Miksi avun saanti on nykyään niin vaikeaa? Väsyneen äidin purkaus...
Meillä on lapset 5v (erityislapsi), 2v ja 5kk. Nuorimman kanssa meni viikko hyvin kunnes alkoi lähes jatkuva itku. Sylissä yleensä rauhottuu kun kävelee vauvan kanssa, välillä on pieniä hetkiä myös sitterissä tyytyväinen, kunhan muistaa keinuttaa sittistä.
Meidän esikoinen on viikossa 4-5päivää hoidossa, koska on erityislapsi. Minä oon kotona vauvan ja keskimmäisen kanssa, mutta jo pidemmän aikaa on jaksamisen kanssa ollut ongelmia kun en saa juuri koskaan nukkua kun vauva itkee. Mies auttaa sen minkä töiltään pystyy.
Olen neuvolassa puhunut väsymyksestäni, mutta saanut kuulla vain ilkeitä vastauksia, ettei kannata ihan pienestä valittaa kun kaikki vauvat itkee ja toiset ovat itkuisempia kun toiset jne. Olen vaatinut hoitajaa edes parina päivänä viikossa tmv, mutta ei.
Olen myös kysynyt hoitopaikkaa keskimmäiselle, mutta siihenkin on pitkät jonot, hakemus on jätetty.
Vauvaa on käytetty yksityisellä ja monia tutkimuksia tehty, mutta mitään vikaa ei ole löydetty. Itkusta puhuvat koliikkina, mutta senkin ois iän puolesta pitänyt helpottaa jo.
Tällä menolla tapahtuu vielä jotain hirveää kun olen zombina lasten kanssa kotona. Univelkaa on ihan riittämiin ja pelkään, että yks kerta käy jotain ikävää väsymyksen takia. Olen niin väsynyt, että jos vähänkin pidempään istun paikallani niin nukahdan ja pari kertaa on ollu vauva sylissä tuollon. Onneks oon havahtunu ajoissa eikä mitään pahempaa ole tapahtunut, paitsi itse oon säikähtänyt.
Kun ihminen sanoo suoraan että on väsynyt ja mikä on hyvinkin totta ap:n tilanteessa niin siihen tulisi reagoida.
Te jotka näitä yhteiskunnan rahoja "säästätte" ette ajattele ollenkaan sitä miten paljon halvemmaksi tulee kun asoihin puututaan ajoissa. Eli silloin kun sitä apua tosissaan pyydetään. Mikäli apua ei saa voi tulevaisuudessa olla edessä paljon pahempi uupuminen ja mahdollinen laitoshoito, joka ei muuten ole halpaa!
Koittakaahan nyt vain kaivaa se empatiakykynne esille. Joskus teitäkin hoidetaan meidän pussista..silloin kannattaa toivoa että empatiaa riittää hoitamiseen.