tiettyjä epäkohtia, nin miksi opiskelijat sitten ovat epäkypsiä tätä arvioimaan????



Opiskelin itse ammattikorkeakoulussa ja opiskeluni loppupuolella olleet oppitunnit olivat aivan naurettavia kaikkien opiskelijoiden mielestä. opettajan tiedot eivät enää riittäneet opiskelijoiden opettmiseen, turhauduimme tunnilla, koska asiat olivat tutumpia opiskelijoille kun opettajille. Annoimme palautetta ja kritisoimme.



Eivät opettajat ja heidän kalvonsa ole mitään kaikkivoipaisia ja aina oikein suunniteltuja...

en ehkä ole itse kykenevä puhumaan näiden vanhojen opettajian ajatuksista, mutta sen tiedän, ettei ne nyt 70-lukulaisia ole - eivät opettajat nyt niiiin vanhoja ole :-).



Mutta asiakkuudesta he ajattelevat sen, että työelämä on pikemminkin se asiakas. Työelämä määrittelee, millaisia työntekijät tulevaisuudessa tarvitaan, ja meidän tehtävä on tuottaa asiakkaallemme juuri sellaisia työnötekijöitä.

Osittain asiakas on myös jokin ylempi opetuksellinen virasto, joka määrittelee, mitä meidän pitää tehdä.



No, onhan opiskelijalla arviontikykyä, jos jokin asia menee ihan poskelleen. Totta kai me muuttaneet asian, mutta ei roomaakaan rakennettu päivässä. Eli asiat muuttuvat byrokratiassa hitaasti. Valitettavasti tämä ko. opiskelijaryhmä joutui viimeisenä vielä kärsimään epäonnistuneesta kokonaisuudesta.



Mutta on niinkin, että aina kun tekee jotain uutta, on siinä epäonnistumisen mahdollisuus ja asiat voivat mennä poskelleen. Jokaisen ihmisen - opettajan ja opiskelijan - pitäisi olla armollinen ja sallia virheitä.



ap

Juuri tällaisesta asiasta on kyse, että ne vanhat opiskelijat sanovat, ettei opiskelija ole kykenevä kritisoimaan!

Sinä kritisoit sitä, ettei opettajan tiedot riittäneet opettamiseen. Väitän, että uskomuksesi on väärä. Todennäköisesti opettajat opettivat sitä, mitä opettivat sen takia, että opetussuunnitlmassa ja tavoitteissa luki, että näitä asioita opetetaan tällä ja tällä tasolla.

Kun opettaja sitten lukee kritiikkiäsi, hänelle tulee olo, että et ole kykenevä kritisoimaan, koska sinä et ymmärrä kokonaisuutta ja ylemmältä tasolta tulleita vaatimuksia.

ap

Opiskelin itse ammattikorkeakoulussa ja opiskeluni loppupuolella olleet oppitunnit olivat aivan naurettavia kaikkien opiskelijoiden mielestä. opettajan tiedot eivät enää riittäneet opiskelijoiden opettmiseen, turhauduimme tunnilla, koska asiat olivat tutumpia opiskelijoille kun opettajille. ..

itse opetan yliopiston puolella ja meillä siis KERÄTÄÄN opiskelijapalauttta joka kurssilta erikseen ja puolivuositten yleisesti. Sitä sanotaan opetuksen kehittämiseksi. Palautekeskutelujen on tarkoitus olla aitoa vuoropuhelua ja asioita on tarkoitus oikeasti kehittää palautteen mukaan - molemmin puolin, opettajien ja opiskelijoiden puolella.



Palaute ja kritiikki ei ole vallankäyttöä. Sitä pitää pikemminkin kannustaa kuin olla sallimatta. Tstä huoliamtta on toki myös niin, että KUKAAN ei ole (missään, koskaan) siinä asemassa, että käytöstavat voisi unohtaa. Ne on siis uistettava niin opiskelijoiden kuin opettajienkin ja palautteenvaihdon on sujuttava normaalien käytössääntöjen mukaisesti. Ja mitä tulee siihen, ettei ole kykyä arvioida, niin kyllä opiskelijoilla on kykyä arvioida saamaansa opetusta ja sen järjestelyjä. Mikäli heiltä puuttuu kykyä arvioida opetuksen sisältöjä, opetus on epäonnistunut. Näin ainakin korkeakoulupuolella.

Juuri tällaisesta asiasta on kyse, että ne vanhat opiskelijat sanovat, ettei opiskelija ole kykenevä kritisoimaan! Sinä kritisoit sitä, ettei opettajan tiedot riittäneet opettamiseen. Väitän, että uskomuksesi on väärä. Todennäköisesti opettajat opettivat sitä, mitä opettivat sen takia, että opetussuunnitlmassa ja tavoitteissa luki, että näitä asioita opetetaan tällä ja tällä tasolla. Kun opettaja sitten lukee kritiikkiäsi, hänelle tulee olo, että et ole kykenevä kritisoimaan, koska sinä et ymmärrä kokonaisuutta ja ylemmältä tasolta tulleita vaatimuksia. ap

eli miksi ihmeessä opetusta ei ole aloitettu ja välillä palattu siihen, miksi näitä tiettyj asioita opetetaan ja mitä opetussuunnietelmassa lukee ja mihin sillä tähdätään? Ja mikä ihme estää teitä päivittämästä opetusuunnitölman sisältöjä varsin nopealla tahdilla? Yleensähän sillä asetustasolla määritellyllä suunnitelmalla määritellään asioita varsin yleisellä tasolla, ja sisällöt on mahdollista ajantasaistaa puolivuosittain ihan ilman mitään uusia opetussuunnitelmia tai määräyksiä. Toinen opettaja ei nyt oikein ymmärrä tilannetta...

Kyllä meilläkin kerätään palautetta jokaisen kurssin jälkeen. Tämä keskustelu käytiin ennen palautteen keräämistä, enkä sitten viitsinyt kirjallista palautetta enää kerätä.



Olen kyllä eri mieltä siitä, voiko opiskelija arvioida opetuksen sisältöjä. Me koulutamme tulevaisuuden osaajia eli opetamme taitoja, joita he tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan. Perustallaajaopiskelija ei voi tietää, mitä hän kenties tulevaisuudessa tarvitsee.



Sanotaan, että meidän tavoitteenamme on opettaa opiskelijalle ongelmanratkaustaitoja. Minä opettajana ratkaisen asian ottamalla käyttöön PBL:n eli problem basesd learningin. Se on aivan toisenlainen oppimistapa. Opisekelija voi turhautua siihen, että opiskelijat pistetään itse hakemaan tietoa ja keskustelemaan tiedoista. Ja opettaja saa lopputuloksena kritiikkiä, koska hän olisi halunnut, että opettaja jakaa tietoa. Tosiasiassahan opiskelija oppii pakostakin opetusmenetelmän avulla ogelmanratkaisutaitoja. Onko opiskelijalla siis kykyä antaa kritiikkiä?



ap

tuon tuhautuneen opiskelijan antamaan esimerkkiin, koska en tunne tilannetta. Mutta omalta kohdaltani totean, että meillä ollaan amk:ssa niin byrokraattisia, ettei sitä opetussuunnitelman sisältöä voi päivittää nopealla tahdilla. Meillä on Suomessa viisi eri toimipistettä, eikä ole ihan yksoikeista lähteä muuttamaan sisältöjä, vaan kaikilla on samat ohjeet.

Itse kyllä muutan sisältöjä sääntöjen vastaisestikin, mutta en siitä ääneen puhu kenellekään...

ap

Juuri tällaisesta asiasta on kyse, että ne vanhat opiskelijat sanovat, ettei opiskelija ole kykenevä kritisoimaan! Sinä kritisoit sitä, ettei opettajan tiedot riittäneet opettamiseen. Väitän, että uskomuksesi on väärä. Todennäköisesti opettajat opettivat sitä, mitä opettivat sen takia, että opetussuunnitlmassa ja tavoitteissa luki, että näitä asioita opetetaan tällä ja tällä tasolla. Kun opettaja sitten lukee kritiikkiäsi, hänelle tulee olo, että et ole kykenevä kritisoimaan, koska sinä et ymmärrä kokonaisuutta ja ylemmältä tasolta tulleita vaatimuksia. ap

eli miksi ihmeessä opetusta ei ole aloitettu ja välillä palattu siihen, miksi näitä tiettyj asioita opetetaan ja mitä opetussuunnietelmassa lukee ja mihin sillä tähdätään? Ja mikä ihme estää teitä päivittämästä opetusuunnitölman sisältöjä varsin nopealla tahdilla? Yleensähän sillä asetustasolla määritellyllä suunnitelmalla määritellään asioita varsin yleisellä tasolla, ja sisällöt on mahdollista ajantasaistaa puolivuosittain ihan ilman mitään uusia opetussuunnitelmia tai määräyksiä. Toinen opettaja ei nyt oikein ymmärrä tilannetta...

KPerustallaajaopiskelija ei voi tietää, mitä hän kenties tulevaisuudessa tarvitsee.

nojaa, yhtä hyvä kristallipallo hänellä on kuin sinullakin. TUlevaisuus o ntulevaisuutta ja kaikki arvaukset jotka tv-uutisten perusteella tehdään, ovat jokseenkin yhtä valistuneita. Saattaa olla, että opiskelija ei tiedätulevaisuudesta paljoakaan, mutta et tiedä sinäkään. Perustat olettamuksesi opm:n poliittisille tavoitteille. Ovatko ne oikeita vai vääriä, on vielä mahdoton sanoa, mutta sen tiedän, että ne ovat jo nyt kiisteltyjä.

Sanotaan, että meidän tavoitteenamme on opettaa opiskelijalle ongelmanratkaustaitoja. Minä opettajana ratkaisen asian ottamalla käyttöön PBL:n eli problem basesd learningin. Se on aivan toisenlainen oppimistapa. Opisekelija voi turhautua siihen, että opiskelijat pistetään itse hakemaan tietoa ja keskustelemaan tiedoista. Ja opettaja saa lopputuloksena kritiikkiä, koska hän olisi halunnut, että opettaja jakaa tietoa. Tosiasiassahan opiskelija oppii pakostakin opetusmenetelmän avulla ogelmanratkaisutaitoja. Onko opiskelijalla siis kykyä antaa kritiikkiä? ap

Jos et ole opiskelijalle perustellut, miksi käytät tätä opetusmenetelmää ja mitä opiskelijan on sitä tarkoitus oppia, olet tehnyt virheen ja opettanut puutteellisesti. Jos taas olet tehnyt niin, kritiikki on toisen tyyppistä, ja kohdistuu siihen, onko menetelmä toiminut halutulla tavalla, vai ei. (ei se PBLkään aina toimi kuvaamallasi tavalla, jos esim tavoite on väärällä tasolla opiskelijan tasoihin nähden tai käytettävissä oleviin resursseihin nähden) Palautetta voi myös ohjata niihin suuntiin, mistä se on tarkoituksenmukaista.

Palautteen kerääminen ja käsittely on oikeasti myös taito, jota on syytä harjoitella, vaikka se helpolta kuulostaakin. Kyllä minä väitän, että opiskelijalla on kyky ja pätevyys kritisoida ja kommentoida opetuksen laatua. Mutta myös opettajalla pitää olla pätevyys palautteen käsittelyyn.

Ei minulla olekaan mitään kristallispalloa, vaan me olemme amk:ssa hyvin työelämäkeskeisiä. Meillä on jatkuvaa keskustelua Alumnien kanssa, minkalaisia työntekijöitä he haluavat. Amk menee työelämän ehdoilla.



Olen samaa mieltä, että tavoitteen asettaminen on tärkeää. Perustelen aina todella huolellisesti, usein ja moneen kertaan. Se on niin tärkeää. Yllä kuitenkin käytin esimerkkinä sellaista opiskelijaa, joka ei HALUA opiskella muuten kuin luokkahuoneessa, joka ei halua mitään uutta, joka haluaa vain istua ja kuunnella opettajaa. Eli minä puhun opiskelijan motivaatiosta.



Kuten kerroin, olen aika uusi opettaja. Olen miettinyt pääni puhki, miten voisin motivoida opiskelijaa, joka ei ole motivoitunut. Tavoitteen asettelut, hyötyjen korostaminen, kepit ja porkkanat eivät ole tehonneet. Kun ei opiskelijaa kiinnosta, ei kiinnosta. Ja se näkyy sitten palautteessa.



Toinen asia, mikä minua ihmetyttää on tämä: ne opiskeljat, jotka istuvat lähitunneilla, antavat paaaljon parempaa palautetta kuin ne, joita ei tunneilla näy. Kun kerään tentissä palautteen, voin saada kaikilta kokonaisarvosanaksi nelosen (1-5). Mutta sitten ne, joita ei ole koko aikana näkynyt, antavat arvosanaksi kakkosen. En kyllä tiedä, tarvitsenko mitään erikois"pätevyyttä" tämän tulkintaan.



ap