**Toukokuun toukat 2010 maaliskuuhun***

Hohoijaa. Nyt se sitten minäkin sain ekaa kertaa sairaslomaa. Yöllä heräsin siihen kun vatsa oli kivikova, poltti ja selkään koski eikä olo millään meinannut helpottua (ilmeisesti supistuksia). Käväisin sitten jo heti aamusta hyvinkäällä ja kaikki oli kuitenkin kunnossa, onneksi ja parempi niin kun viikkoja kuitenkin niin vähän vasta. Noh nytten saa tässä viikon rauhassa lepäillä ja sitten pitäisi vielä 2 viikoo mennä takaisin töihin jos pystyy.



Ultrasivat samalla ja painoarvionkin laskivat, eli nyt painaisi 1,8kg. Eli kaippa tää maha tästä sitten vielä kasvaa:D Tämä kaveri olikin jo pääalaspäin valmiina tulossa ja kovin oli liikkuvainen, minkä kyllä huomaa ihan muutenkin vaatteiden läpi. Eivät pystyneet nytten sukupuolta tarkistamaan mutta toivotaan että tuo selvä poika (joka oli rakenne ultrassa) pitää vielä paikkaansa.

Mutta nytten vielä täytyy jatkaa sohvalla makoilua, mikä kyllä sopii minulle. Ainakin toistaiseksi.

Kevätörkki 31+2

Tässä vaiheessa se onkin varmaan jo ihan varmaa tietoa. Toivottavasti sun kutinat helpottaa. Ja hauskaa reissua!



Mä kävin eilen taas mammajoogassa ja teinkö sitten liian hurjasti niitä liikkeitä kun joka paikkaa kolottaa :) Vauva tuntuu edelleen viihtyvät oikealla puolella pää alaspäin, vatsa oli eilen joogassakin ihan toispuoleinen.



Munkin puolesta tervetuloa uusille.



t. Tillinaiti rv 33+3

Iisalle onnittelut tytöstä, tässä vaiheessa minun käsittääkseni tietoa voi pitää jo tosi varmana. Ainakin minulle kätilö sanoi rakenneultrassa, jos 30 viikoin tienoilla käydään jostain syystä ultrassa, niin silloin voi kysellä sukupuolta, silloin sen pitäisi jo näkyä selvästi. Mehän ei saatu rakenneultrassa tietää kumpi on tulossa, tyttö veikkasi enemmän, mutta voi olla poikakin.



Keävätörkki: Otahan nyt rauhassa, että supistelut helpottaisivat. Minullahan äippäloma alkoi tiistaina ja sitä ennen olin jo kuopuksen kanssa sairaslomalla, tosin eilen illalla tuli oikein kestosupistus (ainakin sen supistukseksi tulkitsin) selkään sattui ihan sairaasti, tuntui ihan samalta kuin kuopuksen odotuksessa silloin rv 34, kun poika meinasi tulla ennenaikaisesti. AInut ero, ettei tämä meinannut mennä ohi, otin panadolia ja menin makaamaan (onneksi kello oli niin paljon, että lapset jo nukkuivat) jossain vaiheessa sain sitten unta ja aamulla oli parempi, tosin tänäänkin on selkä vaivannut ja jonkin verran on supistellut. Koitan ottaa iisisti, mutta ei ole helppoa, kun kuopuksella on tuo jalka ja miehellä tosi kiire töissä, eli yksin olen poikien kanssa.



Iisa: Mitä oireita sinulla oli hepatoosissa? MIetin, kun minullakin välillä kutittaa (kutina helpottaa kyllä kun laittaa rasvaa, en oikein tiedä, että johtuuko vain kuivasta ihosta.



Jaahas, pojat pelaavat muistipeliä ja kohta taidetaan äänistä päätellen tarvita erotuomaria. Voikaa hyvin kaikki!



T:Jean+Otus 31+2

Kiitos Tuollaanen75 kirja vinkistä. Täytyy mennä kirjastosta katsomaan, josko se löytyisi sieltä.



Yritähän ottaa Jean rauhallisesti silellä, vaikka varmasti välillä vaikeaa. Kuulosti aika pelottavalle tuollainen vahva supistus, ja toivotaan ettei niitä nyt tule ihan lähi viikkoina lisää.



Mulla oli tänään neuvola. Painoa tullut nyt 20 kg. Laittoi lähetteen sokerirasitukseen, joka kuulemma olisi pitänyt tehdä jo viikoilla 28. Mulla kuitenkin oli edellisestä neuvolasta viis viikkoa väliä terkan sairastumisen vuoksi, joten sen vuoksi sitten jäänyt. SF mittakin menee ylikäyrien, se oli 34!!! En tiedä pitäskö olla jotenkin huolissaan vauvan koosta, mutta ainakin edelleen pyörii välillä kuin häkkyrä mahassa, joten kovin iso hän ei voi olla, kun hyvin mahtuu liikkumaan. Kaikki muu kuitenkin oli kunnossa, eikä virtsassakaan mitään sokeria ollut.



Leppoisaa viikonloppua ja hyviä vointeja kaikille!



t, Pallomaha 32+4

Ihanaa lukea etten oo ainoa jolla selkä temppuilee. Mulla on toinen selkäfile totaali jumissa. Nyt luin vielä ettei edes tiger balsamia vois käyttää ilman lääkärin lupaa....plääh.

Muutama päivä pitäis vielä töissä kärvistellä mutta pitää kattoo kuis käy ku oikeen kärsi istua ku muutaman tunnin.

Muuten menee hyvin. Kaveri kasvaa ja liikkuu aktiivisesti. Näköjään tarttee taas alkaa kattoon mitä suuhunsa pistää, alkaa painokin kertyyn taas helpommin ku välillä sai jo syödä miten sattuu... voihan se tietty olla hiilareista ja suolastakin kiinni, eli pelkkää vettä kehossa.

Sellaista täällä.

Pallomahalle tervetuloa joukkoon! Paljo sulla oli muuten BMI suunnilleen ku aloit oottaan? Oon ite seurannu omaa painonkehitystä silmä kovana ja lähes itkeny jokaista tullutta kiloa. Alkaessani odottaan oli normaalipainoinen bmi:n mukaan. Sokerirasituksessa mun tulokset oli hyvät, etenkin yhtä arvoa terkkari ihaili ja sano että "huomaa kyllä että on lihaskuntoa tullu tehtyä". -Niin onkin, silloin kun en vielä odottanut:)

Mukavaa viikonloppua itsekullekin!!



ps.täällä ei enää syödä paprikaa, kurkkua, eikä kaalia... Kahvi on maitokahvilla, ei maitokahvi. Sen verran on reilusti närästäny.

Toivottavasti Kevätörkki supistelusi helpottavat, kun saat lepäillä.



Kiitos Tillinäiti! :) Lääkäri totesi, että "kyllä nuo aika selvät häpyhuulet on" ja kyllä minäkin sen verran erotin, että kovin tyttömäiseltä näytti. ;) Kutinat pysyy jotakuinkin kurissa lääkityksellä, iltaisin ja aamuisin enää raapututtaa. Toivon totisesti arvojen laskevan, ettei tarvis käynnistellä ennen la:a!



Kiitos myös Jeanille! :) Meilläkin rakenneultrassa oli 50/50 kumpi siellä masussa on, mutta nyt tosiaan oli aikalailla tytön oloinen. :) Koitahan sinäkin ottaa rauhallisesti, vaikkei se lasten kanssa helppoa olekaan. Lepo taitaa olla ainut kotikonsti noihin supisteluihin.



Mulla alko tää kutina jalkapohjista ja luulin ensin, että kyse on levottomista jaloista, kun se vaivasi yöllä, päivällä en ehkä vaan kiinnittänyt huomiota siihen. Pian alkoikin käsien ja masunkin kutina, mutten sitä niin noteerannut. Ohimennen mainitsin neuvolassa ja th teki lähetteen labraan varmuuden vuoksi. Labroista sitten todettiin, että sappiarvot on koholla ja jatkotutkimuksiin. Mulla ainakaan tähän kutinaan ei auta rasvailut, eli toivotaan Jean, että sulla on vaan kuiva iho, vaikkei sekään mukavaa oo. :) Kannattaa kuitenkin mainita neuvolassa, niin katsovat mikä on parhaaksi. Itse en uskonut lainkaan, että mitään vaivaa olisi... Ajattelin, että tää on taas jotain hätävarjelun liioittelua, kun labraan lähettivät, mutta hyvä, että kävin.



Tallinnan reissu meni hienosti, vaikka matkustaminen olikin aika puuduttavaa. Mennessä ei ollut juurikaan ongelmia, mutta takastullessa istuminen teki tiukkaa, kun supisteli kokoajan. No, kotisohva auttoi siihen vaivaan lopulta. ;) Tavattiin tytön kummitätikin siellä, kun asuu Virossa. Oli muutenkin ihana reissu, käveltiin paljon, vaikka supisteli, mentiin sitten vähän rauhallisemmin ja ihastelitiin vanhoja rakennuksia. :) Hotellissa olisi ollut kylpylä ja day spa, muttei ehditty ollenkaan keskittyä siihen puoleen, kun vaan huiskattiin kaupungilla. :D Joskus toiste sitten kylpemään.



Tyttöä on jo kova ikävä, tämä melkein neljä päivää on pisin aika tähän asti, minkä hän on ollut hoidossa... Odotan vaan, että koska kehtaa soittaa, että me tullaan nyt. :D Hullua, kun saisi olla rauhassa miehen kanssa vaikka iltaan asti, muttei malta. Jaahas, josko hipsisin edes aamupalalle, kun tätä aikaa on.



Hyvää vointia kaikille ja ottakaahan mammat rauhassa! :)



Iisa 33+2

Kyllä se näillä viikoilla alkaa tosiaan maha jo painaa ja olla tiellä - aina on hammastahnat ja ruoat paidalla... :-) Mulla meni kaksi aiempaa raskautta tosi hyvin (lukuunottamatta pahoinvointeja ja joitakin pienehköjä harmeja), mutta nyt kun pitäisi aamulla kyetä pukemaan 1 ja 6 vuotiaat ja kärrätä nuorempi mukana kun vien vanhemman eskariin ja sama taas yhden aikaan iltapäivällä - välissä tietty nuoremman uneen kärryttely, niin kyllä se jatkuva pukeminen ja kärryttely on alkanut tuntua alaselässä ja lantiossa. Teimmekin sellaisen helpottavan toimenpiteen viime viikolla, että pyysimme vanhemmalle eskarin yhteydestä hoitopaikan ja on sitten nämä pari viimeistä kuukautta koko päivän siellä ja mieheni vie ja ehkä hakeekin. Tuntuu ainakin nyt hyvältä ratkaisulta, eikä selkä enää olekaan särkenyt iltaisin.

Että rohkeita ratkaisuja vain muillekin olotilaa helpottamaan, ne on hyviä! Kuulostaa hurjalta, jos särkylääkkeen voimalla joutuu raskaana ulkoiluttamaan koiraa...

Täällä ton selän takia on panadolia jouduttu pistelemään, ja itseasiassa se auttaa muutenkin kuin seuraavat puolituntia. Oli siitä jäätävä morkkis ensin, mutta luin sitte vauvalehdestä että se on levon jälkeen ainoa tehoava hoitokeino.



Harmittaa ettei selkä kestäny loppuun asti, vielä olis 8 aamua töitä. Aion vaan tehdä niin paljon töitä seisten kuin mahd. vaikka eihän sitäkään kauheasti suositella. Istumisesta toi mulla tuntuu rasittuvan enemmän.



Sairaala laukkua pakkailin eilen illalla. Kuitenkin funtsin vielä mahdollisesti pikaista käyntiä Englannissa ennen kuin pikkuinen syntyy. Mieli tekisi kovasti lähteä MUTTA....uskaltaako sittenkään!? Raskaus kyllä menny hyvin, eli ei siihen varmaan kieltoa tule lääkäriltäkään.



Onks muilla alkanu turvotukset? Mulla meinaa jalat keräillä taas enempi nestettä. Piti uusia tukisukkahousutkin, kun tuntu ettei vanhoilla syksyllä ostetuilla ollut enää mitään virkaa. Oon alkanu samalla tarkkaileen mitä syön ettei tulis ainakaan suolaa syötyä turhanpäiten.



Mammalomaa odotellessa siis...:)

Rv 31+0

Ajattelin ryhdistäytyä ja kirjoitella piiiitkästä aikaa jotakin. Lueskelin viestejänne ja kaikenlaista kremppaa tuntuu olevan itse kullakin, ihanata on tämä raskausaika ;)



Mulla alkaa äippäloma virallisesti viikon päästä, mutta olen loppuajan sairaslomalla, koska verenpaine on alkanut nousta ja töissä käyminen alkoi tuntua tosi raskaalta. Etenkin kun nukuin öisin tosi huonosti. Nyt kun on tilaisuus lepäillä päivälläkin, nukun myös yöt paremmin. Kaiketi stressin vähentyminen vaikuttaa tuohon unen laatuun myös.



Meillä 6- ja 4-vuotiaat pojat on vielä maaliskuun kokopäivähoidossa, mutta sitten siirtyvät puolipäiväisiksi, eli ovat päiväkodissa vain aamupäivät. Kesä- ja heinäkuun ovatkin sitten lomalla.



Just sain tänä aamuna viestin, että kaverille oli eilen syntynyt vauva, jotenkin ei millään jaksaisi enää odottaa että itsekin pääsisi jo synnyttämään. Mutta 1,5 kk olisi vielä laskettuun aikaan...



Olen jo pessyt pari koneellista vauvanvaatteita ja taidanpa mennä niitä tästä silittelemään, jotenkin olen tosi huono vain olemaan ja makoilemaan, pakko ainakin hetkittäin tehdä jotakin. Olin ihan yllättynyt miten paljon noita vauvannuttuja meillä onkaan, lähes kaikki kun on tullut säästettyä. Tämän kolmosen jälkeen lähtevätkin sitten ainakin suurimmaksi osaksi kiertoon.



Jaksuja kaikille!

Surkki rv 33+4

Täällä mies tuli tänään töistä kotiin ja painui saman tien oksentamaan... Jee, jee! Tautia odotellessa :S Onneksi oon syönyt noita maitohappobakteereja raskauden aikana enempi tai vähempi säännöllisesti ja nyt vähän säännöllisemmin kun on itselläkin viikon verran ollut maha outo. Viime vkl siis parinana päivänä vähän ripulia mut sit muuten vaan vähän huono olo tms. Ja isompi hätä iskenyt koko viikon 2-4 kertaa päivässä. Ei tajua. No, varsinaista vaaraa siitä ei kai ole, mutta tosi kurjaa vaan...



Vaivoja on monen moisia mutta älkää nyt vaan särkylääkkeen voimalla töitä tehkö :O Meinaan ei ne kuitenkaan hyvää tee ja sen tarve on merkki siitä, että pitäisi jo hellittää. Vaikka ei se kotiin jääminenkään aina helppoa ole. Mieskin tossa pohtii oksentamisen lomassa, että josko sitä kuitenkin sitten jo huomenna töihin kykenisi... Huh. Toisaalta enpä mä itsekään osaa saikullakaan aina ottaa kovin iisisti... Tosin kun kivut tulee, niin taas jo hetken osaa olla...



Täällä eilen koottiin pinnasänky. Mies ei enää malttanut :D Ja sikäli hyvä, kun tässä tätä homma on monenlaista vielä... Onpahan joku asia taas hoidettu.



Vielä pitäisi löytää hyvä hoitolaukku. Ja imetysliivejä. Kellään niistä vinkkejä? Muuten alkaa olla... Hmm... No jaa. Toisaalta kaikkea pientä puuttuu... Kun vaan hoksaisi, että mitä...



Äh, nyt kyllä pitää jo painua petiin.



Tuollaanen75, rv 31+4

Täällä annoin itselleni viimein periksi ja neuvolassa sanoin että tarvitsis ehkäpä sitä saikkua. Olinhan jo viikon niiden supistelujen takia saikulla. Nyt siis menen huomenna ihan lääkärille ja katsotaan määrääkö se loput 2 viikkoa saikkua mitä olisi enään töitä jäljellä. Vanhainkodissa kun töissä mennään niin alkaa kyllä olemaan jo ikävää töissä. Ja lapsen ehdoillahan tässä mennään, kyllä siellä töissä saa riittävästi tämän elämän aikana olla.

Voikun kivan kuuloista tuollaanen75 kun miehesi halusi pinnasängyn koota. Meillä mennyt niin että minä olen kaikki tavarat raijannut ja mies on vain sanonut että pitääkö kaikki nyt jo raijata sisälle että eikö ne voisi olla toukokuuhun asti varastossa...Mutta tiedän että jos niitä en nyt tee ja tuleekin kiirus lähtö niin mies on ihan paniikissa. Olenkin hänelle sanonut että kaverille syntyi lapsi yli kuukauden etukäteen. Ehkäpä mies luottaa siihen että yliaikaiseksi menee...noh mutta minä tästä lähden takaisin siivoilemaan. ..ainiin noista imetysliiveistä, nekin pitäisi muistaa käydä ostamassa, itse ajattelin ainakin yhden käydä lindexiltä ostamassa kun sinne sattuu olemaan lahjakortti. Ainiin ja tietty vaippoja ja tutteja täytyy vieä ostaa. Mutta hitto kun niissä tuteissakin on miljooona eri vaihtoehtoa, tiedä nyt sitten että mikä niistä olisi hyvä.

siivoilun pariin siis

kevätörkki rv 32

Kevättä kohden tosiaan mennään ja mullakaan ei olis enään kuin viikko töitä. Tosin jäin eilen saikulle. Ruho ei vain yksinkertaisesti kykene. Teen sairaanhoitajan töitä ja kroppa on kyllä ollut kovilla. Huomenna menenkin lääkäriin, josko hän sitten sairaslomalapun kirjoittaisi. Nämä pari päivää olen omin luvin pois ja pomo tuumasikin eilen sinne soittaessa, että eiköhän sun ois aika jäädä jo pois.



05/2010 Mun BMI oli ennen raskauden alkua 21. Että ihan normaali vartaloinen. Ja elän kyllä töivossa, että kun vauvan synnyttyä pääsen taas liikkumaan lähtee kilot pois ja nopeaa. Toivottavasti!



Eilen olin sokerirasituksessa ja kuulin tulokset tuossa aamupäivällä. Sokerit olivat oikein hyvät, eli mitään raskausajan diabetestä ei painon nousu ole tuonut :)



Voi miten suloinen mies sulla Tuollaanen on. Itse, kun olen monta päivää sanonut miehelle, että pitäisi käydä osatamassa se pinnasänky ja mies vaan tumaa, että mennään joo joku päivä. Suututtaa välillä niin, että menen kohta ja ostan koko sängyn yksin!



Kevätörkki, tuota valinnan vaikeutta on liikkeellä :) Mistä tosiaan ensikertalainen tietää tuteista, vaipoista ja tuttipulloistakaan mikä on hyvä ja mikä ei. Tuttipullot valitsin koliikkia vähentävän etiketin mukaan. Vaipat ja muut jutut on täälläkin vielä hankkimatta.



Hyviä vointeja kaikille!



t, Pallomaha

Jaksamisia kaikille jotka supistusten ja muiden vaivojen kanssa kamppailevat! Itsellänikin ollut supisteluja tasaisesti ja välillä niinkin kovia, että joutunut istumaan kuuman suihkun alla, joka on kyllä auttanut. Ilmeisesti kuuma vesi sitten rentouttaa kohtulihasta ja sitä kuinkin auttaa, ajattelinkin, että synnytyksessä voisi olla varteenotettavana vaihtoehtona amme. Kuten otsikostakin näkee niin olo aika blääh tällä hetkellä töiden suhteen. Palasin eilen saikulta töihin ja joudun kyllä toteamaan, että hankalaa on jaksamisen kanssa. Minulla on perjantaina neuvola niin aion puhua asiasta ja pyytää aikaa tohtorille. Ensinnäkin ajomatka työpaikalle minulla on 67 kilsaa jonka aikana mukavasti supistelee ja töissä koko päivän jalkojen päällä, ei meinaa jaksaa millään. Tuntuu että minusta ei ole mitään hyötyä täällä kun istuskelen jatkuvasti ja poden sitten siitä huonoa omaa tuntoa. Töitä olisi jäljellä 3 viikkoa et jos tän viikon nyt jaksais ni sit voisi suosiolla jättäytyä kotiin.

Alkaa synnytys jo jännittää ja erilaisia ajatuksia tullut nyt mieleen, myös pelkoja siitä että onko lapsi varmasti terve ym. Mies myös nähnyt synnytys unia :) mikä on melko suloista kyllä :) kai me molemmat synnytellään nyt sitten loppuaika unissamme :) hehe :)



Jaksamisia kaikille!

Njoo, mulla tosiaan oli se pelkopoli käynti.. Toivonmukaan muualla osataan asiat hoitaa niin kuin pitäisi tyksissä kun ei osata.. Minun käyntini oli no hmm.. Itku pääsi kun kotiin pääsi..

Mulla oli se aika varattuna lääkärille koska sektiota toivoin.. Menin sinne ja tämä nuori välinpitämätön naislääkäri kysyi, että miten olen voinut ja onko supistellut. Vastasin että hyvin ja ei paitsi rasituksessa. Kysyi, niin mutta ei levossa. Ei. Mitäs sä täällä sitten teet? Yritin siinä sitten selittää, että lähete tehtiin koska halusin suunnitellun sektion, mutta nyt en ole ihan varma enää. Ja että edellinen synnytys oli niin traumaattinen. Lääkäri ei kuunnellut lainkaan. Kävi edellisen synnytyksen läpi papereista ja totesi, että on ollut ihan normaali synnytys ja sektiossa aina tapahtuu komplikaatioita, että se on ihan normaalia.. Selvä!! Tyksissä komplikaatiot on normaaleja.. Ja sinne pitäis mennä synnyttämään!! Mä olin ihan lukossa lääkärin käytöksen takia ja ku se ei mitään kuunnellu mitä yritti edes sanoa.. Sitten se sanoi, että no ultrataan.. Se ultras ja totesi, että kaikki hyvin. Antoi uuden ajan ja sanoi, että ultrataan silloin uudelleen sitten.. Kiitos ja hei.. Hei hei..

Autoon ku pääsin niin tuli itku.. Ja kotona sitten katselin äitiyskorttia niin 1900g ja perätilassa.. Ja kaikki hyvin? Muksu on huomattavasti isompi mitä viikkoja vasten pitäisi olla plus että perätilassa ja parisen viikkoa olisi aikaa kääntyä.. Ja kaikki hyvin.. Haistakoon!!

En mä tajua miten tollanen sairaala voi olla olemassa. Mä en halua sinne synnyttämään. Kurja vaan ku pitää olla Lapissa saakka, että saa synnyttää jossain muussa sairaalassa, kun helsingistä, jyväskylästä ja porista käännytetään vielä takaisin turkuun synnyttämään ku ovat niin lähellä.

Huomenna on äitiysneuvola niin pääseepi jakamaan tuntoja taas tästäkin tyksin reissusta th mamman kanssa, kuten kaikista muistakin aina..

Mutta joo..

Pallomahalla tervetuloa mukaan.

05/2010 puhui tuosta tiikeribalsamista? Mistä oot suomesta sitä saanut? Miekin tahdon.. Broiskulla ku ei oo sitä enää ku toi jostain thaimaasta tjn..

Pikkukolmonen tuosta lasten pukemisen kivuliaisuudesta sanoi.. Mulla on ihan sama homma, että lapsen pukeminen sattuu ihan kivasti.. Käytännössä en pysty mitään tekemään lattiatasossa enää saati sitten istumaan lattialla.. Meillä puetaankin pian 1v keittiön pöydällä ;)

Imetysliiveistä.. Itse ostin edelliset KappaAhlilta ja maksoivat jotain siinä 12e paikkeilla kappale.. Pitäisi mennä ostamaan sieltä taas uusia ku huvita vanhoja käyttää.. H&M:lläkin on ihan melkein samanlaisia mut ne on kokoja a ja aa jne.. Ei mitään toivoa et meitsin maitotisseille mahtuisi :D

Tosin en vielä tiedä edes että imetänkö ja jos imetän niin jaksanko kovinkaan kauaan imettää.. Esikoisen imettäminen oli semmosta työtä ja tuskaa, että jos samanlaiseksi menee niin kiitos ja hei.. Meille tuli mm. sammas likalle ja se tarttui sitten rintoihin ja olikin niissä sitten pari kuukautta ja kaik maholliset hoidot kokeiltiin.. Pari kuukautta itkin ja imetin.. Ja sitten alettiinki siirtyy korvikkeeseen.. Lisäksi esikoinen suostui syömään vain imetystyynyn kanssa ja istueltaan.. Ja siihen leikkiin en enää ryhdy..

Njoo, mutta jos lepuuttaisi hetken nyt itseään ennen kuin esikoinen herää..

Eikös se oo pääasia, että lapsi on terve nyt – kuten pelkopolin lekuri lähteissä minulle tokaisi..

Verticia & vuokralainen jossain viikoilla 31-32.. Oisko peräti tänään 32..

Verticalla oli tosi kurja pelkopolikäynti =( Kyllä ne lääkärit sitten osaa olla veemäisiä. Vauvan asennosta, mullahan oli kakkonen poikittiain viikolle 34 asti, mutta ihan itse kääntyi poika oikeinpäin. Esikko meni taas 39 viikolla perätilaan, josta sitten käännettiin, kyllä teidänkin vauva vielä voi kääntyä oikeinpäin. TÄmä kolmonen taas on varmaan poikittain/perätilassa, ainakin liikkeistä päätellen.



Meillä on hankinnat ihan vaiheessa vielä, täytyy hakea pinnasänky meidän kavereilta, ostella vielä vaatteita ja kaikki pikkutavarat on ostmatta jne. Kyllähän tässä vielä on aikaa. Täytyy ruveta pikkuhiljaa tekemään tilaa vauvan tavaroille. Minäkin tarvitsisin vielä imetysliivejä, toivoisin, että imetys onnistuisi tämän kolmosen kanssa yhtä hyvin kuin kakkosen kanssa. Imetys olikin sitten ainoa onnistunut juttu tempperamenttisen pojan kanssa. Esikoisen kanssa taas imetys loppui 2kk iässä. En kuitenkaan aio ottaa stressiä imetyksestä.



Omaa napaa, olo on ihan ok, tosin vanha tuttu ystäväni suonenveto on tullut kylään, eilen heräsin TOSI kipeään suonenvetoon, jalka oli kipeä koko päivän sen jälkeen =( Supistelut on helpottaneet, eikä selkäkään enää ole vaivannut niin paljon. Ainoa mikä huolestuttaa on vauvan liikkeet, välillä on tosi hiljainen, toisaalta viime neuvolassa huomasin, että en tunne todellakaan kaikkia pikkuisen liikkeitä, potki doppleria vähän väliä, mutta minä en niitä tuntenut. Huomenna olisi taas neuvola, palailen sitten kirjoittelemaan kuulumisia



T:Jean+Otus 32+1

Vertica - voi harmi, että pelkopolikäynti meni niin huonosti. Tosi kurjaa, kun lääkäri on etäinen ja ei ollenkaan kuuntele potilasta! Olen kuullut kyllä samanlaista Tyksin pelkopolista ennenkin. Ite en ole käynyt, mutta yhdelle tutulle oli esimerkiksi sanottu, että ei kannata pelätä ja passitettu kotiin. Tosi tehokasta! Mä sain kakkosen kanssa sektion Tyksin suosittelemana, mutta kyllä taas jännittää, kun nyt on raskausviikolle 36 varattu sektiosta sopiminen, että mitä jos sattuukin kohdalle joku alatiesynnytysfanaatikko... Tuntuu, että mitään yhtenäistä linjaa ei ole, vaan riippuu ihan tuurista, minkälainen lääkäri osuu kohdalle. Viikon 36 jälkeen on hankala enää ruveta pelkopolin kautta asioimaan, jos määräävätkin alatiesynnytykseen. Tietty sekin on totta, mikä sektiosta sanovat, että on komlikaatioita - mulla ei viimeksi puutunut kroppa kunnolla, joten oli melkoisen kivuliasta olla leikeltävänä. Mutta ei tosin mitään siihen alatieteurastukseen verrattavaa, mitä eka kerralla tapahtui...



Imetyksestä - mä olen imettänyt molempia aiempia osaimetyksellä vajaa puoli vuotta. Se on mun mielestä mukavaa ja vauva on suloinen kun on rinnalla, mutta mulla ei ole maitoa riittänyt koskaan täysimetykseen. Vaikka olen tuntikaupalla imettänyt, maitoa ei vain tule ja kyllä sen huomaa, kun vauva hermostuu, kun maito loppuu rinnasta. Aina on pitänyt pullo antaa perään. Mutta kai siitä jotain läheisyyttä on puolin sun toisin saatu, että siinä mielessä nyt aion myös imettää, mutta en toivoskele liikoja täysimetyksen suhteen. Mukavaa ja helppoahan se olisi, kun ei tarttisi pulloja pestä ja keitellä.

Täällä on taas käyty neuvolassa, ihan hyvältä näytti, verenpaineet 128/73, hemoglobiinia ei otettu, kun viimeksi oli sen verran hyvä. Sf mitta oli 31, keski-ja yläkäyrän välissä menee, riippuu vauvan asennosta. Tällä kertaa vauva oli ilmeisesti poikittain perätilassa, ainakin neuvolantäti veikkasi jotain sellaista ja se tukee omia tuntemuksia ihan hyvin. Potkut tuntuu eniten joko alhaalla tai oikeassa kyljessä. Kahden viikon kuluttua taas neuvola ja sitten jos vauva ei ole mennyt oikeaan asentoon, viikon kuluttua kontrolli ja lähte kättärille asentoa ihmettelemään. Painoa oli tullut 300g/vko yhteensä 7 kg.



Tällä kertaa ei muuta ihmeellistä kerrottavaa



T:Jean+Otus 32+2