Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yksinäinen tokaluokkalainen - mitä tekemistä iltaisin?
02.03.2010 |
Meillä tokaluokkalaisella pojalla ei juuri kavereita. Muutaman kanssa on välitunneilla, mutta välillä joutuu myös silloin olemaan yksin. Joskus soittelee näille koulun jälkeen ja viikonloppuisin, mutta harvoin heille sopii.
Ihan tavallinen lapsi, puhelias, kiltti, aktiivinen. Harrastaa kerran viikossa lajia, jossa ei ainakaan vielä ole varsinaisesti ystävystynyt kenenkään kanssa.
Kovasti kärsii yksinäisyydestään, haluaisi kavereita, mutta tuntuu että lähialueen lapsilla on jo "omat" kaverinsa.
Mitä lapselle tekemiseksi? Koulun jälkeen on yksinäistä aikaa kotona aika paljon, joten yhtä juttua ei voi eikä jaksa koko iltaa tehdä.
Olen miettinyt kunnollisen pc:n ostamista, johon saisi parempia pelejä kuin pleikkaan (rakennuspelejä, suunnittelupelejä), samoin olen miettinyt lemmikin hankkimista (koira).
Eivät nämä kaveria korvaa, mutta lievittävät ehkä yksinäisyyden tunnetta. Miten teillä muilla, joilla on yksinäinen lapsi? Mitä te olette tehneet, tai miten lapsenne on itse ratkaissut ongelmansa? Kertokaa kokemuksianne, toivoo
Lapsensa puolesta surullinen äiti
Kommentit (34)
Tuntuu kuitenkin vähän ettei nuo lapset niin koulukavereiden kanssa viikolla tai viikonloppuisin ehdi nähdä.
Hanki lapselle harrastuksia, ei ehkä järkevintä ole linnoittautua kotiin tietokoneen kanssa...?
Selvitä mitä kivoja harrastuksia voisi olla lähitienoolla, joukkueurheilua (jalkapallo, jääkiekko, koripallo, sähly), uimakoulua, partiota, tennistä. Ihan mitä tahansa. Haastattele luokkakavereiden vanhempia ja kysele mitä muut lapset harrastavat. Tuuppaa lapsesi samoihin harrastuksiin.
Aktivoidu itse, oma lapseni alkoi saada enemmän kavereita kun kerroin että meillä alkoi avoimien ovien päivät ja kuka tahansa kaveri saa tulla käymään vaikka joka päivä. Johan alkoi tulla kavereita ja omalle lapselle myös kyläilykutsuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ongelma taitaa olla siinä, ettei poika ole kovin liikunnallinen. Suurin osa poikien harrastuksia on juuri noita joukkuelajeja, joissa lapsi ei yksinkertaisesti viihdy.(Tähän täytyy lisätä, että lapsi on hoikka, vaikkei liikunnalliset jutut kiinnostakaan.)
Onneksi on löytynyt tämä yksi harrastus (kuvataiteet), jossa on imua ja kiinnostusta riittää. Toistaiseksi en ole keksinyt mitään muuta - kun kaikki muu tuppaa olemaan sitä liikuntaa. Musiikki on valitettavasti pois suljettu - lapsi kun on musikaalisesti melko lahjaton ;o)Itse sanoo, että jos olisi koottavien-rakentelu-kerho, siihen hän menisi :o) Mutta ei taida olla... (Taitaa olla tuleva insinööri tai arkkitehti - äidin mielestä...)
Meilläkin kyllä on avoimien ovien päivät - kaikki saavat tulla miltei koska vain, mutta ei ole juuri niitä tulijoita.
Joten niitä ajanvietto-ideoita tässä kyselenkin, onko tuo tietokoneella näpertely sitten huono idea?
Ap
Höristäs nyt korviasi, kyllä jokin tulee vastaan. Joku vaikka minkä ei täytyisi tuntua kovin fyysiseltä jos se ei miellytä. Uimahyppykurssi?
Tai sitten vaikka agility jos se koira olisi kiva vaihtoehto.
Mites se partio?
on ihan kiva.
Miten olis joku lemmikki ja sen kanssa harrastaminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lennokkikerho, partio, luontoliiton kerhot, lintubongaus, hyönteisharrastus (tosin en tiedä harrastavatko lapset lintuja tai hyönteisiä, vai onko vain aikuisia friikkejä näissä kerhoissa).
Entäs jos ostat muutamia suosituimpia ja uusimpia pleikkapelejä (asiallisia tietty ja ikärajathuomioiden) ja pidätte peli-illan johon kutsutte useita kavereita ja teet popcornit yms. napostelut.
Keksi yhteistä puuhaa illoiksi, niin iltapäivän "oma aika" ei tunnu niin yksinäiseltä vaan jää ekä lähes ainoaksi koottavien tekemisen, lukemisen, oman piirustelun yms. ajaksi. Eli kirjastoreissu kerran viikossa pojan kanssa, käytte kaupungilla muuten jonain toisena päivänä, ehkä kyläilemässä, leffassa, pidätte kokkausillan jne. Näin pojan itsekseen viettämä aika ei niin korostu pojalle itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta on innoissaan yksilöjutuista esim uinti, tennis ja voimistelu, ja niissä kun jonkin aikaa pyöri niin alkoi myös tutustumaan muissa treeneissä käyviin poikiin. Koulusta ei hänellekään löytynyt niitä parhaimpia kavereita, vaan ihan sitten muualta eli harrastuksista :-)
Kuulostele ja kysele, haluaisiko hän kokeilla jotain lajia, jossa voi keskittyä omaan suoritukseen. Esim poikien voimistelu on todella monipuolista ja mukana on kaikentyyppisiä poikia, kyseessä ei ole mikään "neiti"laji.
Ja tuo peli-ilta niin että kutsuu kylään paria kaveria kuulostaa minustakin hyvältä! Itse ehkä yrittäisin kaikinpuolin estää sitä, että poikani jumiuttuisi omaan huoneeseensa ja alkaisi hakea niitä ystäviä virtuaalielämästä.
Pitää panostaa omaan aktiivisuuteen enemmän. Poika on aika kotona viihtyvä sorttia, mutta ainahan niitä houkuttimia kirjastoonkin menemiseen löytyy :o)
Ruuanlaitto ja leipominen on myös hyvä juttu, siihen on myös helppo panostaa; mielenkiintoisia kokeiluja vain kehiin!
Hyvä kun herättelette minuakin tässä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pitkä aika, kun poika valitti ettei ole kavereita, jotka leikkisi hänen kanssaan koulun jälkeen. Kehotin häntä rohkeasti pyytämään luokkalaisiaan lapsia leikkimään kanssaan. Nyt leikkii tuolla ulkona 5 kaverin kanssa, joista yksi on ainoastaan poika ja loput tyttöjä.
Kannattaa rohkeasti kysyä niitä luokan tyttöjäkin kaveriksi. Koulussa ei tytöt ja pojat välkillä halua keskenään leikkiä, mutta koulun jälkeen voi tytöt ja pojat näköjään leikkiä keskenään.
Mielestäni teidän tilanteessa toinen kiinnostava harrastuskin voisi olla hyvä idea.
Meillä on pojalla oma koira, jonka minä hoidan. Hän ei sitä viitsi edes lenkillä käyttää ellen tule mukaan. Onhan siitä muuten lapsille iloa. Leikkivät sen kanssa ja tuo nukkuuu pojan sängyssä yöllä. On hyvin rakas pojalle. Meillä koirasta on apua, kun joutuu yksin olemaan koulun jälkeen pari tuntia, niin koira on seurana.
Netissä löytyy paljon kehittäviäkin pelejä, ongelmaratkaisu juttuja jne. Ei välttämättä tarvitse hankkia sellaisia. Aapelissa ainakin voi jutellakin toisten pelaajien kanssa ja hankkia ns. kavereita hahmollensa.
En kuitenkaan suosittele joka iltaista pelaamista. Siihen jää helposti koukkuun.
päässyt porukkaan niin ei vaan voinut mitään. (Yhäkään ei vitosella ole kavereita omalta luokkatasolta). Lapsi tykkäsi ihan erilaisista jutuista kuin muut ja kun yritti ihan seuran vuoksi sitten päästä mukaan, ei usein edes huolittu (ja koululta on turha tuollaisessa odottaa apua, ei ne ehdi niiden muiden ongelmien tai pahojen kiusaamistapausten hoitamiselta). Melkein aina oli välitunnitkin yksin ja se tuntui meistä vanhemmistakin tosi pahalta.
Meillä oli sen verran erilainen tilanne, että oli pari kaveria koulun ulkopuolelta (entisiä naapureita) ja heidän luokseen kuljetimme kylään n. kerran viikossa ja harrastus oli kerran viikossa.
Käänne tuli koulun eräässä harrastekerhossa, jossa tutustui samanhenkisiin oppilaisiin muilta luokkatasoilta. Lapsi oli silloin 3. luokalla. Kyllä sitä lapsen iloa omista kavereista oli ja on liikuttava seurata.
Tsemppiä teille! Toivon sydämestäni, että teidänkin tilanne paranee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko kunnassanne vapaa palokuntaa,
meillä arka poika sai sieltä paljon kavereita ja nyt kavereita on ihan omalta luokaltakin
Osa pojistakin kuitenkin "aina" lienee rauhallisia, tuskin on niin huono tuuri että kaikki muut lähiseudun samanikäiset ovat äärimmäisen villejä. Meillä on omalle luokalle (poika ekalla) sattunut muutamia todella fiksuja, kivoja, ei-niin-riehuvaisia poikia, joiden kanssa hän leikkii koulussa ja joskus kutsutaan kotiin molemmin puolin. Eniten hän iltaisin kuitenkin leikkii pihakaverin eikä luokkakaveriensa kanssa; on niin helppo aina mennä naapuriin soittamaan ovikelloa.
Musiikki- ja liikuntaharrastus on, mutta molemmat sellaisia, ettei niistä suorastaan kavereita ole löytynyt. Meidänkin poikamme on sitä tyyppiä, ettei hirveästi syty joukkulajeista, tennis ja uinti vetoavat enemmän.
Minusta oli hyvä neuvo tuolla edellä ketjussa kysellä opettajalta, tietäisikö hän saman luonteisia lapsia, joita voisi lähestyä. Meitä on kerran lähestytty vähän tähän tapaan:-) ja jonkin verran poika on ollut myös tällä tavalla tulleen kaverin kanssa. Kyllä se siitä lähtee. Tällaisilla rauhallisilla tyypeillähän voi olla upeita, pitkiä ja peräti syvällisiä ystävyyssuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo siis ilman muuta kannattaa olla opeen yhteydessä.
Sitten voitte ihan hyvin tehdä niin, että järkkäät jotain kivaa, johon poika voi kutsua pari läheistä.
Sitten harrastuksista: lennokkikerho voisi olla kiva. Niitä kyllä voi löytyä. Lennokkikerhossa siis rakennetaan lennokkeja ja sitten lennätetään niitä.
Partio on myös hauska.
ostimme pojalle koiran, jonka siis minä hoidan, mutta hän hellii :)
Lisäksi meillä on teemailtoja kotona. Esim. perjantaina askarrellaan (joku uusi tekniikka tai materiaali) katsotaan perheellä leffa, lauantaisin käydään uimassa, sunnuntaina hiihtämässä tai kävelyllä.
Maanantaina on lasten ruoanlaittovuoro, tiistaisin hän häy omassa harrastuksessaan. Keskiviikkona pelaa yhdessä isän kanssa tietokonetta. Torstaisin pelataan lautapelejä.
Sitten lisäksi hän keräilee postimerkkejä ja hyönteisiä ja järjestelee näitä kokoelmiaan. Maalaa myös kivistä erilaisia ötököitä ja örkkejä. Tekee tehtäväkirjoja, autotallissa meillä on lapsilla oma paja, jossa rakentelevat milloin mitäkin.
ei mielestäni edes pitäisi koulupäivien jälkeen viettää aikaa kavereiden kanssa, vaan perheensä kanssa tai harrastuksissa.
Loma-ajat ja viikonloput ovat asia erikseen.
laittakaas ketjuun mistäpäin, jos sattuis natsaamaan :)
ei mielestäni edes pitäisi koulupäivien jälkeen viettää aikaa kavereiden kanssa, vaan perheensä kanssa tai harrastuksissa.
Loma-ajat ja viikonloput ovat asia erikseen.
Alue: Aihe vapaa
hän vaikka voisi vihjaista, että joku muukin olisi ystvänkaipuussa ja kenties vielä luonteeltaankin sopiva ystäväksi. Kutsuisin sitten tuon lapsen meille tms. yhteistä poikien välille.