Lue keskustelun säännöt.
Miksi se on niin kamalaa jos perhe asuu ahtaasti?
11.02.2010 |
Ennen kun vauva syntyi, päätimme että asumme 35 m2 yksiössämme siihen asti kunnes lapsi menee hoitoon. Yksiön on toisen meistä omistama, ja muutimme yhteen vähän ennen kuin vauva sai alkunsa.
Kun vauva syntyi, mies alkoi tehdä osapäivätyötä,että voisi olla enemmän meidän kanssamme. Minun äitiyspäivärahani on pieni. Täällä pk-seudulla vuokrat ovat kalliita, puhumattakaan jos olisimme ostaneet isomman.Näin meillä jää elämiseen riittävästi, vaikka minä olen äitiyslomalla ja mies tekee vähemmän töitä. Meille oikein toimiva ratkaisu.
Tuntuu vaan että kaikki kauhistelevat ratkaisuamme, ja moni tuttu kysyy heti nähdessämme että olemmeko jo muuttamassa isompaan.. joo emme ole vieläkään.
Miksi se on niin kamalaa jos joku asuu ahtaasti? Esim. muutamia kymmeniä vuosia sitten ahtaasti asuminen oli ihan normaalia.
Kommentit (51)
ja onhan siinä etunsa, että maksaa vähän asumisesta, silloin kun toinen on kotoa vauvan kanssa. Helsingissä kun tuo asuminen ei ole ihan edullista.
Me asutaan 2 lapsen kanssa kolmiossa. Tähän saakka on mahduttu ihan hyvin, mutta nyt alkaa tuntumaan, että tavaraa on aivan liikaa, vaikka ei mitään hamstraajia ollakaan. Meillä on sekä tyttö että poika, ja varsinkin tuo esikoinen (6v.) alkaa kaipaamaan omaakin rauhaa. Nuorempi nukkuu vielä pinniksessä ja seuraava sänkykoko tuottaa lastenhuoneessa sijoitusongelman. Esikoinen nukkuu jo parvella. Ja me emme omasta makuuhuoneestamme luovu, sitä paitsi mies tarvitsee tuon työnurkkauksen (joka on makkarissa).
Toinen ongelma alkaa olemaan nuo lasten harrastusvälineet, missä säilyttää potkulautaa, polkupyöriä, suksia, luistimia, pulkkaa, hiekkaleluja jne. Kun tuo varastokin on jo ihan täynnä, ja lastevaunuvarastosta jo varastettiin vaunumme eli ei huvita sielläkään tavaraa säilyttää.
Pidän kyllä pienen asunnon tuomasta läheisyydestä, mutta kyllä tässä lisää tilaa tarvitaan. Ja omakotitalo lienee seuraava, kun muutenkin viihdytään kotona. Nyt ei ole sitä puutarhaa eikä omaa pihaa(:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai ne lapset nyt sisällä juokse?
- pienet lapset liikkuvat enimmäkseen juoksemalla. Sisälläkin. (Koitapa saada jotain 1-2-v. kävelemään, ei, he liikkuvat juosten.
Olen päätellyt että on luontoäidin keino saada ihmisille vahva luusto = hyppivä liikunta vahvistaa luuntiheyttä (enemmän kuin kalsium). Pienet lapset vaistomaisesti juoksevat ja hyppivät.
herkkähermoisille aikuisille suosittelen omakotitaloa
60 neliön kaksiossa, 2 lasta.
Paljon on ylimääräistä nurkissa ja vähemmällä roinalla pärjäis. Voin vaan kuvitella mikä määrä turhaa tavaraa isoissa asunnoissa piileekään.
Myyn kaikki pienet vaatteet samantien ja vältetään turhien ostoa, ainakin vanhemmille. Lapsilla on kaikenmaailman leluja liikaakin. Niistä kun osasta raaskis luopua niin mahduttais tähän erittäin hyvin.
Halpaakin tässä on asua. Kaikki palvelut 500 metrin säteellä, junat ja bussit kulkee vieressä ja asuminen maksaa 680 e kuussa (sis.laina, vastike, sähköt).
Rahaa jää vaikka mihin kun kaks käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti varoa aina kun harrasti seksiä (tietysti yöllä) ettei lapsi vaan herää. Nyt ei samaa ongelmaa ole makuuhuoneet ovat nykyisen asuntomme eri päissä.
vaan kertoa kaikille, miten paljon heillä itsellään on tilaa. Ei kannata ottaa vakavasti. Jos itse viihdytte, niin se on ihan OK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tullut pahoja riitoja.
Luuletteko olevanne parempia kun asutte ahtaasti? Eikö teitä OIKEASTI haittaa? Luulen että jokainen lapsi haluaisi oman huoneen jos itse saisi päättää.
Onko teillä huono omatunto ettei ole antaa lapsille parempaa (jos ei ole omia huoneita)?
siinä mitään kamalaa ole jos asunto on muuten "järkevä". Me asuttiin mieheni kanssa 3v 25 neliön yksiössä ja muutettiin kolmioon kaksi kk ennen esikoisemme syntymää. Meille tuo yksiö olisi ollut hyvin hankala asuttaa vauvan kanssa koska säilytystilaa ei ollut kuin yksi vaatekaappi joka oli meille kahdellekin liian vähän, asunto sijaitsi kerrostalon (4 kerrosta) ylimmässä kerroksessa eikä hissiä. Eikä ollut myöskään parveketta jossa vauvaa olisi noinut nukuttaa. Nämä asiat vaikuttivat pitkälti siihen miksi elo yksiössä ei olisi ollut kovinkaan autuasta vauvan kanssa :)
Tuo on niin totta, nuo kaikki asiat vaikuttavat.
Meillä taas on iso lasitettu parveke jonne vaunut mainiosti. Lisäksi on merinäköala.
Talossa on iso hissi jolla pääsee suoraan parkkihalliin, ja auton parkkipaikka on oven vieressä.:-)
Lisäksi meillä on paljon kaappitilaa, kun olemme niitä itse lisänneet, 6 isoa kaappia. Sitten sängyn alle olemme laittaneet säilytyslaatikoita.
Keittiö on ns. tupakeittiö, ei mikään ahdas komero.Sitten on verhoilla eristetty makuualkovi jossa meillä on 180 cm sänky, lapsen sänky on verhon toisella puolella, ettei näe sellaista mitä ei tarvitse.:-)
Lisäksi vielä meillä on vuokrattu varasto, noin 15 m2, joka on täynnä tavaroitamme, odottamassa sitä kunnes muutamme isompaan.
Eli asiamme ovat aika hyvin. Siltikin tosiaan tutut kyselevät joka tapaamisella emmekö jo vihdoin muuta isompaan..:-O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuimme aiemmin kolmiossa 59m2 jossa oli keittokomero eli keittiö ei vienyt tilaa asunnosta. Ruokapöytä oli olohuoneessa jossa muutenkin vietimme eniten aikaa. Lapsilla oli yksi huone joka oli kylläkin täynnä sänkyjä ja vaatelaatikostoja. Lelut sitten yhdessä nurkassa. Vanhemmilla oli sitten se toinen makuuhuone. Kun kolmas lapsi syntyi tiesimme että muutamme isompaan mutta olisimme mahtuneet olemaan tuolla pidempäänkin.
Olemme monta kertaa miettineet kuinka hyvin kolmiossa oli neliöt käytetty. Tuntui paljon suuremmalta kuin todellisuudessa oli.
Jos asunto on teille sopiva ei muiden puheista kannata välittää. Minulla tulisi ensimmäisenä ainakin mieleen että on ihanan vähän siivottavaa!!
Asuimme aiemmin kolmiossa 59m2 jossa oli keittokomero eli keittiö ei vienyt tilaa asunnosta. Ruokapöytä oli olohuoneessa jossa muutenkin vietimme eniten aikaa. Lapsilla oli yksi huone joka oli kylläkin täynnä sänkyjä ja vaatelaatikostoja. Lelut sitten yhdessä nurkassa. Vanhemmilla oli sitten se toinen makuuhuone. Kun kolmas lapsi syntyi tiesimme että muutamme isompaan mutta olisimme mahtuneet olemaan tuolla pidempäänkin. Olemme monta kertaa miettineet kuinka hyvin kolmiossa oli neliöt käytetty. Tuntui paljon suuremmalta kuin todellisuudessa oli. Jos asunto on teille sopiva ei muiden puheista kannata välittää. Minulla tulisi ensimmäisenä ainakin mieleen että on ihanan vähän siivottavaa!!
Totta, siivoamisessa ei mene kauaa, imuroimisessa 10 min.:-) Lisäksi lapsen näkee koko ajan.
Meillä on kalusteina ruokapöytä tuoleineen, sohva, hoitopöytä joka on samalla lipasto lapsen tavaroille, sitten iso lipasto omille tavaroillemme, lapsen pinnasänky ja oma sänkymme.Lattialal iso ja pehmeä matto jossa lapsen on hyvä leikkiä.
Parvekkeesta puolet on nyt talvella lisäsäilytystilana, ja lisäksi eteisen kaapit, sängyn alusta ja vielä se erillinen, iso varasto.
Niin, lisäksi vielä meillä on tilava talviasuttava kesämökki jossa esim. viime vuonna olimme yhteensä noin 6-8 viikkoa vuodesta.
Luulenpa että muutamme isompaan kun lapsi on noin 2-vuotias. Silloin olemme asuneet yksiössämme yhdessä kaikkiaan 4 vuotta. Seuraavaksi hankimme ihan kunnollisen kokosen asunnon, ainakin kolmion.
Asuntomme on keskustan tuntumassa, joka paikkaan on lyhyt matka. Leikkipuistojakin on monta ihan lähistöllä, kunhan tulee kevät ja kesä, ja lisäksi on se kesämökki.
Näiden kaikkien seikkojen valossa tosiaankin ihmetyttää nuo säälijät ja ihmettelijät.:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asumme sentään tilavassa kaksiossa, mutta moni on kysynyt että muutammeko isompaa kun saimme vauvan. En minä vain ymmärrä että miten tuollainen 4-kiloinen käärö toisi heti suurta lisätilan tarvetta, ei sellainen vielä omaa huonetta tarvitse.
pienehkö maalaistaloa. Neliöitä on 90. Keittiö, oh ja mh. Oh on mun ja miehen huone, mh:ssa nukkuu kaikki viisi lasta, kaikki koululaisia. Yksi heistä on jo teini. Hyvin mahdutaan. Sisällä ei riekuta eikä riehuta, sitä voi harrastaa ulkona niin paljon ku tykkää. Tavaramäärä ei voi paisua kun sille ei ole loputtomasti tilaa. Kesäisin lapsilla on telttoja pitkin pihaa ja tykkäävät yöpyä niissä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ratkaisee monta ongelmaa :).
Mutta mies meni ostamaan esikoisen tahdosta parvisängyn. Ja arvaas kun siellä alla on niin kiva leikkiä, että ei sinne sänkyä suvaita:)
2 aikuista ja 3,5v ja 2v lapset. Haluaisin isompaan, mutta olosuhteiden pakosta asutaan tässä. Toisaalta taas tämä asunto on ihanalla paikalla.
Omaa kerrosta ei tarvitse sentään olla, mutta jossei huonetta niin nurkka edes (johon saa mielellään verhon tms. jakamaan tilaa). Entäpä jos ap:n lapsi alkaa kaipaamaan tilaa ympärilleen kasvaessaan? Sekin on aika ikävää ettei voi esim. puhua puhelimessa rauhassa sisällä.
Siis kirjoitin että muutamme isompaan ennen kuin lapsi menee hoitoon, eli näillä näkymin noin 2-vuotiaana. Ei ole siis kyse monesta vuodesta.
Omaa kerrosta ei tarvitse sentään olla, mutta jossei huonetta niin nurkka edes (johon saa mielellään verhon tms. jakamaan tilaa). Entäpä jos ap:n lapsi alkaa kaipaamaan tilaa ympärilleen kasvaessaan? Sekin on aika ikävää ettei voi esim. puhua puhelimessa rauhassa sisällä.
Siis kirjoitin että muutamme isompaan ennen kuin lapsi menee hoitoon, eli näillä näkymin noin 2-vuotiaana. Ei ole siis kyse monesta vuodesta.
Tarkennan vielä, että lapsi menee ainakin vuodeksi hoitoon isovanhemmilleen ennen päiväkotia, ettei kukaan pääse arvostelemaan siitä asiasta.:-))
Se nyt sanomattakin selvää että ahdas asuminen vaikuttaa vanhempien seksielämään. KOMMENTOIKAA MUUTKIN!
Ei meillä kyllä vaikuta mitenkään. Meillä on paksut verhot makuualkovissamme, ja lapsi nukkuu verhojen toisella puolella. Lisäksi seksimme ajoittuu ajalle kun lapsi on jo nukkumassa, kun nukahtaa joka ilta 20 jälkeen. Lapsi ei ole kertaakaan herännyt seksin aikana, emme ole niin kovaäänisiä.:-))
60 neliön kaksiossa, 2 lasta. Paljon on ylimääräistä nurkissa ja vähemmällä roinalla pärjäis. Voin vaan kuvitella mikä määrä turhaa tavaraa isoissa asunnoissa piileekään. Myyn kaikki pienet vaatteet samantien ja vältetään turhien ostoa, ainakin vanhemmille. Lapsilla on kaikenmaailman leluja liikaakin. Niistä kun osasta raaskis luopua niin mahduttais tähän erittäin hyvin. Halpaakin tässä on asua. Kaikki palvelut 500 metrin säteellä, junat ja bussit kulkee vieressä ja asuminen maksaa 680 e kuussa (sis.laina, vastike, sähköt). Rahaa jää vaikka mihin kun kaks käy töissä.
meillä kun 80eliön kolmio Helsingissä ja kaikki kulkuyhteydet, kaupat ym tosi lähellä ja vuokra sen 690€
varaa hankkia koululaiselle omaa huonetta. Lapsia on kaksi ja ensi syksynä molemmat koululaisia... Mutta minkäs teet, emme tosiaan ikinä olisi kuvitelleet että asunnoista joutuu maksamaan näin paljon.
Koitamme mahtua, mutta aiheuttaa viikottain harmaita hiuksia, esim. kun:
- lapsilla kavereita kylässä
- meillä aikuisilla vieraita
- joku/jotkut perheestä sairastaa (vain yksi wc pytty)
- jompi kumpi lapsista selkeesti väsyneempi kun toinen
- toinen lapsista herää reilusti toista aikaisemmin
jne jne.
-