Samaa mieltä?: Monet miehet on ennemmin luonnevikaisen ja kauniin kanssa kuin kiltimmän ja kauniin.

hyvännäköisen rentun kanssa, joka ryyppää ja vetää turpiin kuin kiltin näköisen ja ystävällisen miehen kanssa.



Mistähän tämä johtuu?

joka vaihtoi älykkään, miellyttävän ja todella pidetyn naisen ihan kamalaan luonnevikaiseen eukoon, joka lisäksi vähemmän älykäs kuin tuo edellinen. Jatkuvasti haastamassa riitaa ja heittämässä poikkipuolisia kommentteja joka asiasta - niin siipalleen kuin muillekin. Aivan sietämätön.



Kumpikin naisista ihan kivannäköisiä, ulkonäöllisesti en tekisi eroa.



No, ilmeisesti kuitenkin tämä mies - jostain minulle täysin käsittämättömästä syystä - on onnellinen tämän noitansa kanssa. En ymmärrä.

Ajatus on, että sen jälkeen tämä toinen on ikuisesti kiitollinen. Mutta eihän se niin mene.



Veljeni ihastui missimäisen kauniin tytön eloisuuteen ja siihen, että tyttö ilmaisi tunteensa niin selvästi. Hän huomasi kyllä pienen tasapainottomuuden mutta ajatteli että se johtuu van nuoruudesta ja korjaantuu hänen rakkaudellaan ja ajan kanssa. Menivät naimisiin.



Naisesta kehittyi kuitenkin varsinainen raivopää, joka saattoi revetä väkivaltaiseksi pienimmästäkin syystä.

en tunne tuommoisia miehiä.



Mut onhan totta,e ttä harva meistä on täydelinen ja jos nyt aikoo ylipäänsä ellää muiden ihmisten seassa niin pikkuvikoja on siedettävä. Miehissä ja naisissa.



Ja sitten on myös niin, että vakka kantensa valitsee. Jotta sietää yksinkertaista miestä, pitää naisenkin olla vähän tyhmä. Onnellisempi sellainen pari varmasti on, jossa ollaan suurin piirtein samalla tasolla.

Hän asui vuosia avoliitossa melko sekopäisen naisen kanssa, joka oli kausittain sairaalloisen mustasukkainen ja hyvin kontrolloiva muutenkin. Lisäksi väkivaltaan taipuvainen jne jne.



Nyt ystäväni on naimisissa tasapainoisen, fiksun, järkevän naisen kanssa. Molemmat naiset ovat kauniita ja siinä mielessä "samantasoisia".



Ystäväni on helpottunut päästyään eroon siitä hullunmyllystä, mutta nyt kaipaa niitä hyviä aikoja sen hullun kanssa. Kuulemma seksi oli jotain käsittämättömän hienoa hyvinä hetkinä ja muutenkin ne hyvät hetket olivat samalla tavalla huippuja kuin ne aallonpohjat kamalia. Nyt elämä on tasaisempaa, mutta tylsempää, erityisesti makuuhuoneessa.

joka ei näy päälle ja jota miehet arvostaa enemmän kuin mitään muuta :/

tilanne pitkittyy koska hyvät hetket on niin hyviä ja tavalliset miehet tuntuu sen rinnalla valjuilta. Tietysti sitten jossain vaiheessa ei enää muuta toivota kuin että ukosta pääsis eroon.

sellaista naisista kuin mitä ap. väittää.. Päinvastoin hän kutsui, kun asiaa kysyin, tuollaisia epäväkaita ihmisiä luusereiksi.



Minun mielipiteeni taas on että jokainen hakee vertaistaan...

jotka itse ihan fiksuja tyyppejä joilla vaimona/avokkina viihde-alan naisia, joilla kyllä seksikäs kroppa mutta nupista puuttuu terve järki :D miesten kaverit ihan kateellisia kun nuo kaverit ovat "saaneet" jotain mikä heillä vaan suurimpana haaveena. Joskus mietin että onko miehet tosiaan niin hemmetin typeriä, että kuvittelevat noiden strippareiden olevan se onni ja autuus, "sellaisen-kun-joskus-saisi-ah-mitkä-kyydit" huoh ja voih.

siis noilla tuntemillani viihde-alan naisilla kaikilla joku mielenterveysdiagnoosi ihan virallisesti.

ja onhan sitä vähän tullut ihmeteltyä. Etsivätköhän sitten mallia lapsuudesta ja vähän hankalasta pomottavasta äidistä.

kun en tiedä mitä tässä luonnevikaisella tarkoitetaan. Itsenäistä? Kapinallista? Väkivaltaista? Tyhmää? Yleisesti ottaen kiltteys ei ole mun mielestä hyvä ominaisuus kenessäkään, liian pehmeä ei saa olla.

Ja mitä se kauneus sitten on ja kauanko se kestää? Kauneuden tunnistaa vasta vanhemmissa naisissa, kts. esim Catherine Deneuve tai Susan sarandon, molemmat yli 60. Söpöys ei kestä aikaa eikä elämää.

yhden todella vaikean ja harvinaisen itsekkään naisen. Hänellä on monta poikaystävää vaikka on naimisissä oleva pienten lasten äiti :/

Kaikkia miehiänsä hän käyttää häikäilemättömästi hyväkseen ja miehet antavat sen tapahtua.

Puolisonsa on nyt 10 vuoden yrittämisen jälkeen huomannut että elämä tämän naisen kanssa on raskasta, mutta ei silti ole valmis eroamaankaan.



Minä en ymmärrä mikä tässä naisessa miehiä niin kovasti viehättää, hän ei ole edes mitenkään erityisen kaunis.



Välillä tällä naisella on ollut tasapainoisiakin aikoja. Niitä hänellä on silloin kun jaksaa sitoutua terapiaan ja syö lääkkeensä. Terapian ja lääkkeet jättää kuitenkin pois aina kun kokee vointinsa vointinsa hyväksi.

En tiedä mistä johtuu...Eikö ne miehet sitten huomaa naisen vikoja? Vai onko näissä naisissa sitten enemmän jotain haastetta?

Mutta myönnän että olen ihan saatanan rasittava ja vaikea ihminen kun sille päälle satun. En mitenkään helppo luonne. Mies on sanonut että ei voisi kuvitellakaan olevansa sellasen naisen kanssa jossa ei olisi mitään haastetta. Toisaalta se osaa käsitellä mua aika hyvin, rauhoittaa mua.

Mutta myönnän että olen ihan saatanan rasittava ja vaikea ihminen kun sille päälle satun. En mitenkään helppo luonne. Mies on sanonut että ei voisi kuvitellakaan olevansa sellasen naisen kanssa jossa ei olisi mitään haastetta. Toisaalta se osaa käsitellä mua aika hyvin, rauhoittaa mua.

Tosin mä olen varmaan just sellanen joka ei ainakaan ole ikävystyttävä, toisin kuin se kiltti hiljainen. 16-vuotta toi on mua jaksanut, ei ainakaan vielä ole kyllästymisen oireita ollut, ei edes vihjailuja.



Mainitsen nyt kuitenkin sen että vähän haastavammissakin tapauksissa on kuitenkin omat hyvät puolensa jokaisessa. Mä esim. osaa olla todella ihanakin, olen myös sosiaalinen, helposti innostuva ja huumorintajuinen.

JOS Av:ta on uskominen, kaikki poikien äidit on täysiä sekopäitä,( eli av:n ihanaisten ja auvoisten mammojen anopit). Totta kai nämä kahjojen varjossa kasvaneet poikaparat sitten yrittävät etsiä äitinsä kaltaista puolisoa.



Kysymys kuuluukin, mistä ne kahjot naiset tulee, kun kovin harva nainen tunnistaa opmassa äidissään mitään virheitä...

että mun äiti vasta sekopäinen on ollukin joskus, huh huh. Nykyään tullaan toimeen, kun asutaan tarpeeksi kaukana toisistamme ja äidillä on kielto puuttua mun asioihin :) itse taidan olla ihan yhtä kamala tapaus.

Nykyisen miehen kanssa kumpikaan ei "alistu" toisen komentoon, joten ollaan itse asiassa aika sopuisia nykyään. Itselläni on aikaisemmin ollut tapana ottaa ohjat käsiin ja alkaa hirmuhallitsijaksi, eikä siinä kelkassa "kiltit" pojat ole pysyneet kyydissä...

JOS Av:ta on uskominen, kaikki poikien äidit on täysiä sekopäitä,( eli av:n ihanaisten ja auvoisten mammojen anopit). Totta kai nämä kahjojen varjossa kasvaneet poikaparat sitten yrittävät etsiä äitinsä kaltaista puolisoa.

Kysymys kuuluukin, mistä ne kahjot naiset tulee, kun kovin harva nainen tunnistaa opmassa äidissään mitään virheitä...