mies lähtee töihin 6.20 ja tulee 19.15
Onko aiheetonta kun pyydän häntä tekemään lyhyempiä päiviä? Itse olen äitiyslomalla ja maksamme menot puoliksi. Mies ei ole yrittäjä eikä saa ylitöistä korvausta. Hän ehtii olla kotona 45 min - 1h 30min (jos tulee jo 18.30) ennen kuin lapset menevät nukkumaan.
Kotitöistä miehen velvollisuuksia on enää roskapussin vienti aamuisin (tämän hän muistaa noin joka toinen aamu) ja omien treenivaatteiden pesu. Lopuista huolehdin minä.
Olenko ihan idiootti kun tyydyn tällaiseen "perhe-elämään"? Minusta kun mies/isä olisi aika oleellinen osa perhettä.
Kommentit (32)
...mutta on melkoisen tehoton mies, jos ei saa töitään työajassa hoidettua. Ihan oikeesti. On niin muodikasta notkua toimistolla aamusta iltaan ja "olla kiireinen" mutta EI KUKAAN tee töitä tollaisia määriä viikosta toiseen.
Ihan takuulla tuollaiset työpäivät pitää sisällään netissä surffailua, pitkiä taukoja yms. hengahdyshetkiä, jonka takia työpäivät venyy eikä "tarvii olla kotona". Siitähän siinä yleensä on kyse.
Miesten osalta kyse on pelkästään oman työtehon uudelleen organisoinnista. Lässytys siitä, että "on niin paljon hommia" ja "on niin paljon vastuuta" on ihan puppua. Jokainen, joka HALUAA, pystyy organisoimaan työnsä niin, ettei viikosta toiseen mene iltaan asti ja kotona päivystä yksinäinen ja elämäänsä kypsyvä vaimo.
Terveisin, kahden lapsen äiti, jonka mies tienaa it-alan konsulttitöissä (niissä muodikkaissa, joissa yleensä istutaan iltaan asti) yli 5000 euroa kuussa ja silti se tulee JOKA päivä kotiin ennen 17.00.
Huom! Ymmärrän hyvin, että sesonkiaikoina menee myöhään, mutta jos jatkuvasti joku paukuttaa 10h päiviä niin on syytä miettiä, missä se vika ihan oikeesti on? Eikö mies viihdy kotona???
Ap:n miehen kohdalla lienee varmaan kyse tuosta tehottomuudesta. Minä kerroin yrittäjä miehestäni,ja pakko sanoa, että siinä työmäärässä ei juuri ole tehottomuudesta kyse. Joutuu vaihtamaan työmaata kesken päivää, ja urakat/tilatut työt on saatava ajallaan valmiiksi. Eli kyllä joillakin menee töissä 10 tuntiakin, ainakin jos on yrittäjä. Ja kotonakin on puheluihin vastattava, tai pian ei ole töitä eikä leipärahaa perheelle. Eli kyllä niitä töitä on muunlaisiakin kun toimistossa istumista.
Mutta kieltämättä mies on aika ajoin todella väsynyt, ja aina kun mahdollista viettääkin aikaa kotona perheensä kanssa. Ja ei ole mieheni ainoa yrittäjä joka paiskii yli 10h työpäiviä...
Meillä on tällä hetkellä työpaikka jossa ei todellakaan ole toivoakaan saada tehdyksi töitä työajassa. Tavoitteita on ja odotukset tiukat.
Mutta vaikka siellä työpaikalla asuisi, niin tulokset eivät paranisi. Työteho laskee jos päivät ovat ylipitkät. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle tappotahdilla tuollaisia päiviä.
Ap:n miehen kohdalla kyse taitaa olla todellisesta haluttomuudesta olla kotona tai vaihtoehtoisesti näyttää töissä olevansa omistautunut ja aikaansaava. Mutta arvokeskustelun paikka varmasti ap:llä kotona. Mies ei nyt ota vastuuta perheestä.
Itse olisin tosi tiukka miehelle ap:n tilanteessa. Mutta enpä olisi uratykkiä hallunnutkaan.
Totta on se että mies ei varmaankaan ole kovin tehokas. Mutta enhän minä pysty vaikuttamaan siihen mitä mies töissä ollessaan tekee! Jokin aikaa sitten sain kuulla että hän oli käynyt keskustassa asti lounaalla, ostoksilla työkavereiden kanssa jne keskellä työpäivää ja otti hieman päähän. Aloinkin miettiä että jos hän jatkuvasti on tuon ajan muualla kuin töissä kun ei niitä ylityökorvauksiakaan saa...Kun se nyt on ihan varma ettei kukaan pysty olemaan tehokas noin pitkiä päiviä jatkuvasti.
Mies halusi lapsia. Mutta kyllä hän varmaankin valitsee mielummin uransa kun meidän (ja katuu sitä sitten myöhemmin, tai sitten ei)
ap
Kyllä se päivä tulee miehellesi eteen, kun huomaa ettei lapset tunne isäänsä...
Jotenkin kun saisit miehesi olemaan lasten kanssa enemmän, niin että itse et ole läsnä. Tämä tehosi meillä, mies huomasi kuinka kivaa on lasten kanssa oleminen...
että monilla muillakin miehet tekevät pitkää päivää. Meillä mies töissä usein klo 01.40(siis yöllä)-18.00(illalla). Sitten taas yöllä takaisin. Joskus on esim.04-00-17.00, jolloin ehtii nähdä lapsia noin kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Mutta tämä mahdollistaa sen, että lapsia ei tarvitse koskaan viedä päiväkotiin, vaan saavat rauhassa kasvaa kotona kerhoissa käyden kouluikään asti. Mies ei mitenkään voi päiväänsä lyhentää, koska työ on likkuvaa, ja kun on kaukana kotoa, niin "kotiintulo" voi kestää 4-5-tuntia vaikka työ sinänsä olisikin jo tehty. Kyse ei siis hänelläkään ole ylityöstä, vaan ihan tavallisesta työpäivästä. Viikonloput on onneksi vapaita. Minä teen kaikki kotityöt ja hoidan kaikki lasten asiat, mutta se on minun hommani tässä perheessä, mitä siitä valittamaan kun molemmat koemme tämän parhaaksi kaikille.
Jos mieheni olisi vaikka toimistotöissä klo 8-17, en mitenkään voisi olla lasten kanssa kotona, koska tulot eivät riittäisi. Eikä mieheni ollenkaan viihtyisi paikallaan olevassa työssä.
Tuo on mieheltäsi ihan tietoinen valinta olla noin paljon töissä ja sen vuoksi todella surullista. Jos halua olisi niin kunnollinen puoliso ja isä järjestäisi asioita niin, että voisi olla enemmän perheensä kanssa. Vaan kun raha ja ura on tärkeämpää kuin puoliso ja lapset niin tuota se sitten on.
Treenivaatteet ... joopa joo, eli taitaa sitten vielä pitkien työpäivien jälkeen painella omiin harrastuksiin???
Minä lähden töihin 07 ja vien lapset hoitoon. Mies lähtee klo 12 ja tulee 01.
Nukumme siis samassa sängyssä 5 tuntia, muuten ei nähdä. Toki on joka toinen tai joka kolmas vkl vapaa.
muka sen, ettei lapset näe isää käytännössä koskaan?
että monilla muillakin miehet tekevät pitkää päivää. Meillä mies töissä usein klo 01.40(siis yöllä)-18.00(illalla). Sitten taas yöllä takaisin. Joskus on esim.04-00-17.00, jolloin ehtii nähdä lapsia noin kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Mutta tämä mahdollistaa sen, että lapsia ei tarvitse koskaan viedä päiväkotiin, vaan saavat rauhassa kasvaa kotona kerhoissa käyden kouluikään asti. Mies ei mitenkään voi päiväänsä lyhentää, koska työ on likkuvaa, ja kun on kaukana kotoa, niin "kotiintulo" voi kestää 4-5-tuntia vaikka työ sinänsä olisikin jo tehty. Kyse ei siis hänelläkään ole ylityöstä, vaan ihan tavallisesta työpäivästä. Viikonloput on onneksi vapaita. Minä teen kaikki kotityöt ja hoidan kaikki lasten asiat, mutta se on minun hommani tässä perheessä, mitä siitä valittamaan kun molemmat koemme tämän parhaaksi kaikille.
Jos mieheni olisi vaikka toimistotöissä klo 8-17, en mitenkään voisi olla lasten kanssa kotona, koska tulot eivät riittäisi. Eikä mieheni ollenkaan viihtyisi paikallaan olevassa työssä.
ja kaiket viikonloput. Mies kun ei harrasta mitään, vaan viettää kaiken kotonaoloaikansa lasten kanssa. Onko se sama, kuin että "lapset ei näe isää käytännössä koskaan" ? Minusta ei. Saman verran näkevät kuin jos isä olisi päivätöissä, ainoana erona se, että mies on töissä paljolti YÖAIKAAN, jolloin lapset (yllättäen!) nukkuvat. Monilla miehillä kuitenkin iltaisin ja viikonloppuisin voi olla omia harrastuksiaan tai viikonloppuna saattavat majailla baarissa krapuloiden seuraavana päivänä, jota meillä ei koskaan tapahdu.
Ja jos tosiaan mieheni tekisi normaalia päivätyötä, tekisin töitä myös minä. Silloinhan lapset näkisivät ylipäätään vanhempiaan sen pari tuntia iltaisin. Ja joutuisivat olemaan pitkät päivät päiväkodissa, minusta se on huomattavasti huonompi vaihtoehto. Nyt paikalla on AINA äiti, siis minä :)
että perheenisät tekevät pitkää työpäivää, vaikka töiden määrä ei sitä vaatisi. He vaan käyttävät päivänsä niin tehottomasti, käyvät pitkillä lounailla, hengailevat toistensa työpisteillä kahvikuppi kourassa jutustelemassa (eivät muka ehdi pitää kahvitaukoja, eli istahtaa kahvihuoneeseen kahville, mutta kuluttavat moninkertaisen ajan tähän notkumiseen), käyvät tupakalla (myös ne, jotka eivät polta, lähtevät usein seuraksi)... Sitten kun kello lähestyy neljää, alkaa soittelu vaimolle: "Kulta mulla menee tänään myöhään, kun on niin paljon töitä, en ehdi hakea lapsia tarhasta..." Tottahan tuokin tietysti on, että paljon on töitä tehtävänä vielä neljän jälkeen, kun silloin se todellinen työpäivä yleensä vasta alkaa!
on varmaan taas sellainen tapaus, että mies huomaa ikääntyessään ja lasten ollessa murrosiässä, ettei tiedä perheestään ja lapsistaan mitään, ja ihmettelee, miksi käytti kaikki aikansa töihin.