Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on ruma, mutta ei se mitään...
04.03.2010 |
Tosin joskus kun menee huonosti ja katson miestäni niin mieleen tulee pieni inhon tunne ja ajattelen, että mitähän tuossakin oikein näen. Kun olin nuorempi olin myös kaunis ja haluttu, olisin saanut paljon komeammankin miehen, mutta valitsin silti tuon omani. :)
Mutta kun menee hyvin (ts luonne on kohdillaan) niin en ajattele tuota ulkonäköasiaa yhtään.
Onko kellään muulla rumaa miestä?
Kommentit (25)
teitä raukkaparkoja, jotka häpeätte miestenne ulkonäköä.
Ei ole omanikaan mikään Adonis, mutta paras mies minulle, enkä koskaan häntä ihmisten takia hävennyt.
Hän on ihana, huomaavainen, fiksu ja rakas. En ikinä vaihtaisi kehenkään, olkoon miten komea mies tahansa. Yhdessäolomme aikana häntä on kuitenkin useammin tultu iskemään kuin minua...
Vanhan kansan sanonta taisi mennä niin, että kauneudesta ei monta velliä keitetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta rumat on usein hyvin karismaattisia... olen tuntenut vetoa moneen 'rumaan' mieheen. toisiaan sitten pitaa olla ne muuta asiat paikallaan, etta pukeutuu hyvin ja huolehtii itsestaan ja hygieniastaan, mutta ei rumuus ole paha.
on, kai. Kasvoillaan erikoisia piirteitä, kaksoisleuka, huonohkot hampaat, mahaakin jo alkaa löytyä. Kuitenkin mä pidän sitä komeana, ehkä eniten sen vuoksi että se on pitkä ja mm. farkut on tosi seksikkäät sen päällä! Penis on myös hieno... Lisäksi se osaa käsitellä minua oikein.
Mä en ole kyllä itse pätkääkään pinnallinen, joten ei tuo haittaa yhtään. Eikä todellakaan hävetä!!! Kamala ajatuskin, ehkä sitä ei ole oikean ihmisen kanssa yhdessä jos toinen hävettää! Ulkonäkö on niin pieni osa ihmistä, miehellänikin on sitten sydän puhdasta kultaa ja lisäksi tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen ja on ehkä poikkeuksellisen hyvät sosiaaliset taidot omaava.
Mutta on niin monisyinen mies, että edelleen ihmetyttää. Toisinaan hän näyttää mielestäni "ihan tavalliselta" eikä mitenkään erityisen komealta. Sitten joskus en saa silmiäni irti millään, enkä tiedä mitä siinä välillä tapahtuu! Kissamaisen kauniit silmät, vahva jykevä leuka seksikkäällä parransängellä, harventumaton kuontalo (mutta lyhyet hiukset), vihjaileva hymynkare... Ja se jäätävän hyvännäköinen pantterinvartalo! Taas on vaimo sulaa vahaa. Kai se on se rakkaus, mikä iskee välillä vahvemmin, tai sitten vaan ovulaation aika... =D
Kaiken kaikkiaan on kyllä oikein paljon minun silmääni miellyttävä tapaus, vaikka ei mallikisassa pärjäisikään, mutta tämä riittää mulle, että minä pidän ja himoitsen. =)
Eli ruma ei ole missään nimessä, mutta ei mikään katseenkääntäjä, varsinkin kun pukeutuu vähän epämuodikkaasti ja löysiin vaatteisiin - eivätpä muut naaraat arvaakaan, mikä atleetti siellä pappasammareiden alla piileekään. ;)
Exä taas oli huomiotaherättävän komea ulkonäöltään, ja vaikka luotettava olikin, niin olihan se vähän rasittavaa kun naiset pörräsi ympärillä. Mutta luonteeltaan kuitenkin erittäin hankala ihminen, joten muuttui kyllä mun silmissäni myös ulkonäöltään erittäin ei-viehättäväksi.
hävettää..:(