Koiraihmiset! Kysymyksiä pennun käytöksestä!

Haluaa leikkiä välillä.

Sitä pitää vain kovasti kieltää puremasta. Ei pure, ei pure ei pure ei pure....

Meillä 10kk ikänen narttu, ei mikään pikkunen koira, ja tykkää näykkiä. Mutta paljon on rauhottunut alkuajasta.

Ja niin, ihan pentuna, pidin aina huolta että sillä on hyviä puruluita. Niihinkin ne kyllästyy, joten vaihtelua siinäkin. Ja ota vaikka pallo mukaan lenkille, tai köyden pätkä jota se saa kantaa.

Ja namuja. Kovasti vain opetusta, kyllä se siitä. (Toivon itsekin niin)

Aaaaaaaarrrgh!! (helpotti)



Koiruus 4 ½ kk



1. Millon olisi mahdollisesti odotettavissa hampaiden käytön vähenemistä? Puree käsiä vieläkin perhana. Hampaiden vaihtuminen tietysti kutittaa ja puretuttaa, tietääkseni kaikki paitsi kulmahampaat on nyt puhjenneet/vaihtuneet. Vai jääkö se tuollaiseksi purevaski paholaiseksi ainiaan?



2. Miksi tuo simpuran samperilainen lenkillä yhtäkkiä alkaa hyppiä minua vasten ja ärrätä, repii hihasta ja ärrää lisää? Sisällä ei hypi koskaan eikä revi hihoista tai lahkeista.



3. Onko kaikki koiranpennut tällaisia?



Kiitos. Niiaa ap, jolla on (mitä ilmeisimmin) ensimmäinen koira talossa.

Pentusi on tullut murrosikään ja sille ei näyttäisi olevan aivan selvä se, että kuka on pomo. Sekä tuo pureminen että hihastarepiminen kuuluu siihen kokeilemiseen. Se testaa, että mitä voi tehdä: lähdetäänkö lenkillä siihen suuntaan kun se haluaa vai sinne mihin sinä, saako puremalla huomiota jne. Kaikki koirat tulevat tuohon ikään, mutta tosilla saattaa johtamisjärjestys olla selvä jo tuossa vaiheessa.



Suosittelen lämpimästi aloittamaan jonkun ihan peruskoirakoulun ja tutustumaan alan kirjallisuuteen. Kyllä se siitä, kun paneudut asiaan ja lunastat johtajuutesi!



Nimim. Kokemusta on (ensimmäinen koira ja säyseää yhteiseloa takana jo yli 10-vuotta)

Ne ärähtävät oikein kunnolla mutta eivät satuta. Kyllä ne pennut oppivat. Mutta mikään "älähän nyt viitsi kultsimussukka purra" ei tehoa.

Empä kerrokaan miten olen koiran kanssa toiminut, kertokaa te, miten itse reagoisitte tuohon lenkillä ärisemiseen ja hyppimiseen?



ap

perusasiat on nyt sulla aika hakusessa.

Minä jouduin ottamaan koiraa kunnon painiotteella kiinni ja pitämään maassa kunnes rauhoittuu ja kävelee sinne mihin minä toivon. Tähän ei siis millään tavalla liittynyt satuttaminen vaan ainoastaan jämäkkä ote. Meillä tilanne oli päässyt jo melko pahaksi, en olisi joutunut toimimaan näin, jos olisin jo aikaisemmin lunastanut johtajuuteni. Lisäksi kävimme koirakoulussa, jossa opin oikean tavan kommunikoida koirani kanssa.

Onneksi meillä on jo toi aika takana :)

Tarvitaan vain pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Meillä ainakin auttoi puremiseen, kieltäminen ja sen jälkeen annettiin luu tai lelu jota sai purra.

koirahan hakee tuolla vain huomiota. Sillä ei ole merkitystä onko se huomio positiivista vai negatiivista. Minä kääntäisin koiralle selkäni ja olisin ihan totaalisesti noteeraamatta sitä, tuskinpa tuo kauan yksikseen jaksaisi riekkua. Tai jos oltais turvallisessa paikassa niin heittäisin hihnan pois kädestä ja lähtisin kävelemään, noin pieni pentu luultavasti vielä sen verran epävarma itsestään että hyvin todennäköisesti lähtee aika pikaiseen perään. En suosittele tekemään tuota autotien vieressä...



Sitten kun pentu lopettaa riehumisensa ja rauhoittuu niin ruhtinaalliset kehut ja palkka (nami, lelu, leikkiä) välittömästi. Vaatii kärsivällisyyttä, mutta eiköhän tuo muutamassa viikossa tuota tulosta, mitään yhden kerran ihmettä on turha odottaa ;)



Ja kotosalla tuohon näykkimiseen samat konstit, tai sitten vaihdat kätesi tilalle jotain sallittua, esim. luu, lelu tms.



Kolme penneliä aikuiseksi kasvattanut ja kaikista ihan täyspäisiä tullut :D

niin vingahda/ulahda sille niin kuin sinua sattuisi TOSI kovin ja käänny saman tien pois päin pennusta ja mene muualle. Näin se opii että kun se näykkii sinä eli kiva asia, menet pois. Näin meillä toimi. Ja lenkillä riehumiseen: jatka vain kävelyä ja heti kun se kävelee nätisti kehut pentua paljon. Näin osoitat sille että kun se on kiltisti se saa huomiota ja kun se on vähemmän kiltisti se ei saa huomiota. Kieltäminen lenkillä on vain lisää huomiota koiralle. Sen kanssa voi leikkiä ja peuhata mutta sinun ehdoillasi, asetat rajat. Ja ei koskaan huomiota kun koira tekee ei toivottuja juttuja!! Tsemppiä! Kannattaa lukea Tuire Kaimion Pennun kasvatus kirja.

ensinnäkin sinulla kuulostaa olevan aivan normaali ja terve koiranpentu =) kun pentu puree sinua, sanot tiukasti EI, sen jälkeen huomio pois pennusta, nouset ylös ja käännät selän. sitten laskeudut takaisin pennun tasolle, rapsuttelet, silittelet, ja välittömästi jos pentu taas puree, käsky ja huomio pois. pennulle huomiotta jättäminen ja eristäminen ovat tehokkaimpia rangaistuksia. jos pentu kunnolla riehaantuu puremaan, nostat pennun hetkeksi yksin (paras olisi paikka josta pentu kuitenkin sinut näkee, esim mahdollisesti portin taakse tai aitaukseen) pentu oppii nopeasti ettei puremalla saavuta mitään hyvää, vaan joutuu ainoastaan laumastaan eroon ja huomiotta.



hihnassa pentu testaa sinun johtajuuttasi ja hakee rajojaan. kun aloittaa vasten hyppelyn, puremisen ja riehumisen hihnassa, jälleen napakka EI, pysähdyt, käännät pennulle selän etkä katso siihen päinkään. useat tilanteet menee ihan tällä ohi, mutta jos jatkaa puremista, on sinun saatava joko pannasta sellainen ote että pentu pysyy paikoillaan eikä pysty sinua puremaan, tai sitten kiepautat hihnan kuonon ympärille (ei saa puristaa tiukasti) ja pidät pannasta ja hihnasta aloillaan ja katse ja huomio pois pennusta kunnes rauhoittuu. saatat joutua toistamaan tämän yhdenkin lenkin aikana useita kertoja, riippuen miten kovapäinen koirasi on.



teethän pennun kanssa muuten harjoituksia jotka tukevat johtajuuttasi? esim. pentu tulee ovesta sisään tai ulos vasta sinun jälkeesi ja mieluiten niin, että istuu ja odottaa lupaa. sama pätee myös ruokaan. opeta pentu istumaan ja katsomaan sinua, saa luvan aloittaa ruokailun vasta kun istuu aloillaan ja pyytää lupaa katsoen sinua. Ehdoton lukuvinkki: Tuire Kaimio; pennun kasvatus.

4,5 kk:n ikäinen pentu ei todellakaan ole vielä murrosiässä. Murrosikä käsittää ajan n. 9kk - 1,5 v.



Aloittajalle: Sinun on saatava koira lauman alimmaiseksi käytökselläsi tai sinulla on vuoden kuluttua huonot oltavat, kun murrosikäinen todellakin haastaa kuka on pomo...



Lenkillä matka ei kertakaikkiaan jatku jos remmessä roikutaan tai kikkaillaan jotain muuta. Eteenpäin mennään vain kun osataan olla nätisti. Tämä on aikaa vievää ja turhauttavaa, kun itseä menottaisi eteen päin, mutta kyllä jossain vaiheessa se työ sitten huomataan.



Käsien jyrsimiseen voi kokeilla "rumaa" ääntä. Eli heti kun koira "meinaakin" purra on jo älähdettävä, kun se on jo kättä tms. maistellut on jo myöhäistä piipittää. Ajoitus on kova sana.



Tuli mieleen, että saako koira olla ulkona joskus vapaastikin, irti? Enimmän energian saa pois heittelemällä lelua, keppiä, näin talvella lumipalloja tms...

ENNEN kuin koira tulee taloon???!!

Lisäksi pentu yrittää luultavasti mielistellä, jos olet vihainen ja innostuu entisestään.

Empä kerrokaan miten olen koiran kanssa toiminut, kertokaa te, miten itse reagoisitte tuohon lenkillä ärisemiseen ja hyppimiseen?

ap

Yrittäisin jättää koiran huomiotta. Pysähtyisin ja katselisin siitä poispäin, kunnes lopettaa ei toivotun toiminnan.

Oma koira tekee samaa, kun koti alkaa lähestyä eli lenkki on lopuillaan. On siis joko innoissaan tai sitten osoittaa mieltään. Mistä noista aina tietää, kokeilla voi kaikenlaista, eikä kannata heti luovuttaa. Kerrasta oppii kovin harva.

Aivan totta, nyt on menossa uhmis! Unohdin tuon iän, koirani käyttäytyi näin noin 10kk, siksi voimaa ja itsepäisyyttäkin alkoi olla aika paljon. Kun toimeen tartutaan nyt, niin onneksi noin pienen kanssa päästään paljon helpommalla!

Koira on vasta 4,5 kk, ihan vauva!

Ei koirat tietenkään saa noin käyttäytyä, mutta luuliko ap, että viikossa tai kahdessa (tai kuukaudessakaan) pennusta tulee hyvinkäyttäytyvä, melkein itsestään?



Ja sille yhdelle vastaajalle, tuon ikäinen pentu ei ole vielä lähelläkään murrosikää, se tosiaan tulee lähempänä sitä yhtä vuotta.



Vitsit mitä tietäjiä linjoilla taas..

Kyllä se vielä unohtaa tuommosen hölmöilyn. Minun koirani, puoltoista vuotias villiintyy lumesta ja saattaa vieläkin alkaa käsiä nyppimään. Kannattaa olla ennemmin huomioimatta, vaikka laittaa kädet puuskaan ja kääntyä pois päin, koska koirahan hakee tolla huomiota ja kun sitä ei anneta niin jossain vaiheessa se lopettaa sen kun ei saa siitä mitään. Tai tietysti jos pentu osaa vaikka käskystä jo istua niin voi esimerkiksi johdattaa sen tätä kautta muuhun, toisaalta sekin on sitä huomiota ja näykkiminen voi jatkua..



Koiran väkivaltainen alistaminen on perseestä ja tuo entistä pahempia ongelmia. Ihminen ajattelee aivoillaan ja voisi luulla että osaa hieman monimutkaisemmin ajatella kuin koiranpentu, että aika säälittävä ihminen on kyseessä jos täytyy turvautua väkivaltaan pienen koiranpennun kohdalla. Itselläni on joskus mennyt koiran reuvaamiseen hermo, jolloin olen ottanut koiraa pannasta kiinni ja sanonut tiukkaan sävyyn että nyt loppuu ja pitänyt koiraa vähän aikaa kiinni lähellä vartaloani, hölmöily on aina loppunut tuohon.

Ehkäpä tarvitsisimme enemmän keskieurooppalaista arkipäivän riitelyä kulttuuriimme (tyyliin mammat lihatiskillä tönivät toisiaan kuka on seuraavana vuorossa) että ei tarvitsisi padota tunteita sisälleen ja päästää niitä irti sitten anonyymisti netissä?



Mutta asiaan.



Olen lukenut koirakirjoja, lainassa oli myöskin tuo Kaimion kirja, senpä voisikin nyt lainata uudestaan tai ostaa omaksi joo. OLEN (voi jeesus sentään) ottanut asioista selvää ennenkuin koira taloon tuli, mutta kuten lasten kasvatuksessakin, kyllä kai koirankasvatuksessakin voi tulla eteen sellaisia asioita joissa kaipaa tukea ja neuvoja?



Pentu on kovapäinen, näin on sanonut useat koiria kasvattaneet ihmiset ja eläinlääkärimme. Ei alistu ihan pienistä kielloista. Ja taas kovapäistä koiraa ei suositella kovin käsin kasvattamaan, joten tässä sitä tasapainoillaan sillä välillä ja koetetaan keksiä ovelia kikkoja.



Johtajuusjutut on käytössä olleet ihan alusta asti. Pentu ei kulkee ovista viimeisenä, saa ruokansa viimeisenä ja ottaa sen vasta kun saa luvan. Alusta asti on puremisen suhteen tehty niin, että on kielletty "ei!" ja heti lelu tai luu tilalle ja kehutaan kun puree luuta. Vingahtaminen ei pidemmän päälle toimi sekään. E

Niin, Ehkä voisin tehokkaammin koettaa tuota selän kääntämistä, siinä olen ollut turhan laiska. Eli lenkille sitten hyvin hyppimistä ja kynsiä kestävä takki päälle :D



En muista kirjoitinko, että toko-kurssille olen koiran kanssa menossa kun vaan sellainen järjestyy.



ap

Meille on tulossa koira (edellisestä yli 10 v) ja mulle on uutta tämä huomiotta jättämisen voima. Edellisen koiran kanssa olen syyllistynyt liikaan negatiivisen huomion antamiseen, nyt toivon, että kykenen jättämään epätoivotun käytöksen huomiotta.



Ja hei, onko näiden joidenkin ihan pakko purkaa omaa tyytymättömyyttään näillä sivuilla. Siirtykää, please, Suomi24-keskusteluun, siellä on muitakin idiootteja.