Te, jotka ette vaadi lapseltanne hyvää koulumenestystä,

...lapsen tarpeen mukaan. Eli ei tehdä valmiiksi vaan autetaan lasta tekemään itse. Harrastuksiin jos haluaa, on läksyistä ja kokeista huolehsdittava. Meille riittää se että lapsonen tekee parhaansa, enenmpää ei voi. Joskus tulee kokeista kymppiä ja ysiä ja taas joskus ei. Missään nimessä he ei käy koulua meille vanhemmilleen, vaan omaa elämäänsä varten ja he tietävät sen vaikka pieniä ovatkin :) Kaksi tulevaa koululaista menee samoilla opeilla. Rakkautta, kannustusta ja pientä pakkoa välillä jos on tarpeen :) Minulle aikoinaan oli matikka vaikeaa ja opettja sanoikin että se vaatii älliä, mutta myös hyviä istumalihaksia ja näinhän se on.

ap kannustamisesta vai painostamisesta. Vaatiminen kuulostaa painostamiselta. Omilta koulu- ja opiskeluajoilta muistan lapsia/nuoria joilta on vaatimalla vaadittu hyvää koulumenestystä. Mitä heistä tuli: * yksi opiskeli 4 vuodessa luokanopettajaksi * yksi jätti lukion kesken ja usean vuoden ajan keskittyi lähinnä kaljan juomiseen. Aikuisiällä suoritti lukion loppuun ja lähti opiskelemaan yliopistoon * yksi suoritti lukion hyvin arvosanoin ja sen jälkeen alkoholistui pahasti. Eli muutaman vuoden spurguna ja hukkui ojaan. * yksi lopetti opinnot kesken ja teki itsemurhan * yksi sai hankittua yliopistotutkinnon mutta ei enää sen jälkeen ole jaksanut tehdä yhtään mitään. Minä en vaadi lapsiltani hyvää koulumenestystä mutta kannustan heitä opinnoissaan. Kelpaavat minulla kyllä ihan duunarinakin, tärkeintä että ovat elämäänsä tyytyväisiä.

minä puolestani voisin kertoa niistä amiksen keskeyttäneistä ja niistä jotka eivät edes päässeet amikseen.

voi auttaa lastaan koulutehtävien ja kokeisiin valmistautumisen kanssa, mutta valitettavasti lapselta ei voi vaatia hybää koulumenestystä, koska kaikista ei siihen yksinkertaisesti ole.

ei saa luovuttaa tuolla tavalla.

että mä viittaan tässä johonkin tiettyyn tapaukseen, niin en. Oletko sä sitten sitä mieltä, että kaikki voi olla koulussa ysin tai kympin oppilaita? Kyllä lapsilla on luontaiset taipumukset ja kiinnostuksen kohteet, sekä hyvin erilaiset älylliset kapasiteetit. Jos vaan ei ole hoksottimia, niin ei ole. Minkäs sille voi? Yhtä tärkeitä ovat kuitenkin kaikki ihmiset.

ei saa tyytyä siihen jargoniin että "ei kaikilla ole hoksottimia". Sitten pitää ottaa eri menetelmät ja mielikuvitus käyttöön.

Koulumenestys sitten seuraa jos seuraa. Kaikki eivät todellakaan voi olla kympin oppilaita. Ja jos lapsen taipumukset ja kiinnostus ovat enemmän käytännöllisella puolella niin ihan turhaa on väkisin yrittää hänestä tehdä teoreetikkoa.

vaikkapa kemia on niin syvältä, ettei halua panostaa siihen yhtään, mutta kaikka muu sujuu hyvin, miksi sitä kemiaa pitäisi puunata? En ihan ymmärrä tuota ajattelutapaa. Eikö olisi parempi lukea lisää siitä mikä kiinnostaa kuin kehittää "tarpeettomia" taitoja?



Jos joku yksittäinen asia ei kiinnosta, riittää minusta ihan mainiosti, että se on kohtalaisesti hallussa.



Jos nuori sitten yht'äkkiä tajuaakin haluavansa kemistiksi, kemian voi lukea sitten.

voi auttaa lastaan koulutehtävien ja kokeisiin valmistautumisen kanssa, mutta valitettavasti lapselta ei voi vaatia hybää koulumenestystä, koska kaikista ei siihen yksinkertaisesti ole.

ei saa luovuttaa tuolla tavalla.

että mä viittaan tässä johonkin tiettyyn tapaukseen, niin en. Oletko sä sitten sitä mieltä, että kaikki voi olla koulussa ysin tai kympin oppilaita? Kyllä lapsilla on luontaiset taipumukset ja kiinnostuksen kohteet, sekä hyvin erilaiset älylliset kapasiteetit. Jos vaan ei ole hoksottimia, niin ei ole. Minkäs sille voi? Yhtä tärkeitä ovat kuitenkin kaikki ihmiset.

ei saa tyytyä siihen jargoniin että "ei kaikilla ole hoksottimia". Sitten pitää ottaa eri menetelmät ja mielikuvitus käyttöön.

ja "hyvä loulumenestys" sama asia? Minusta ei. Hyvä koulumenestys tarkoittaa sitä, että saa kokeista ysiä ja kymppiä, on kiinnostunut koulusta ja oppimisesta. Perusasioiden oppiminen on sitä, että opitaan ala-asteella lukemaan ja laskemaan jne, mutta aineista mennään läpi vaikka rimaa hipoen.

SInä voit olla sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat yhtä älykkäitä, mutta minä olen elämässäni kyllä kokenut toisin. Huomasin jo ekalla luokalla, miten joidenkin lasten oli yksinkertaisesti vaikea ymmärtää ihan selkeitä, loogista päättelykykyä vaativia asioita, ja samaten huomasin sen, miten monia ei yksinkertaisesti vaan kiinnosta ottaa selvää maailman asioista. Samaten olen omakohtaisesti huomannut sen, että en ole koskaan ymmärtänyt matematiikkaa, vaikka vaikkapa äidinkieli ja historia menivät kuin vettä vaan.

Sinä toki saat olla mitä mieltä olet, mutta veikkaan, että olet aika yksin mielipiteesi kanssa myös sen valossa, mitä tiedetään ihmisten älyllisistä eroista.