Mikä siinä imukupin laittamisessa sattuu niin paljon ?

Synnytysvalmennuksessa vilautettiin kuvaa synnytyspihdeistä ja sanottiin, että niitä käytetään tarvittaessa jos lapsi tulossa kasvot tai peppu edellä jolloin imukuppia ei voida laittaa. Näyttivät kyllä kammottavilta kapistuksilta.

että avosuinen kasvotarjonta ja imukuppi laitettiin silti. Jospa se siksi sattui niin paljon? En mä vaan tiedä, kun en ollut itse sitä näkemässä! :D

todella harva lääkäri. Jossain sairaalassa on yksi, joka niitä kuulemma käyttää. Meillä (Kättärillä) en ole ikinä nähnyt kenenkään käyttävän pihtejä, enkä kuullut. Jenkeissä niitä kai käytetään aika paljonkin imukupin sijasta. Mutta juu, kun kasvoihin ja perään ei voi sitä kuppia laittaa, niin pihdit on sitten ainoa vaihtoehto.

vauva tulee kasvot edellä. Johan sen nyt sanoo järkikin, ettei vauvan kasvoihin laiteta imukuppia. Avosuinen taas tarkoittaa, että vauva on kasvot ylöspäin, kun pitäisi olla alaspäin. Siinä voidaan laittaa imukuppi kyllä. Mutta ei kasvotarjonnassa.

"kiskoi kaksin käsin ja otti tukea sängystä "

eikäs iinä vaiheessa olisi pitänyt jo leikata

Kyllä, siinä kohtaa olisi pitänyt miettiä leikkausta. Mutta aika ongelmallista on leikata, jos vauva on vedetty jo sinne synnytyskanavaan väkisin.

Kolmannella lapsella huomattiin, että minulla on liian kapea lantio alakautta synnyttämiseen ja päädyttiin heti sektioon. Onneksi enempää lapsia ei enää tule! Synnytykseen olen aina mennyt pelonsekaisin ajatuksin. Nyt ei tarvitse pelätä, luojan kiitos!

Siis pihtejä käyttää Suomessa mun tietääkseni vain muutama lääkäri. Mä en ole koskaan nähnyt tai kuullut pihitisynnytyksestä. Mutta kyllä ne on viimeinen vaihtoehto juuri kasvo- ja perätarjonnassa. Jenkeissä niitä kai käytetään paljon enemmän, kupin asemesta.

ja kun näin eilisen Sairaalan, olen todella kiitollinen ettei imukuppia ole koskaan tarvittu.



Mua kävi kauhistuttamaan kyseinen homma. Osasin eläytyä miltä se mahtaa tuntua kun sellanen kuppi, sehän on ihan iso, survotaan sinne väkisin ja aletaan kiskoa. Hui.



Onneksi meidän lapsiluku on täynnä. Taisin saada synnytyskammon siitä imukupista.

joskus tietty tilanne voi vaatia NOPEITA toimenpiteitä. MUTTA eiliseesä ohjelmassakin oli aikaa vaikka kuinka paljon: synnytys ei ollut edennyt ja lapsi ei laskeutunut. Ja aikaa oli myös sektioon

http://thedogsinthestreet.files.wordpress.com/2009/11/forceps.jpg

Ja minut samantien leikkaussaliin ja nukutettiin, kun ei kuulemma viitsitty enempää kiduttaa?!?

Ja joo, minuakin pidettiin väkisin paikoillaan kun imukuppia käytettiin; lääkäri veti imukupista, kaksi kätilöä piti kiinni jaloista, kolmas paineli mahan päältä ja lääkäri vielä käski miestäni pitelemään minua käsistä kiinni kun revin kätilöiltä vaatteita päältä ja yritin karkuun. Tajukin lähti kerran siitä kivusta. Ja niinkuin joku muukin sanoi, olisin kyllä ampunut itseni siihen jos olisi ase ollut saatavilla.... Yritinkin siinä saada käsiini jotain millä kumauttaa itseltäni tajun kankaalle :-D kuulostaa näin jälkeenpäin tosi naurettavalta, mutta siinä tilanteessa ei kyllä naurattanut.

Seuraavassa raskaudessa kävinkin useaan otteeseen pelkopolilla ja tehtiin tarkka synnytyssuunnitelma, johon sisältyi mm. se, ettei imukuppia missään tilanteessa käytettäisi. Ja niin se seuraava, ja sitä seuraava synnytys sujuivatkin todella hyvin ilman mitään ongelmia. Vauvatkin olivat tosin reilusti pienempiä.

- 6 ja 12 ja 21 (?)

veitsellä ilman puudutusta. Työntäkää sitten reippaasti käsi haavaan ja levittäkää sitä ronskisti auki.



Siihen vielä päälle vauvan pään kokoisen esineen kiskominen avohaavan läpi. Kertokaa sitten sattuiko.

Potilaan itsemääräämisoikeus

Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy jostain hoidosta tai toimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla sellaisella lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, johon potilas suostuu.



"Potilaan hoidosta päättää lääkäri, eikä potilaalla ole rajatonta oikeutta saada sitä hoitoa, jota hän itse haluaa.



Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta. Hän voi kieltäytyä hoidosta siinäkin tilanteessa, että hoito olisi tarpeellinen hänen terveyttään tai henkeään uhkaavan vaaran torjumiseksi.



Jos potilas kieltäytyy tutkimuksesta tai hoidosta, kieltäytymisestä on tehtävä luotettavalla tavalla vahvistettu merkintä potilasasiakirjoihin."



Tuossa valviran sivuilta teksti potilaan oikeuksista, tuon minä ymmärrän niin, että esim. imukupista voi kieltäytyä ja ei ihmistä saisi väkisin pitää kiinni, sehän on vapauden riisto.

lukea näitä juttuja. Mikä on äidin asema synnytyksessä? Ilman puudutuksia leikataan, pidetään kiinni kuin mielenvikaista, runnotaan ja ruhjotaan. Keskiajallako sitä eletään!!!! Hitto että pistää vihaksi! Naiset, pitäkää kiinni oikeuksistanne! Vaatikaa jumalauta se sektio jos vähänkään vaikuttaa siltä! Suomessa ei KETÄÄN PAKOTETA SYNNYTTÄMÄÄN alateitse!

Että helpompi se on lapsi pusertaa ULOS kuin että lääkäri tunkee ensin sisään imukupin (eilisessä ohjelmassa pää ei ollut ulkona) ja sitten odotellaan supistus ja sitten toinen VETÄÄ lasta ulos.



Minusta eilinen lääkäri oli todella rauhottavan ja selkeän kuulonen, ihan asiallinen.



Täälä odotetaan neljättä ja itku pääsi tuon naisen kivun vuoksi. Uskon että varmasti imukupin laitto sattuu.

Johan täälä saitillakin on ihmisiä jokka ei koko synnytystä noteeraa kipua mitenkään..

Varmaan voisi jossain tuntuakin kun sisään asennetaan tollanen kapistus.

kun kauhuissani yritän puolustautua, niin mun mies ei kyllä todellakaan avustais siinä, vaan sais puolustaa mua ja repiä niitä ihmisiä musta irti! Pitääkin oikein palaaveertata miehen kaa ennen synnytystä toimintasuunnitelmasta.

Mun esikoisella romahti sydänäänet synnytyksen loppuvaiheessa (napanuora pari kertaa kaulan ympärillä) joten tuli vähän kiirus saada se ulos. Leikkuri oli valmiustilassa, mutta imukupilla tuo lopulta auteltiin pihalle, eikä tarvinnut sektioon lähteä.



Mä olin saanut ponnisteltua vauvan jo pikkuisen alaspäin ja sit kun lääkäri alkoi survomaan sitä imukuppia vauvan päähän, niin tuntui, että se mokoma työnsi vauvan takaisin sinne mistä oli tullutkin! Siinä vaiheessa teki tottavie mieli potkaista sitä lekuria josko nyt vaikka suksis suolle ja antais mun hoitaa homman loppuun asti, kun kerran oli aloitettu XD



Noh, vauva syntyi sen jälkeen (kun kätilö sai imukupin lopulta kiinni) yhdellä ponnistuksella...

satukaan, mutta jos on joku taitamaton laittaja niin venyttelee ehkä synnyttäjää tarpeettomasti. Näin tuon imukuppi-kohdan siitä ohjelmasta ja ihmettelin sitä huutoa, itse en huutanut -oli ehkä hyvää onnea ja ammattitaitoinen lääkäri asialla. Minä en kyllä muutenkaan huutanut synnytyksen aikana vaikka ei mikään oppikirjan mukainen synnytystapahtuma ollut kyseessä.

.. ja se sattui. Ja se sattui PALJON! En oikein ymmärrä itsekään mikä siinä sattui, kun luulisihan sitä, että on jo ihan auki. Mutta ainakin välilihan leikkaus ilman puudutusta ja sitten ihan se imukupin laitto. Mulla vauva oli kyllä todella ylhäällä, että se kai sitten, eli ei se vauva sieltä ole jo "pää ulkona". Mullahan rikkoontui pari imukuppia ennen kuin vauva saatiin ulos, joten aina uuden imukupin laitto sattui yhtä paljon.

kantelu, jos teitä leikellään ilman puudutusta. Hätäsektiossakin ehditään huolehtia kipulääkityksestä, joten eiköhän pitäisi päteviltä terveydenhuollon ammattilaisilta onnistua imukuppisynnytyksessäkin se.

ja naiset valittakaa jos teitä on huonosti kohdeltu. aivan järkyttäviä kokemuksia ( pyörittelee päätään järkyttyneenä)



mä olen päässyt niin helpolla..

ja sisään tungetaan suht leveä vehje, sattuu kyllä.

ovat vasta menossa synyttämän, että imukuppisynnytys voi mennä ihan "siististikkin". Itse ponistelin kaksi tuntia ja vauvaa ei vaan kuulunut. Sanottiin että otetaan imukuppi avuksi, mutta ei hätää, hyvä lääkäri on vuorossa :) huone pöllähti täyteen porukkaa, mutta mitään hätää ei missään vaiheessa ollut. Vauva syntyi nopeasti (pää oli jo hyvin näkyvillä) enkö muista että imukupin laittaminen olisi sattunut kovin. Eikä epparin tekeminenkään (vaikka puudutus ei tehonnutkaan). Synnytys kyllä sattui ja huusin, varmaan koska pää tuli aika vauhdilla ulos ilman että paikat kerkes mukautumaan, mutta en revennut ja eppari oli siisti ja palauduin hyvin synnytyksestä. Seuraava synnytys meni mallikkaasti luomuna. Joten jos synnytys menee imukuppiulosottoon, niin se ei silti tarkoita edellä kerrottujen tilanteiden kaltaista synnytystä, välttämättä.

Toisen lapsen synnytyksessä ponnistusvaihe pitkittyi ja supistukset alkoivat jo hiipua. Lapsi oli jo niin alhaalla, että päälaki jo pilkisti, joten lääkäri saapui paikalle, leikkasi välilihan ja kiinnitti imukupin kalloon. Ei se sattumisen määrä siitä enää lisääntynyt (kivunlievitystä ei ollut), päinvastoin: olin erinomaisen helpottunut, kun lääkäri kiskaisi lapsen seuraavalla ponnistuksella ulos :)

ovat vasta menossa synyttämän, että imukuppisynnytys voi mennä ihan "siististikkin". Itse ponistelin kaksi tuntia ja vauvaa ei vaan kuulunut. Sanottiin että otetaan imukuppi avuksi, mutta ei hätää, hyvä lääkäri on vuorossa :) huone pöllähti täyteen porukkaa, mutta mitään hätää ei missään vaiheessa ollut. Vauva syntyi nopeasti (pää oli jo hyvin näkyvillä) enkö muista että imukupin laittaminen olisi sattunut kovin. Eikä epparin tekeminenkään (vaikka puudutus ei tehonnutkaan). Synnytys kyllä sattui ja huusin, varmaan koska pää tuli aika vauhdilla ulos ilman että paikat kerkes mukautumaan, mutta en revennut ja eppari oli siisti ja palauduin hyvin synnytyksestä. Seuraava synnytys meni mallikkaasti luomuna. Joten jos synnytys menee imukuppiulosottoon, niin se ei silti tarkoita edellä kerrottujen tilanteiden kaltaista synnytystä, välttämättä.