Akateemisista äiti-ystävistä ei ole mitään apua!
Itsekkäitä, paskoja koko konkkaronkka. Paljon enemmän apua on tavallisista, keskiluokkaisista äideistä, jotka ovat tottuneet pyytämään ja saamaan apua. Äideistä, joiden housut löpsöttävät hiekkalaatikolla ja polvet ovat rikkikuluneet. Itsekin akateemisena häpeän näitä itsekkäitä kahden auton ja ison omakotitalon omaavia yhden lapsen perheitä, joilta ei apua liikene pienimpäänkään pyyntöön.
Kiitos ja anteeksi.
Kommentit (31)
olen akateeminen, mutta kyllä munkin polvet kuluu puhki.
Ei oo autoa, saati omakotitaloa. Kerrostaloasunto velalla. Yksi lapsi on, toivottavasti lisää tulee. Apua annan, usein saankin. :)
Saat anteeksi. ;D
akateemisista, sopii varmasti ainakin kaikkiin humanisteihin...not! en oikein usko, että vaikkapa omalla alallani on varaa kauheasti rahalla retostella.
Ja keskittyy enemmän ulkonäköön liittyviin asioihin kuin itse siihen, mihin sitä apua tarvittaisiin (?). Itse ainakin autan mielelläni, eikä liity minusta akateemisyyteen millään tavalla.
Eiköhän kysymys pikemminkin ole yksilöistä ja jos ne äidit ovat jo töissä, niin ehkä aikaa oikeasti auttamiseen on vähemmän.
kun apua huutelet? missä et pärjää itseksesi. ehkä et vain ole oikeassa seurassa.. ja luokittele ihmiset rauhassa, yksin sitä teet joka tapauksessa.
mutta ei oikein osunut kun kuvaus oli huono. Harjoittelua lisää.
Eikö kyse oleenemmänkin luonteesta?
Olen akateeminen, mutta ei todellakaa vastaa minua tuo kuvauksesi.
Miten niin akateemiset ei osais pyytää/vastaanottaa apua tai auttaa toisia?
ylenkatsetta jos apua tarvitsee. Siskonikin on akateeminen (olen itsekin), ja juuri koskaan en ole häneltä apua saanut. Juuri kysyin häntä ottamaan kahta lastani hoitoon vähäksi aikaa, kun olisi ollut välttämätön tarve. Eipä ottanut. On olevinaan niin kopea kun on omakotitalo ja kaksi autoa ja Nokian uusin kännykkämalli ;D
Nin silkkoa sisältä.
Itsekkäitä, paskoja koko konkkaronkka. Paljon enemmän apua on tavallisista, keskiluokkaisista äideistä, jotka ovat tottuneet pyytämään ja saamaan apua. Äideistä, joiden housut löpsöttävät hiekkalaatikolla ja polvet ovat rikkikuluneet. Itsekin akateemisena häpeän näitä itsekkäitä kahden auton ja ison omakotitalon omaavia yhden lapsen perheitä, joilta ei apua liikene pienimpäänkään pyyntöön.
Kiitos ja anteeksi.
t. "yläluokkainen" tavisakateeminen ;)
Meillä päin em. asiat on suunnilleen kaikilla, koulutukseen katsomatta. Tuleeko ihmisestä automaattisesti p-pää, jos asuu omakotitalossa, ja perheessä tarvitaan kahta autoa? Ihmettelen vaan..
vaurauden merkki. Maaseudulla ja pikkupaikoissahan noissa ei ole mitään ihmeellistä - eivätkä ne välttämättä hirveästi edes maksa :)
akateeminen.
Missä mun omakotitalo??? Kahta enkä edes yhtä autoa kyllä haluakaan. Kuljen mieluummin bussilla :)
Ap kertoo, mikä hätänä, niin yritän auttaa. Tuosta provoamisen tarpeesta päässee ainakin eroon, kun keksii itselleen jotain muuta tekemistä, vaikkapa jonkin kivan harrasteen.
Mutta olenkin akateeminen kahden lapsen äiti ja asun vuokralla! Ehkä se auttamattomuus johtuu siis omakotitalosta ;)
Minä olen tottunut pitämään itseäni varallisuuden puolesta proletaarina. Ehkä varakkuus ja itsekkyys kulkevat joskus käsi kädessä, mutta ei se koulutukseen silloin liity.
ja "akateeminen". Kuka oikeasti korkeasti koulutettu edes puhuu tuollaisilla termeillä. Ei meidän tuttavapiireissä ainakaan kukaan. Ja apua ollaan saatu "akateemisilta" ystäviltä ja "akateemisilta" vanhemmilta ja annetaan myös - jos pyydetään. Toisaalta osataan itsekin huolehtia itsestämme, siitä yhdestä lapsesta, autosta ja omakotitalosta ;) eli en ymmärrä, mitä apua ap on muilta vailla.
Luulisi ap:nkin akateemisena sen tietävän. Ai niin, mutta tämähän olikin provo.
Lähisukua voin auttaa sen minkä töiltä + oman perheen pyöritykseltä kykenen, muille en ole velkaa mitään.
t. kaksi akateemista, yksi lapsi, paritalo ja kaksi autoa
Eikä oo kahta autoa, eikä omakotitaloakaan.
Apuja liikenisi, jos olisi voimia jaettavaksi asti, mutta erityislapsi vie voimat, joten ollaan pikemmin saavalla kuin antavalla puolella kyllä.
Olen akateeminen, keskiluokkainen, rikkinäiset housut löpsöttävät, kaksi autoa ja iso omakotitalo, mutta lapsia onkin jo neljä ja tänäänkin kaverin 2 sijaislasta meillä hoidossa, kun piti kolmannen kanssa mennä psykologin puheille... Mä kyllä annan apuani varsin auliisti, niin lastenhoitoa kuin ruokakasseja sille kaverille joka tarvii... Apua en ole kyllä koskaan joutunut pyytämään jos ei kimppakyytien sopimisia ym lasketa mukaan...
Relax, tutustu parempiin ihmisiin jos noin kismittää.
mutta aika kaukana kuvauksestasi... :D