Ole tässä sitten tasapuolinen..!

Hajosiko mitään?



Meillä ei edes tytöt saa pidettyä tavaroitaan järjestyksessä ja välillä innostuvat riehumaan poikani kanssa.



Koulu sujuu hyvin ja osaavat käyttäytyä ihmisten ilmoilla.

Kun muistaiskin ottaa tuolla asenteella, että heistä vaan eri asiat on hauskoja.... Poika ei kyllä aina käyttäydy myöskään ihmisten ilmoilla, vaikka joskus sentään. Joskus tuntuu raskaalta, kun poikaa pitäisi pystyä vahtimaan joka ainoa sekunti :-(

Huvitti tuo poikasi hyppiminen, itsellä 2, ovat jo aikuisia. Pojat ovat rajumpia leikeissään, tietty keskustelette siitä, mikä on sopivaa sisällä, mikä ei. Onneksi ei sattunut pahempaa.



Liikunnallinen lapsi kaipaa liikuntaa, energiaa kuluu ulkona paremmin, sisällä pystyy sen jälkeen rauhoittumaan.

Jos on kavereita, tuon ikäinen leikkii jo ulkona ilman vahtimista, kunhan rajoista sovitaan.

Laskemaan mäkeä, hiihtämään pihalle, tekemään lumilinnaa, leikkimään lumihippaa.

Isän kanssa luistelemaan, yms.



Normaali poikalapsi.

Sellaisia päiviä tosin on aika usein. Isä tekee pitkää päivää ja naapurissa ei ole leikkiseuraa eikä poika oikein yksin tuossa pihalla viihdy, ruoka on laitettava, jne... Mutta pitänee ryhdistäytyä.

Poika 6v. reuhaa kahden pikkuveljen 2v ja 4v kanssa keittiön vieressä olevassa makuuhuoneessamme sillä aikaa kun laitan ruokaa. Nuorin löy päänsä patteriin ja verta lentää ympäriinsä. Pää paikataan ja pojat jatkavat painimistaan. Isoveli toteaa että pikkuveikkakin on nyt sitten kova jätkä. Lakanat ja pyyhe joutuvat pesuun.



Sillä aikaa tyttä 9v. askartelee yläkerrassa huoneessan hiljaa ja rauhallisesti. Huokaan miten olisi helppoa kun kaikki kolme poikaakin olisivat tyttöjä. Samassa alkaa kamala huuto ja tyttö tulee sormeaan pidellen ja täyttä kurkkua parkuen. Sormea tutkittuani huomaan että siinä on millin kokoinen haava joka tullut paperin viillosta. Sormea hoivataan ja laastaroidaan pitkä tovi ennen kuin neiti rauhoittuu.



Seuraavana päivänä on siivouspäivä ja pojat siivoavat huoneensa ja yhteisen aulan vauhdilla. Tyttö on kaverilla kylässä. Huone piti siivota ennen lähtöä mutta en ehtinyt tarkistamaan hoitiko homman. Kurkkaan huoneseen ja onhan siellä siivottu oven edestä mutta muuten huone on kuin kaatopaikka. Taas. Pojat ovat valmiita joten pyydän heidät avuksi ja raivataan yhdessä myös siskon huone että pääsen imuroimaan. Löytyy eilisen hiljaisen askartelun tulokset. Sieviä peitoja, tyynyjä, mattoja yms. nukkekodissa. Hetkonen, mistä ne on tehty kun eihän meillä ole kangasta. Tyttö on leikelly puolet suksistaan ja kaikki sormikkaat. Myöhemmin kysyn selitystä niin leikkasi siksi kun ei enää käytä niitä. Olleet käytössä yhden tai kaksi kertaa, että silleen.



Mietin jälleen kerran että mitenköhän se nyt meni, kumpaa piti vanhtia enemmän kolmea pientä ja vilkasta poikaa vai yhtä isompaa ja turhankin kekseliästä tyttöä. Samalla mietin miten tytön saisi ikinä oppimaan että se huone pitää siivota edes kerran viikossa.

ulos en saa kun pakolla. Kesällä kyllä leikkivät pihalla, mutta ainoa tapa saada rauhoittumaan ovat tietokonepelit.

Poika pelaa pelejä ja suostuu jopa leikkimään siskon kanssa majaleikkejä (lähinnä rakentajan roolissa), kulkee kiltisti kaupoissa mukana ja auttaa ruuanlaitossa.

Tyttö ei keksi mitään tekemistä itse, muuta kun menemällä veljen ja telkkarin/kuvaruudun väliin, painamalla nappuloita. Itkee ja huutaa k o k o ajan jostain jota haluaa tai ei halua, tietenkin päinvastoin kun äiti sanoo tai tahtoo. Äiti yrittää pelata, leikkiäkin ja ottaa tyttöä mukaan kotitöihin, mutta kaikki päättyy itkuun ja kiukutteluun syystä tai toisesta.

Tytöllä yhteensä kolme isoveljeä, eikä kenenkään kanssa ole ollut näin vaikeaa...

Kiva kuulla niitä, nyt jo itseäkin hymyilyttää :-)