Miten opin viihtymään mammapiireissä?

ja ylemmyyden tunteesi perusteita/perusteettomuutta.

Olevinaan parempi kuin muut, ei halua miestä "riesaksi"(väliäkö sillä että tämä vaikuttaa niin lapsen kasvuun kuin hänen tunteisiinsa ettei ole isää)- wau, kädet yhteen tälle selviytyjälle! Niinkö?



Kasvahan aikuiseksi ennenkuin teet yleistyksiä mammapiireistä ja niiden jutuista. Jos puheet eivät miellytä, avaa se "terävä" suusi ja keksi parempi aihe ihan itse!

alussa puhuttiin paljonkin kakasta ja vaipoista ja yöunista, siksi varmaan kun ei tuntenut ketään kunnolla niin se on helppo puheenaihe. Nyt kun ollaan tutustuttu paremmin niin puheenaiheet vaihtelee laidasta laitaan.



Ja tuosta kun joku kirjoitti että lapset on päästä varpaisiin goretexissä ja äidit on aina niin pirteitä, niin meidän porukassa ei todellakaan ole niin. On äitejä, joilla on kaikki uusimmat vempeleet ja älylelut ja supervaatteet ja sitten on ihan tavallisia äitejä, joilla on jotain uutta ja jotain vanhaa ja sitten on kirppariäitejä. Meidän porukassa on kestovaippailijoita ja kertakäyttövaippailijoita, imetettyjä ja pulloruokittuja, yksinhuoltajia ja ydinperheäitejä sekä "vaikeiden" ja "helppojen" lasten äitejä. Toiset on aivan puhki ja toiset on saanut alusta saakka nukkua pitkiä unia.



Kaikkien kanssa ei tietenkään juttu luista ihan yhtä kivasti ja helposti mutta ihan varmasti jokaisella on ainakin joku, jolle on helppo jutustella. Itse menin mammaporukkaan mukaan sellaisella asenteella, että olisi kiva saada vieraasta kaupungista tuttuja, en lähtenyt hakemaan uutta parasta kaveria. Kunhan menee omana itsenään ja niin hyvin se menee.

Olevinaan parempi kuin muut, ei halua miestä "riesaksi"(väliäkö sillä että tämä vaikuttaa niin lapsen kasvuun kuin hänen tunteisiinsa ettei ole isää)- wau, kädet yhteen tälle selviytyjälle! Niinkö?

Ap kirjoitti, että lasten isät ovat mukana kuviossa. Ihan kuin ydinperhemalli olisi se ainoa ja oikea. Arvostelet varmaan lesbo- ja homopariskuntienkin lapsia jne. Kasva itse aikuiseksi ja laajenna maailmankuvaasi. Loukkaat yksinhuoltajia.

yh

kuulet erilaisia mielipiteitä, kokemuksia, kertomuksia. Tai vastaavasti samanlaisia kuin itselläsi. On tohtoreita, duunareita, parikymppisiä, nelikymppisiä, rikkaita, köyhiä, lihavia, laihoja, kanamaisia, järkeviä ja kaikkea siltä väliltä. Vaatteiden perusteella ei kannata ihmisiä tuomita, ja jos tapaat ihmisen, jonka kanssa ei yhtään synkkaa, niin so what?!

Oma kaveripiirini oli varsin homogeeninen ennen kuin tulin äidiksi: 26-28 -vuotiaita, pk-seutulaisia, akateemisesti koulutettuja, keskituloisia, tekivät melkein samoja töitä, harrastivat samoja asioita ja matkustivatkin samoissa paikoissa.

Sain ensimmäisen lapsen joitakin vuosia aikaisemmin kuin kuvioon kuului, ja äitiyden (ja mammapiirien!) myötä kaveripiiriini tuli yhtäkkiä ihmisiä, joiden tausta ja elämäntarinat olivat keskenään aivan erilaisia! Rikastuttavaa ja mielenkiintoista. Osa "äitikavereista" on nykyään parhaita ystäviäni.

Kyllä meidän puiston äitien kesken on puhuttu paljon muustakin kuin lapsista, saatika jostain kakkojen väristä. Riippuu aika paljon omastakin ulosannista ja siitä miten uskaltaa mennä muiden pariin.