Nainen synnyttänyt; minkänimisen lahjan vauvan isä antaa?
Vastaavantyyppinen nimitys kuin esim. huomenlahja naimisiinmennessä. Jotkut puhuu ponnistuslahjasta (yök), mutta mikä muu nimitys?
Kommentit (58)
että raskaana oleminen ja synnyttäminen ei silti liene hommana ihan siittämiseen vertautuva juttu. :)
16
sai mieheltään jonkun Cuccin laukun. Työkaveri taas kertoi, että on saanut vauvalahjaksi aina timanttikaulakorun. Omasta mielestäni täysin käsittämätön juttu, mutta kaikkeahan lahjankipeät harakat keksii.
Laukku on Guccin, ei Cuccin.
Meilläkin sanotaan vauvalahja, enpä ole tullut ajatelleeksi että sillä olisi joku oma nimi. Olen saanut koruja, esikoisen syntymän jälkeen saamaani sormusta (kulkenut miehen suvussa) pidän koko ajan, vihkisormuksen kaverina.
joka on Mamman unelma ilman tarkkaa vinkkiä. Mutta totta kai juuri tässä tapauksessa mies oli varmasti sellainen, että osasi ja hoksasi muutenkin... tai hänen assistenttinsa.
sai mieheltään jonkun Cuccin laukun. Työkaveri taas kertoi, että on saanut vauvalahjaksi aina timanttikaulakorun. Omasta mielestäni täysin käsittämätön juttu, mutta kaikkeahan lahjankipeät harakat keksii.
Mista sina tiedat, etta joku on erityisesti pyytanyt lahjaa?
mutta silloin kun niitä aletaan VAATIA, tilanne menee rasittavaksi.
Minä annan aina välillä miehelle lahjoja muuten vain. Tuon miehelle välillä kukkiakin, vaikka se ei niitä pyydä . :D En saa niitä ite juur koskaan, mutta kompensoin ostamalla itte sitten.
Jotenkin hassua tämä, ettei lahjoja saisi toivoa tai antaa. Voihan niitä antaa jos mieleen semmoista pälkähtää. Ne kun ilahduttaa antajan ja saajan mieltä.
16
Lohdutuslahja avovaimolle?
Minä olen kyllä ihan pelkkä vaimo, mutta silti olisin ilahtunut synnytyslahjasta.
eikä varmaan siis varsinaisesti pitäisi, mutta olisin ilahtunut. En märehdi tätä juttua, eli en ole miehelle mitenkään vihainen tai katkera, mutta kieltämättä olisin ilahtunut lahjasta ja olen vähän kateellinen niille jotka sellaisen saivat.
16
ei meillä anneta lahjoja hääpäivänä (siis sinä oikeana kuin sen jälkeisinäkään) tai lapsen syntymän johdosta... ei tulis mieleenkään (ja siis se nainen olen). Yhtä laillahan se lapsi on lahja äidille kuin isälle, mitä muuta siinä vielä pitäisi antaa - ja miksi äidille - koska se kärsi vai? Eikö se lapsi riitä?
Ensin kantaa lasta 9kk ja sitten punnertaa se maailmaan, tai joutua leikattavaksi. Lahjan arvoinen suoritus mielestäni.
Enkä kyllä niitä odota. Mies on elänyt raskausajan hormooni huurut ja ahdistukset ja kolotukset. auttanut minkä on osannut ja voinut. Leikkausken jälkeen jää kottin isyysvapaalle ja auttaa kodin arjen pyörityksessä. Lastenhoidossa ja siivoomisessa. Minusta ne arjen teot ja läsnäolo ovat merkityksellisempiä kuin lahjat.
olisin ollut todella otettu ja onnellinen jos mies olisi antanut jotain! (vaikka edes kukkia)
Minusta huomaavainen, fiksu mies kunnioittaa naistaan ja lapsensa äitiä ja haluaa palkita hänet hienosta urakasta. Kyllähän noissa eteläisimmissä kulttuureissa nin toimitaankin. Naista arvostetaan naisena ja äitinä.
Mukava ele olisi mieheltä ostaa myös vauvalle jotain (vaikka nalle) Meillä ei mies ole koskaan ostanut lapsille mutään.
Ajattelen että jos roolit olisivat toisinpäin,
mies olisi synnyttänyt ja makaisi sairaalassa vauvan kanssa, niin kyllä todellakin veisin heille lahjat, siivoaisin kodin, hankkisin kotiin kukkia ja lempiherkkuja ym.
Minusta on ihana ilahduttaa toista ja kertoa myös teoin rakkauteni ja kunnioitukseni. (ja näin teenkin muistamalla esim. isänpäivä, hääpäivä..)
Enkä kyllä niitä odota. Mies on elänyt raskausajan hormooni huurut ja ahdistukset ja kolotukset. auttanut minkä on osannut ja voinut. Leikkausken jälkeen jää kottin isyysvapaalle ja auttaa kodin arjen pyörityksessä. Lastenhoidossa ja siivoomisessa. Minusta ne arjen teot ja läsnäolo ovat merkityksellisempiä kuin lahjat.
Minäkin arvostin hirveästi, kun minun sairaalassa ollessa mies kävi kotona siivoamassa tosi hyvin, että saadaan vauvan kanssa tulla puhtaaseen kotiin. Oli hänkin kuitenkin unen puutteessa. Ja silloin kun olin vuoteen omana raskausaikana mies hoiti kotia paljon ja laittoi minulle ruokaakin (nakkikeittoa
Eli arvostan kyllä näitä eleitä ihan hirveän paljon. Mies on ihana minulle ja isänä myös. Mutta en voi kieltää etteikö pysyvä lahja, jonka olisin antanut tyttärelle tämän kasvettua aikuiseksi, olisi ollut minulle myös tärkeä ja merkityksellinen.
16 taas. pitäisi mennä lukemaan tenttiin, mitä minä täällä teen? :D
Ikäänkuin naisella ei olisi omia tuloja ja lasten teolla tai kiltisti hoidetuilla aviovuosilla sitten voi ansaita hiukan extraa itselleen (= kallis koru on sijoitus, jonka voi muuttaa rahaksi).
Lohdutuslahja avovaimolle?
Tässä ikäänkuin annetaan keskiajan tapaan naiselle vakuudet, jos huonosti käy. Vrt. rotinat, joiden tarkoitus on ollut täysin sama.
olin tuo 16. Mekin yritettiin lasta kauan ennen sen saamista. Jotenkin olisin luullut miehen tahtovan itse muistaa minua tässä. Mutta ei se sitten tajunnut, vaikka onkin tosi kiltti ja ihana. Sama homma oli, kun olin raskaana viime äitienpäivän aikaan. Olin jo aika pitkällä, mutta sanoin miehelle ettei äitienpäivästä tartte stressiä sitten kantaa kun ei sitä lasta vielä ole. Mies käsitti sen niin, että sama se sitten sen kanssa. Loukkaannuin, kun olisin toivonut edes aamukahvit keittävän ja toivottavan hyvää äitienpäivää. Nää on näitä juttuja, että miehelle pitää aina sanoa tosi suoraan. Mutta joskus todella toivoisi että tuommoiset tulisivat sanomatta, ne olisi silloin jotenkin arvokkaampia. Eli olen vähän kateellinen sinulle. :) Vaikka minun mies onkin tosi kiltti ja ihana, ei se aina vain tajua juttuja. Niinkuin en varmaan minäkään..
Mum mies kylla sit unohti ihan totaalisesti ekan aitienpaivan ;-)
En minäkään mitään lahjaa pyytänyt ole. Ihan yllätyksenä mies antoi sen timanttisormuksen. Meille syntyi tyttö ja ideana on antaa tuo sormus sitten tytölle kun hän on nuori nainen. Meillä annetaan lahjoja ja huomionosoituksia, isoja ja pieniät kyllä paljon. Viimeeksi eilen loihdin miehelle shampanja brunssin sänkyyn nautittavaksi :) t. 4
Mulla on ihan sama idea, annan ne riipukset sitten eteenpain tytoilleni :-)
ei meillä anneta lahjoja hääpäivänä (siis sinä oikeana kuin sen jälkeisinäkään) tai lapsen syntymän johdosta... ei tulis mieleenkään (ja siis se nainen olen). Yhtä laillahan se lapsi on lahja äidille kuin isälle, mitä muuta siinä vielä pitäisi antaa - ja miksi äidille - koska se kärsi vai? Eikö se lapsi riitä?
Ensin kantaa lasta 9kk ja sitten punnertaa se maailmaan, tai joutua leikattavaksi. Lahjan arvoinen suoritus mielestäni.
Enkä kyllä niitä odota. Mies on elänyt raskausajan hormooni huurut ja ahdistukset ja kolotukset. auttanut minkä on osannut ja voinut. Leikkausken jälkeen jää kottin isyysvapaalle ja auttaa kodin arjen pyörityksessä. Lastenhoidossa ja siivoomisessa. Minusta ne arjen teot ja läsnäolo ovat merkityksellisempiä kuin lahjat.
missan sielusi sopukassa olisi ilahtunut, jos miehesi ostaisi sulle lahjan?
Mita ihmetta suomalaisen naisen "olen martyyri, en kaipaa huomionosoituksia, mulle riitta pusu ja hali" vikinoita naa on?
Olen takuuvarma, etta jokainen ihminen ilahtuu lahjasta! Mita vaaraa on lahjoa toista, rakastamaansa ihmista? En voi ymmartaa, en...
Tässä ikäänkuin annetaan keskiajan tapaan naiselle vakuudet, jos huonosti käy. Vrt. rotinat, joiden tarkoitus on ollut täysin sama.
Oletepa kylmia ihmisia, en voi muuta tassa sanoa....
Vähän sellaista henkeähän tässä on, että naiselle maksetaan palkkaa siitä, että on tehnyt miehelle perillisen.
annoin itse miehelle riipuksen esikoisen syntymän jälkeen, muistoksi syntymästä, en miksikään kiitokseksi. Itse en saanut mieheltä mitään enkä edes odottanut...
Tässä ikäänkuin annetaan keskiajan tapaan naiselle vakuudet, jos huonosti käy. Vrt. rotinat, joiden tarkoitus on ollut täysin sama.
Oletepa kylmia ihmisia, en voi muuta tassa sanoa....
Minä annan aina välillä miehelle lahjoja muuten vain. Tuon miehelle välillä kukkiakin, vaikka se ei niitä pyydä . :D En saa niitä ite juur koskaan, mutta kompensoin ostamalla itte sitten.
Jotenkin hassua tämä, ettei lahjoja saisi toivoa tai antaa. Voihan niitä antaa jos mieleen semmoista pälkähtää. Ne kun ilahduttaa antajan ja saajan mieltä.
16