Enpä olis uskonut pitäväni appiukkoa liian avuliaana lastenhoidossa...
Meillä on kolme lasta 3v esikoinen ja kaksoset 8kk. Omat vanhempani asuvat kaukana meistä ja pääsemme kyläilemään puolin ja toisin harvoin. Sen sijaan miehen isä asuu melko lähellä ja välillä tuntuu siltä, että hän on liiankin avulias. Miehen äitiä en ole koskaan nähnyt muualla kun kuvissa, hän kuoli mieheni ollessa 3v ja appiukko ollut yksin sen jälkeen.
Tiedän, ettei pitäis valittaa, koska kyllä miehen isästä on apuakin ollut, välillä vaan rasittaa hänen tiheät kyläilyt. Käy meillä 3-4kertaa viikossa. On välillä sanottu, ettei ihan noin tiheään tarvitsis käydä ja sit käykin vaan pari kertaa viikossa kunnes taas palataan samaan. Noiden tiheiden vierailujen syy saattaa olla sekin, että miehen isä on tavallaan yksinäinen, vaikka muuten hyvässä kunnossa ikäisekseen.
Kommentit (9)
meillä isovanhemmista 3/4 on kuolleet ja ainoa elossa oleva asuu 400km päässä, joten tuollainen lähipappa/vaari kuullostaisi niiin ihanalta.
Toki tilanne voisi olla toinen, jos saappaissasi olisin, mutta voitko hyödyntää noita vierailuja vaikka omiin menoihin tai jokun lapsen kanssa kaksin olemiseen?
nyt jo pian 5v, mutta kuulostaapa ihanalta papalta sun appesi.
Anna touhuta. Tulet vielä olemaan kiitollinen, että lapsilla on hyvä suhde papan kanssa. Ja jos toinen on yksinäinen, niin sitä suuremmalla syyllä. Kohta vauvat on jo isompia ja papassa teillä on hyvä ja luotettava vahti kun tottuu jo noin pienestä hoitamaan.
appiukon apu oli korvaamatonta, osaan sitä kyllä arvostaakin. Onneks tulen myös suht hyvin toimeen miehen isän kanssa, niin sekään ei ole ongelma.
Lapset kyllä tykkää vaarista, varsinkin esikoinen kun pappa jaksaa touhuta tosi paljon. Itse ei aina jaksa kun kaksoset vielä heräilee öisin.
Saadaan kyllä hyödynnettyäkin tuota kun pappa hoitaa lapsia niin paljon, esim. just omiin menoihini tai vuorotellen lasten kanssa kaksin olemiseen tai sit päästään miehen kanssa lenkille tai kauppaan kaksin ym. Tuo siis helpottaa todella paljon meidän arkea ja välillä hävettää kun on tullut sanottua noista kyläilyistä, ettei niin tiheään tarvis käydä. Pitäis vaan olla tyytyväinen, tiedän omastakin lähipiiristä, ettei kaikilla ole asiat näin hyvin.
ap
meillä isovanhemmista 3/4 on kuolleet ja ainoa elossa oleva asuu 400km päässä, joten tuollainen lähipappa/vaari kuullostaisi niiin ihanalta.
Toki tilanne voisi olla toinen, jos saappaissasi olisin, mutta voitko hyödyntää noita vierailuja vaikka omiin menoihin tai jokun lapsen kanssa kaksin olemiseen?
Minä olisin ikionnellinen, jos meidän lasten isovanhemmat ois tuollasia. Heitä ei kiinnosta lapsenlapset ja hoitavat heitä vain pakon edessä.
Kaikkien asioiden pitäis mennä JUST niinkuin itse haluaa, muiden ihmisten pitäisi hyppiä tasan jonkun idioottiminiän pillin mukaan, tai sitten naristaan. VIttu että jaksaa vituttaa tällaiset jutut!
Että oikein "esikoinen kyllä tykkää"... no helvetti totta kai se tykkää, eiköhän sulla ole kädet ihan tarpeeksi täynnä niiden kaksosten kanssa! Sitäkö se sitten taas on, ollaan vähän kateellisia, kun MINUN lapset tykkää jostain muustakin kuin äitistä vaan.
Sylettää tuollaiset ap:n kaltaiset itsekkäät kusipäät. MINÄMINÄMINÄ, ei edes omilla lapsilla niin väliä.
2-4 kertaa viikossa, tuossa naapurissa kun asuvat. Se ei haittaa meitä ollenkaan, paitsi sillon kun tulevat, jos meillä on vieraita. Yleensä kyllä eivät tule, jos on vieras auto pihassa, vaan kääntyvät takaisin kotia. Mutta joskus tulevat (tai äitini tulee), jos tunnistaa auton joksikin lapsuuden kaverini autoksi. Hän kun haluaa myöskin tyttöjä joskus tavata, kun he eivät enää asu paikkakunnalla. Tällöin kyllä häädään kuulumisten vaihdon jälkeen pois.
Sillon kyllä ahistaa, jos on miehen kanssa riidelty. Mutta vanhempani tuntevat minut niin hyvin, etteivät viivy kuin hetken, jos tuntevat, että tunnelma on "jäätävä".
Ole pitkämielinen. (ja onnellinen :)
Kaikissa asioissa on aina kaksi puolta, mutta kannattaa laskea, jääkö kuitenkin plussan puolelle.
Vaikka apua saakin, voi myös olla aisoita, jotka äsyttää. Meillä esim tullaan ilmoittamatta ja annetaan paljon "hyviä" neuvoja elämään.
ja kuten jo sanoin pääsääntöisesti olen onnellinen, että appiukko on noin avulias. Mutta täydellinen ei hänkään ole. Lähinnä ärsyttää, ettei appiukko useinkaan ilmota millon tulee, saattaa välillä tulla jo kukonlaulun aikaan ja välillä jakelee neuvoja lastenhoidosta. Hyvää tarkoittaa, mutta ne ei vaan ihan ole meillä pätenyt. Esikoinen kasvoi huonosti ja kiinteät alotettiin aikaisin ja kiinteiden myötä todettiin monia allergioita. Tästä on saanut kuulla appiukolta, että allergioita ei olis, jos oltais viivytetty kiinteiden alottamista. Kaksoset syntyivät keskosina ja tämän takia heilläkin aloitettiin kiinteät normaalia aiemmin ja samasta saimme (saamme välillä yhä) kuulla taas, kun kaksosten itkujen syyksi lopulta paljastui lukuisat allergiat sekä refluksi. Mutta kun kokonaisuutta ajatellaan niin olen kiitollinen avusta ja jäämme plussan puolelle.
Ja vielä tämän alla olevan kirjoittaneelle totean, että se on todellakin hyvä, että lapset viihtyy jonkun muunkin kun vaan minun kanssa.
ap
Kaikkien asioiden pitäis mennä JUST niinkuin itse haluaa, muiden ihmisten pitäisi hyppiä tasan jonkun idioottiminiän pillin mukaan, tai sitten naristaan. VIttu että jaksaa vituttaa tällaiset jutut!
Että oikein "esikoinen kyllä tykkää"... no helvetti totta kai se tykkää, eiköhän sulla ole kädet ihan tarpeeksi täynnä niiden kaksosten kanssa! Sitäkö se sitten taas on, ollaan vähän kateellisia, kun MINUN lapset tykkää jostain muustakin kuin äitistä vaan.
Sylettää tuollaiset ap:n kaltaiset itsekkäät kusipäät. MINÄMINÄMINÄ, ei edes omilla lapsilla niin väliä.
mitä meillä on tällä hetkellä. Eikä murehita niitä sit kun heitä ei enää ole...Ihanalta kuulostaa kun Pappa/Vaari käy katsomassa ja viihtymässä omien lastenlastensa luona ja tuntee heidät ja luulisin lastenkin nauttivan isovanhemman seurasta.