joudun menemään dementia osastolle vanhainotiin pitämään "jumppaa"
en ole ikinä ollut missään tekemisissä vanhusten saati dementikkojen kanssa. mit ihmettä osaan siellä tehdä!? ranteiden pyöritystä ja nilkkojen ojennusta.. mutta entä kun suurin osa vanhuksista on jo niin sairaita etteivät enää reagoi mihinään, istuvat vain tuoleissaan ja tuijottavat seiniä. kävin tutustumassa paikkaan parin tunnin ajan ja vain kaksi kymmenestä kykeni juttelemaan. muut nuokkui tuoleissa.
pelottaa mennä sinne :(
Kommentit (48)
Asenteesi on jo ihan pilallinen valmiiksi, tuskin se muuttuisi, vaikka sulle joku selittäisi, mitä vanhusten kanssa voi ja kannattaa tehdä.
Tee palvelus ja ole menemättä!
sellainen jumppa, jossa jumppa tapahtuu esimerkiksi siten, että kammataan hiukset, hakataan halkoja, soitetaan pianoa, tietysti pelkästään käsillä ja jaloilla.
hitsi, kun en muista sen nimeä, mutta se on sellainen runon muodossa oleva jumppa. yleensä vanhukset pitävät siitä, että sinne tulee joku uusi "tyttö" tai "poika" heitä viihdyttämään.
sitä paitsi vanhusten kanssa on todella ihana olla. kyllä heidän kanssaan viihtyy.
Asenteesi on jo ihan pilallinen valmiiksi, tuskin se muuttuisi, vaikka sulle joku selittäisi, mitä vanhusten kanssa voi ja kannattaa tehdä.
Tee palvelus ja ole menemättä!
tiedän etten ole sopiva vanhustyöhön, "pilallinen" en tietääkseni ole. minulla ei vain todellakaan ole mitään okemusta vanhuksista ja tuo tutustumiskäynti tuolla dementiaosastolla ei herättänyt kamalasti uskoa omiin kykyihini toimia heidän kanssaan sillä asiakkaat olivat todella huonokuntoisia.
emme saaneet koululta mitään kummempaa opastusta, vain nivaskan lappuja tuolijumpista jne. mutta miten ihmeessä jumpata , kun osaston ihmiset olivat sen kuntoisia? en usko saavani heitä "heräämään". he todellakin tuijottivat kaukaisuuteen eivätkä reagoineet esim kun luin sanomalehteä ja juttelin.
musiikin olen suunnitellut ottavani mukaan, juuri jotakin olavi virtaa tms. sen sanotaan auttavan monia. mutta totuus on että minua todella pelottaa miten selviydyn edes jotenkin tuosta päivästä
oppaita, joista varmasti on apua. en muista nimiä, mutta jotain virikehoitoon liittyvää nimessä oli..
Asenteesi on jo ihan pilallinen valmiiksi, tuskin se muuttuisi, vaikka sulle joku selittäisi, mitä vanhusten kanssa voi ja kannattaa tehdä.
Tee palvelus ja ole menemättä!
tiedän etten ole sopiva vanhustyöhön, "pilallinen" en tietääkseni ole. minulla ei vain todellakaan ole mitään okemusta vanhuksista ja tuo tutustumiskäynti tuolla dementiaosastolla ei herättänyt kamalasti uskoa omiin kykyihini toimia heidän kanssaan sillä asiakkaat olivat todella huonokuntoisia.emme saaneet koululta mitään kummempaa opastusta, vain nivaskan lappuja tuolijumpista jne. mutta miten ihmeessä jumpata , kun osaston ihmiset olivat sen kuntoisia? en usko saavani heitä "heräämään". he todellakin tuijottivat kaukaisuuteen eivätkä reagoineet esim kun luin sanomalehteä ja juttelin.
musiikin olen suunnitellut ottavani mukaan, juuri jotakin olavi virtaa tms. sen sanotaan auttavan monia. mutta totuus on että minua todella pelottaa miten selviydyn edes jotenkin tuosta päivästä
virikehetkiä vanhuksille. siinä oli mukana niin leivontaa, lukemista kuin tuolijumppaakin. ei sen jumpan tarvitse olla sen kummempaa kuin jalkojen nostelua ja käsien heiluttelua. siis ihan vain sellaista liikettä, joka vähän virkistää verenkiertoa. iisiä, kyllä ne mummelit ja pappelit mukaan saa, vaikka muisti ei ihan pelaiskaan. kun näkevät muiden tekevän, tajuavat kyllä homman nimen. ihan normaaleita ihmisiä nekin ovat, itsekin tulet olemaan joskus yksi heistä. aatteleppa, miltä tuntuisi olla samassa tilanteessa ja sitten joku opiskelija tupsahtaa peloissaan paikalle väkipakolla pitämään tuolijumppaa, eikä yhtään pitäisi sinusta.. kohtele asiakkaitasi, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan. tällä ajattelumallilla minäkin vakipaikan sain heti valmistumiseni jälkeen.
Tee palvelus ja ole menemättä!
t:ap
Kannattaa kyllä varautua siihen sh-opintojesi aikana, että vanhusten kanssa "joudut" jatkossakin työskentelmään! Ja suurin osa hoitajista työllistyykin tavalla tai toisella siten, että "joutuu" kohtaamaan vanhuksia.
Taidat olla aika alkutaipaleella opinnoissasi..
Toivottavasti asenteesi on vain kokemuksen puutteesta johtuvaa, muutoin suosittelen alan uudeelleen valintaa.
Dementikkojen kanssa työskennellessä auttaa se, että hyödyntää asioita vuosilta, jolloin vanhukset ovat olleet nuoria. Esim. juuri musiikkivalinnoilla ja liikkeillä (kuten joku sanoikin "hakataan halkoja" jne.). Eivätkä ne dementikot mitään hirviöitä ole, ihan vanhoja muistamattomia IHMISIÄ vain!
Asenteesi on jo ihan pilallinen valmiiksi, tuskin se muuttuisi, vaikka sulle joku selittäisi, mitä vanhusten kanssa voi ja kannattaa tehdä.
Tee palvelus ja ole menemättä!
tiedän etten ole sopiva vanhustyöhön, "pilallinen" en tietääkseni ole. minulla ei vain todellakaan ole mitään okemusta vanhuksista ja tuo tutustumiskäynti tuolla dementiaosastolla ei herättänyt kamalasti uskoa omiin kykyihini toimia heidän kanssaan sillä asiakkaat olivat todella huonokuntoisia.emme saaneet koululta mitään kummempaa opastusta, vain nivaskan lappuja tuolijumpista jne. mutta miten ihmeessä jumpata , kun osaston ihmiset olivat sen kuntoisia? en usko saavani heitä "heräämään". he todellakin tuijottivat kaukaisuuteen eivätkä reagoineet esim kun luin sanomalehteä ja juttelin.
musiikin olen suunnitellut ottavani mukaan, juuri jotakin olavi virtaa tms. sen sanotaan auttavan monia. mutta totuus on että minua todella pelottaa miten selviydyn edes jotenkin tuosta päivästä
tällaiset heitot muille, kuin sos.- ja terv.alan ammattilaisille ap! Et anna itsestäsi kovin ammatillista kuvaa, taidat olla hyvin alussa opinnoissasi.
Tee palvelus ja ole menemättä!
t:ap
että tekisin jotain OIKEIN. kuten sanoin ei KOKEMUSTA ole vielä yhtään joten ei ihme jos PELOTTAA kun joutuu pystymetsästä menemään pitämään jumppaa vanhainkotiin ilman minkäänlaista pohjustusta!
olen aloittanut opinnot kuukausi sitten.
t:ap
ps:mitä tapahtui sanonnalle "kukaan ei ole seppä syntyessään"? vauva-palstalla kaikkien pitää osata takoa takorautainen puutarhakalusta jo ilmeisesti kohdussa..
Jossei ole sairaan äitinsä omahoitajana toiminut, niin kelle tahansa voi mennä sormi suuhun kun katsoo laumaa nuokkuvia, reagoimattomia vanhuksia.
kuulostat siltä, kuin vanhusten kohtaaminen sh:n työssä tulisi sinulle aivan kaameana yllätyksenä.
että tekisin jotain OIKEIN. kuten sanoin ei KOKEMUSTA ole vielä yhtään joten ei ihme jos PELOTTAA kun joutuu pystymetsästä menemään pitämään jumppaa vanhainkotiin ilman minkäänlaista pohjustusta!
olen aloittanut opinnot kuukausi sitten.
t:apps:mitä tapahtui sanonnalle "kukaan ei ole seppä syntyessään"? vauva-palstalla kaikkien pitää osata takoa takorautainen puutarhakalusta jo ilmeisesti kohdussa..
oman epävarmuutensa ja kokemattomuutensa saa ilmaista, mutta suosittelisin kiinnittämään huomiota sen ilmaisutapoihin. Tuolla asenteella jos paukkaisit esim. työssäoppimisen paikkaan niin voit olla varma, että sanomista tulee.
vanhuksiin, kysyt vaikka että kuka haluaa jumppaa ja onko jollakin jotain erityistoiveita jne. Pitää olla vähän sosiaalinen ja oikeati pitää vanhuksista.. mulle tuo homma sopisi.
kuulostat siltä, kuin vanhusten kohtaaminen sh:n työssä tulisi sinulle aivan kaameana yllätyksenä.
ilmaisin pelkoni olla täysin osaamaton aivan uudessa tilanteessa
en ole ikinä ollut missään tekemisissä vanhusten saati dementikkojen kanssa. mit ihmettä osaan siellä tehdä!? ranteiden pyöritystä ja nilkkojen ojennusta.. mutta entä kun suurin osa vanhuksista on jo niin sairaita etteivät enää reagoi mihinään, istuvat vain tuoleissaan ja tuijottavat seiniä. kävin tutustumassa paikkaan parin tunnin ajan ja vain kaksi kymmenestä kykeni juttelemaan. muut nuokkui tuoleissa.
kunnes joku ystävällinen alkoi ehdottaa alanvaihtoa ja käski tehdä palveluksen ja olla menemättä tuonne ollenkaan, sen vuoksi ettei osaa vetää tuolijumppaa hatusta, ilman että pelottaa ettei osaa. ja asenne on "pilallinen" juuri sen vuoksi kun on ensimmäistä kertaa vanhainkodissa näkemässä oikeasti huonokuntoisia vanhuksia muuallakin kuin telkkarissa?
"kannattaisko miettii alan vaihtoa". ei sairaanhoitajankaan ihan oikeesti tarvii olla jokaisella osa-alueella se maailman paras. ei kaikilla voi olla kokemusta vanhusten kohtaamisesta kouluaan aloittaessaan. ei mullakaan ollut. mulla ei ole itsellä isovanhempia, eikä siis minkäänlaista kokemusta vanhuksista. muistan, kuinka ekaa kertaa vanhusten hoitoa katsellessani pelotti niin maan per****esti. kun kuitenkin itse kokeili samaa, niin hyvinhän se sujui. myös meillä piti järjestää viriketoimintaa vanhainkodissa. muistan mananneeni kavereille että "jos joskus tuun sanoon et meen vanhainkotiin töihin, ni vedä mua turpaan, ehkä tuun tajuihini". en ole saanut turpaani, vaikka kolmatta vuotta olenkin vanhainkodilla töissä. ja ihania ihmisiä he ovat:) ei enää niin pelottavia ja vaikeasti lähestyttäviä, miltä se aiemmin tuntui.
jotkut eivät tiedä hevon veetäkään vauvojen hoidosta, toiset eivät todellakaan kuulu mielenterveyspuolelle, jotkut pelkäävät vanhuksia, mutta jokainen osa-alue pitää silti käydä läpi. eli älkääs nyt lynkatko ap:ta, hän on vasta opintojensa alussa ja tulee seuraavan kolmen ja puolen vuoden aikana kasvamaan rutkasti ihmisenä.
käydä kysymässä apua viriketoimintaan. suosittelen:)
oman epävarmuutensa ja kokemattomuutensa saa ilmaista, mutta suosittelisin kiinnittämään huomiota sen ilmaisutapoihin. Tuolla asenteella jos paukkaisit esim. työssäoppimisen paikkaan niin voit olla varma, että sanomista tulee.
Netissä ei näe ilmeitä eikä eleitä. Sinun tekstisi ärsytti 100-0 verrattuna ap:n tekstiin. Siis MINUA. Ap:n tekstissä en näe _mitään_ mitä ei voisi sanoa työssäOPPIMISpaikassa.
Itse olen vanhustyön lähihoitaja ja pidän työstäni muistisairaiden kanssa sekä tietysti muidenkin vanhusten. Kyllä mua siltikin jännittäisi mennä vetämään jumppaa ihan vieraaseen ryhmään. Ap on lisäksi erikseen osannut kertoa seikkoja, mitkä häntä tilanteessa pelottaa. Siitä se lähtee. Kyllä ensimmäisen kerran dementiaosastolla pitääkin herättää ajatuksia ja tunteita! Se on terveen merkki!
lähtee opiskelemaan sairaanhoitajaksi? Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että mikä on se motiivi, joka on saanut ap:n hakeutumaan alalle? Luulisi, että sairaanhoitajilla pitäisi olla yhteisenä tekijänä halu auttaa sairaita ihmisiä, ja luonnollisestikin aika iso osa sairaista on vanhoja ihmisiä. Huoh.
Tämä ap:n juttu kertoo mielestäni vain karua kieltään siitä, että sairaanhoitajiksi kouluttautuu niitä typyköitä, jotka eivät tiedä itsekään mitä haluavat tehdä, eivät omaa rahkeita "parempiin" kouluihin ja menevät sieltä missä aita on matalin. Aika ankea kuva tulee hoitsuista.
kappaletta esim. Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen... En muista nimeä..
Sitten voit laittaa hiljemmälle tai kokonaan pois ja vaikka sittten tuolijumppaa. Ohjeita varmasti löytyy netistä.
Ei niitä tarvi pelätä...