Thaityttö vie minulta perinnön
Meiltä on kohta sukutila ym. joutumassa thaitytön haltuun. Isäni (yli 70 jo!) löysi Thaimaan-matkalta itselleen morsiamen. No nyt tämä thaityttö on jo naimisissa isän kanssa ja asuu jo Suomessakin. Isä on kertonut että heillä ei ole avioehtoa eikä suostu sitä tekemään vaikka useaan otteeseen olen kehottanutkin häntä siihen. Ei auta muidenkaan sanomiset, isä on nyt niin rakkauden pauloissa että ei muuta näe.
Elättää muutenkin tätä tyttöä ja sukua Thaimaassa, koska tyttö ei Suomesta ole työtä saanut kun ei vielä kieli suju eikä koulutustakaan taida olla.
En vaan voi uskoa että tähänkö sitten isäni ja esi-isieni elämäntyö menee ja thaityttö perii kaiken. Eihän se minun lakiosani paljoa ole. Inhottaa miten isä ei yhtään ajattele minua ja lapsiani ja meidän tulevaisuutta.
Ja surettaa sekin että isän rahat menee muiden elatukseen. Nyt yrittävät saada naisen tytön Suomeen ja varmaan kohta on tuo thainainen raskaanakin ellei jo ole.
Kommentit (61)
mutta rahat ovat isäsi ei sinun ja sukutilaan ette näköjään ole kiintyneet, koska rahojen perään vain olette, joten tila ei ole kuitenkaan jäämässä teille lapsille. Miehelläni ja minulla on myös vanhemmat joilla talot maksettu ja raha-asiat hyvin. itse pärjätään juuri ja juuri, ei omaa asuntoa (vielä) jne. mutta en ole ajatellut hetkeäkään, että saisimme vanhempamme omaisuuden heidän kuollessaan. se on heidän omaisuuttaan ja saavat tehdä sillä eläessään mitä lystäävät. minun tehtäväni on elättää itse itseni ja lapseni niin minut on opetettu.
pamahtaa paksuksi, ehkä useammankin kerran, saatat saada uusia rakkaita veljiä ja sisaria.
Ja jokaisen myötä perintöosuutesi pienenee.
Ja näin siinä käy sitten muuten ihan varmasti.
Thaikkukulttuurissa lapsia tehdään ja paljon, ja vaimon arvo sukulaisten ja tuttavien sekä myös oman miehensä eli isäsi edessä lasketaan sen mukaan kuinka hedelmällinen hän on ja kuinka monta perijää hän synnyttää.
Ahhhhahahahahahahaaaa
Eikö teille merkitse suku? Ymmärrättekö käsitettä sukutila? Itse olen maatilalta ja kovin perinteinen henkilö muutenkin. Vaikka en saisi perintöä killinkiäkään, jotenkin itse perinteen ja sukujuurten merkitys tuntuu vahvana. Olisin ap:n kaltaisessa tapauksessa ehdottomasti pettynyt. Ei kaikki ole vain rahaa. En usko että tässä on kyse pelkästä rahasta ap:n kohdalla.
Monet tässä sanoo, etteivät jättäisi lapsilleen mitään? Täh? Teitte lapset, olette syntyneet jostain, muuten ette siis sen kumemmin kuulu mihinkään. En tarkoita, että kenenkään tarvitsi lapsiaan varten säästää. Tokihan jokainen omat varansa käyttää kuinka haluaa. Itse todellakin tahtoisin, että jos minulla tuollaista tilan tapaista varallisuutta olisi, se jäisi omille lapsilleni. En todellakaan möisi kaikkea ja lähtisi vaikkapa etelään hassaamaan kaikkea. Ei kukaan kellu olemassa olonsa kanssa satunnaisena klimppinä vain... tai ehkä joku sellainen löytö orpo korkeintaan. Me tulemme jostain ja jatkumme eteenpäin jos lapsia on tullut tehtyä.
http://apina.biz/40131.jpg
Mutta ehkä isäsi on nyt onnellinen, omia on rahansa ja omaisuutensa. Kerää sinä oma omaisuutesi ja haaskaa ne jos siltä tuntuu.
kenelle olisi riittänyt lapsenlapset ja hartioiden hieronta. Äitini on häntä 15v nuorempi ja kyllä heillä oli aktiivinen seksielämä loppuun asti. Matkustivat ulkomailla monta kertaa vuodessa ja elivät ihan virkeää elämää.
Hassua, että moni kuvittelee 70v miehen olevan ihan papparainen, joka istuu keinutuolissa ja haluaa hoivaa. Sen ikäinen on vielä seksuaalisesti aktiivinen ja vireä mies.
Toisenakin: olisitte pitäneet isästänne huolta niin ettei tämän olisi tarvinnut Thaimassa huolehtijaa hakea. Oma vikanne.harva sitä rupeaa vanhemmalleen rakastajaksi vain sen takia, että tällä ei semmoista ennestään ole. Jos mies vain huolenpitoa haluaisi, niin kai se palkkaisi itselleen hoitajan, ei thaityttöä.
seuraa ja kosketusta läheisessä ihmissuhteessa olevalta. Ei hän välttämättä seksiä tai rakastajatarta hae, sekin riittäisi kun lapset ja lapsenlapset kävisi kerran kuussa kahvilla ja hieroisi vähän hartioita. Ja edes kuvitelma aidosta ihmissuhteesta on kuitenkin eriasia kuin selvästi ja paperien mukaan ostettu hoitaja.
Edelleen: jos ukkihakee ihmissuhdetta Thaimaasta ja lapset surevat vain sitä, että kaikki perintö ei tule heillem niin kyllä on sukulaisuussuhteista AIKA PALJON VIALLA.
sukutila on kuitenkin isäsi omaisuuttaa, hän saa tehdä sillä mitä haluaa ja tuskin ap on ollut sitä tilaa jatkamassa. Ole iloinen siitä että isäsi saa tuntea rakkautta, vanhoilla päivillään, sinun pitäisi kyetä elämään omillasi.
on kyllä ansainnut jotain siitäkin hyvästä, että hyysää isääsi, kyllä sulle pitäis riittää lakiosuus ap.
Eikö teille merkitse suku? Ymmärrättekö käsitettä sukutila? Itse olen maatilalta ja kovin perinteinen henkilö muutenkin. Vaikka en saisi perintöä killinkiäkään, jotenkin itse perinteen ja sukujuurten merkitys tuntuu vahvana. Olisin ap:n kaltaisessa tapauksessa ehdottomasti pettynyt. Ei kaikki ole vain rahaa. En usko että tässä on kyse pelkästä rahasta ap:n kohdalla.
Jos sukurakkauteen vedotaan, silloin vahuksista huolehtiminen, heidän elämäänsä osallistuminen on lasten tehtävä, joka heidän pitäisi mukisemattan hoitaa.
Tässä tapauksessa olisi kiinnostava tietää mitä ap on tehnyt esim auttaakseen isänsä vaimon kotouttamisessa ja millaiset välit näillä kahdella naisella on. Onko ap ollut hetkeäkään iloinen siitä että isä on rakastunut ja tyytyväinen?
Jos täysin kaupungistuneet lapset perivät sukutilan, jota siis kukaan ei ole halunnut jäädä viljelemään, niin mitä sitten tehdään? Useimmiten taidetaan panna rahoiksi ne isien perinteet.
Eli puolet perinnöstä napsahtaa sinulle joka tapauksessa, sitä ei isäsi voi estää.
Ymmärrän kyllä harmistuksesi. Voi näitä miehiä (vanhojakin), jotka ajattelevat alapäällään. Ja uskovat (haluavat uskoa) kaiken mitä heille väitetään.
Ensinnäkin: ei tuo puoliso teidän kotitilaa peri. hänellä on avio-oikeus puoleen pariskunnan yhteisestä omaisuudesta silloin kun isäsi kuolee. Hänen lapsensa ovat tasaveroisia perillisiä teidän kanssanne. Veikkaan, että heidät on aika helppo ostaa perintötilasta ulos.
Toisenakin: olisitte pitäneet isästänne huolta niin ettei tämän olisi tarvinnut Thaimassa huolehtijaa hakea. Oma vikanne.
Läheisyyden ja huolenpidon toivossa sitten naidaan vaikka Thai-tyttö. Voihan se olla aitoa, molemminpuolista rakkauttakin. Ymmärrän harmisi. Olitteko läheisiä aikaisemmin isäsi kanssa?
Toisenakin: olisitte pitäneet isästänne huolta niin ettei tämän olisi tarvinnut Thaimassa huolehtijaa hakea. Oma vikanne.
harva sitä rupeaa vanhemmalleen rakastajaksi vain sen takia, että tällä ei semmoista ennestään ole. Jos mies vain huolenpitoa haluaisi, niin kai se palkkaisi itselleen hoitajan, ei thaityttöä.
Missä on äitinne? Onko kuollut? Jos on, puolet tilasta kuuluu jo muutenkin rintaperillisille, ei isällenne. On vain saanut jäädä jakamattomaan kotiin asumaan kuolemaansa asti.
Kun isänne kuolee, vaimo perii puolet hänen osuudestaan tilasta eli 25% tilan arvosta. Voitte vaatia lakiosaanne ja tilan myyntiä.
Toisenakin: olisitte pitäneet isästänne huolta niin ettei tämän olisi tarvinnut Thaimassa huolehtijaa hakea. Oma vikanne.harva sitä rupeaa vanhemmalleen rakastajaksi vain sen takia, että tällä ei semmoista ennestään ole. Jos mies vain huolenpitoa haluaisi, niin kai se palkkaisi itselleen hoitajan, ei thaityttöä.
seuraa ja kosketusta läheisessä ihmissuhteessa olevalta. Ei hän välttämättä seksiä tai rakastajatarta hae, sekin riittäisi kun lapset ja lapsenlapset kävisi kerran kuussa kahvilla ja hieroisi vähän hartioita. Ja edes kuvitelma aidosta ihmissuhteesta on kuitenkin eriasia kuin selvästi ja paperien mukaan ostettu hoitaja.
Edelleen: jos ukkihakee ihmissuhdetta Thaimaasta ja lapset surevat vain sitä, että kaikki perintö ei tule heillem niin kyllä on sukulaisuussuhteista AIKA PALJON VIALLA.
Edelleen: jos ukkihakee ihmissuhdetta Thaimaasta ja lapset surevat vain sitä, että kaikki perintö ei tule heillem niin kyllä on sukulaisuussuhteista AIKA PALJON VIALLA.
Ja tosiaan, ei lasten perintäosuutta voi kumota millään testamentilla.
Oma isäni istui rahavuorensa päällä koko ikänsä, teki töitä niin että meni terveys eikä ollut aikaa mihinkään. Silti ei voinut edes kunnon ruokaa ostaa, tarjoustuotteita vaan ja vanhat vaatteet hajosivat päällä. Kuoli yllättäen, jätti perinnön meille lapsille- ja jokainen tuhlasi oman osuutensa alle vuodessa xD.
Niin ja lapsina olimme eläneet kituutellen ettei isän vaan tarvitse "tuhlata" sähkölaskuun (= kotona sai kylmää talvisin kun lämpötila oli 16-17), kunnon ruokaan (= mikropitsoja yläasteaika) jne.