Lue keskustelun säännöt.
2 viikkoa laihdutusta takana ja -4kg.
09.02.2010 |
Siitäkin huolimatta, että olin 3 päivää tosi kipeänä enkä liikkunut yhtään ja söin mitä sattuu. Muuten olenkin liikkunut päivittäin kuntoni sallimissa rajoissa ja syönyt kevyesti. Yritän pitää tavoitteet kohtuullisina ja suht lyhyellä tähtäimellä; esim. viikon päästä pitäisi painoa olla taas kilo vähemmän.
Mutta joo, urakkaa on vielä edessä kymmeniä kiloja!
Kommentit (23)
Eli lähtöpaino oli 119kg (!), nyt siis 115kg. Et siis voi verrata omaa painonpudotustasi tällaisen järkäleen vastaavaan... Olen saman pituinen kuin sinä, joten kuvittele itsellesi 45kg painoa ympärille! Itse olen ajatellut lopulliseksi tavoitteeksi tuota 70 kiloa, en tavoittelekaan missimittoja, mutta onhan siihenkin aikamoinen tekeminen ja vuosia laihdutusta edessä. Tällä kertaa olen kuitenkin tosissani. Ajatus olisi, että saisin 15 kiloa ennen kesää pois, 20 olisi huippujuttu (silloin pääsisin alle satasen!).
Keinoni on yksinkertaisesti keventää ruokavaliota; syödä mahdollisimman paljon vihanneksia, normaalia kotiruokaa perheen kanssa (pienellä annoskoolla, lautasmallilla), jättää lähes kaikki herkut pois (kerran viikossa pieni herkuttelu ei haittaa). Tämän ohessa olen alkanut liikkua päivittäin vähintään sen puoli tuntia rasvanpolttosykkeellä. Parempina päivinä enemmän.
Hiljaa hyvä tulee...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot itekin suuren viisauden, että hiljaa hyvä tulee.Tsemppiä. Samoilla tavoitteilla mennään!
Sanoin, että LÄHES kaikki herkut pois.
t. ap, joka aikoo tänään mennä hiihtämään...
Tsemppiä urakkaan! Itselläni on mittarissa 100, ja tarkotus olisi keventämällä ja liikkumalla ottaa pois 35kg. Matka on pitkä ja kivikkoinen. Imetän vielä, joten ihan terveellisellä ruoalla yritän päästä alkuun.
tuossa on enemmän nestettä kuin läskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuossa on enemmän nestettä kuin läskiä.
Siitä huolimatta on kiva, että vaaka näyttää pienempää lukemaa. Ja kun jatkan samaan malliin riittävän kauan, niin kyllähän se läskikin sieltä pikkuhiljaa vähenee. Näissä lukemissa laihdutuksen alussa ainoa mittari on kuitenkin tuo vaaka, koska ei se oikein tunnu missään, jos 119-kiloinen kevenee 115-kiloiseksi! =) Ei tunnu vaatteissa, ei varsinkaan näy ulospäin. Mutta jostainhan se on aloitettava. Parempi kuitenkin nyt, kuin 10 kiloa painavampana.
t. ap, joka on itse tyytyväinen
Onnea laihdutukselle!
itsekin raskauden aikana lihosin 40 kiloa ja nuo kaikki kilot sain puolessa vuodessa pois! olen ylpeä itsestäni, tätä fiilistä ei voi sanoin kuvailla. toivottavasti saat tavoite painosi! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuossa on enemmän nestettä kuin läskiä.
Tule kertomaan sitten kun viikkoja kulunut vaikka 20, riittääkö silloin vielä innostusta.
tuossa on enemmän nestettä kuin läskiä.
Tule kertomaan sitten kun viikkoja kulunut vaikka 20, riittääkö silloin vielä innostusta.
Mukavaa, kun saa kannustusta... =)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos jaksaisit päivittää jatkossakin tilannettasi. Monia kiinnostaa, monet kamppailevat saman asian parissa. Viitseliäisyys ei riitä mihinkään nettiryhmään kirjautumiselle, mutta täällä muiden aloituksien seassa varmasti tulee luettua tällaiset aloitukset. Tsemppiä sinulle.
Ekat viikot kerrotaan ja jaksetaan, kun paino tippuu. Sitten kun tulee viikkoja, ettei paino tipukkaan homma loppuu siihen.
Onko kukaan onnistunut tiputtamaan painoa useita kymmeniä kiloja ja onnistunut myös pitämään uuden painonsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riittää hyvin, kun alkaa syödä niinkuin muutkin ihmiset, ruoka-aikoina ja normaalikokoisia annoksia. Mitään muuta ei tarvita, ja varmasti paino tippuu. Yli 100-kiloisella perusaineenvaihdunta on aika korkea.
Ekat viikot kerrotaan ja jaksetaan, kun paino tippuu. Sitten kun tulee viikkoja, ettei paino tipukkaan homma loppuu siihen. Onko kukaan onnistunut tiputtamaan painoa useita kymmeniä kiloja ja onnistunut myös pitämään uuden painonsa?
Nyt yritän tulla sellaiseksi, ihan tosissani.
Arvaapa vaan miltä tuntuu olla juuri sellainen peustylsän tavallinen läski, joka tasan tarkkaan tietää, miksi on läski ja mitä sille pitäisi tehdä ja sitten kuitenkin jokaIKINEN laihdutusyritys päättyy muutaman viikon sisällä syystä tai toisesta. Sitten ne pudotetut kilot tulevat takaisin ja siinä sivussa pari kiloa lisääkin.
On vaikeaa uskoa itseensä, kun jälleen ryhtyy laihduttamaan. On siis vain pakko sanoa itselleen, että tällä kerralla onnistut!!!! Ihan oikeasti, nyt tämä onnistuu. Jostakin se usko itseensä on vain löydettävä. Kun kuitenkin mennään jo toisen sadan kilon puolella, niin siinä alkaa jo terveyden menetys olla lähellä. Jos aloittaisin laihdutuksen ajattelemalla, että en varmasti tälläKÄÄN kerralla onnistu, niin mitä järkeä siinä olisi?
Juuri tämä laihdutuskerta on siis minun kohdallani se ratkaiseva. Näin olen päättänyt, joten älkää pliis tyrmätkö yrittäjää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja varmaan viisainta joka päivä tilittää onnistumistaan ja sitä takapakkiakin jollekin, vaikka sitten täällä.
Toivon todellakin voimia sinulle :)
13
Mun mielestä ensimmäisenä pitäisi lopettaa laihdutuksesta puhuminen ja puhua elämäntapamuutoksesta joka tapahtuu pikkuhiljaa. Mä olen harjoitellut sitä nyt yli vuoden eikä ole tullut takapakkia koska muutan elintapojani vähitellen.
Ekat viikot kerrotaan ja jaksetaan, kun paino tippuu. Sitten kun tulee viikkoja, ettei paino tipukkaan homma loppuu siihen. Onko kukaan onnistunut tiputtamaan painoa useita kymmeniä kiloja ja onnistunut myös pitämään uuden painonsa?
Nyt yritän tulla sellaiseksi, ihan tosissani. Arvaapa vaan miltä tuntuu olla juuri sellainen peustylsän tavallinen läski, joka tasan tarkkaan tietää, miksi on läski ja mitä sille pitäisi tehdä ja sitten kuitenkin jokaIKINEN laihdutusyritys päättyy muutaman viikon sisällä syystä tai toisesta. Sitten ne pudotetut kilot tulevat takaisin ja siinä sivussa pari kiloa lisääkin. On vaikeaa uskoa itseensä, kun jälleen ryhtyy laihduttamaan. On siis vain pakko sanoa itselleen, että tällä kerralla onnistut!!!! Ihan oikeasti, nyt tämä onnistuu. Jostakin se usko itseensä on vain löydettävä. Kun kuitenkin mennään jo toisen sadan kilon puolella, niin siinä alkaa jo terveyden menetys olla lähellä. Jos aloittaisin laihdutuksen ajattelemalla, että en varmasti tälläKÄÄN kerralla onnistu, niin mitä järkeä siinä olisi? Juuri tämä laihdutuskerta on siis minun kohdallani se ratkaiseva. Näin olen päättänyt, joten älkää pliis tyrmätkö yrittäjää. ap
Itsellä myös sama homma menossa, 165cm ja 84 kiloa, kolmessa viikossa tippunut 2,2kg.
Iso osa sitä onnistunutta laihduttamista on myös se, että käsittelee näitä asioita pääkopassaan. Siis pitää hoitaa ja pitää huolta myös mielestä, ei pelkästään kropasta.
Tsemppia sinulle urakkaasi!
Onnea matkaan. Tässä hieman mitä itse huomioisin, jos lähtisin pudottamaan suurta määrää painoa.
Sana laihdutus on väärä :) Aloitat uuden elämän. Sen pitäisi kestää tosiaan nuo karikot, joissa paino ei liiku mihinkään tai jopa kilo pari saattaa nousta. Esimerkiksi, jos aloitat lihaskuntoilun ja pidät tiukempaa diettiä, niin elimistösi saattaa siirtyä säästöliekille ja sen lisäksi ruveta polttamaan rasvaa ja muuttamaan sitä lihakseksi. Huomioi tämä todella.
Kun paino jämähtää, niin aloita vaikka uusi harrastus ja lisää hieman ruuan määrää (esim napostele välipalaporkkana tai omena). Elimistöä on myös hyvä hieman hemmotella suuremmalla ruokamäärällä (toki terveellisellä), niin se tietää, että ravintoa ei lakkaa tulemasta ja jatkaa siis rasvan polttoa.
Varaa painon putoamiseen pari vuotta. Koska paino kertyy vuosien aikana, on se terveellisempää pudottaakin vuosien aikana.
Jotta jaksaisit pysyä motivoituneena, sinun pitäisi tavallaan alun jälkeen päästä tilaan, jossa et enää tuhlaa liikaa energiaa laihduttamiselle, vaan keskityt muihin positiivisiin asioihin ja noudatat vaan uusia tapoja hallita elämän tilanteita.
Eräs aika tavallinen tapa lihoa on tunnesyöminen. Jos syöt pahaan oloon, rentoutuaksesi, väsyneenä tai palkitset itseäsi ruualla tai korvaat muita mielihyvän lähteitä ruualla, sinun on vaikea laihtua, ellet tunnista asioita, joita voisit muuttaa elämässä. Mieti keinoja, joilla voit hallita asioita uudella tavalla. Ryhdy niihin harrastuksiin, joista olet haaveillut. Liikunnan pitää olla kivaa, että sitä jaksaa. Esimerkiksi ryhmäliikunnat ovat hyviä. Tunti menee liikkuessa kuin huomaamatta. Tunnit on tehokkaita ja kannustimena toimii ohjaaja ja ryhmäpaine, sekä peili. Ja voin kertoa, että se peili ei ole suinkaan tyrmäävä, vaan sieltä näkee miten kehittyy. Ryhmätunnilla näkee miten liikkuu, kuinka tehokkaasti liikkuu ja lopulta tuloksen.
Tsemppiä kovasti!
painoin pahimmillani 127kg, laihdutin 60kg ja painan nyt siis 65-67kg/170cm:) aikaa urakkaan meni melkein kaksi vuotta mutta nyt olen jo melkein neljä vuotta pysynyt painossani. Herkuista sen verran että mä söin joka ilta 20g tummaa suklaata! Se oli mun palkinto kun päivä oli mennyt hyvin ja iltapalan korvike, sen lisäksi söin vaan hedelmiä iltaisin. Edelleenkin syön joka ilta tummaa suklaata, puolikkaan lidlin tummasuklaa patukan, se pitää mässyhimot kurissa. Kaloreita en laihiksella laskenut, söin aamupalan, lounaan ja päivällisen, illalla vain hedelmän ja sen suklaan. Perusruokaa, sokerin jätin pois ja pastan/riisin korvasin kasviksilla. Tsemppiä!
Eräs aika tavallinen tapa lihoa on tunnesyöminen. Jos syöt pahaan oloon, rentoutuaksesi, väsyneenä tai palkitset itseäsi ruualla tai korvaat muita mielihyvän lähteitä ruualla, sinun on vaikea laihtua, ellet tunnista asioita, joita voisit muuttaa elämässä. Mieti keinoja, joilla voit hallita asioita uudella tavalla. Ryhdy niihin harrastuksiin, joista olet haaveillut. Liikunnan pitää olla kivaa, että sitä jaksaa. Esimerkiksi ryhmäliikunnat ovat hyviä. Tunti menee liikkuessa kuin huomaamatta. Tunnit on tehokkaita ja kannustimena toimii ohjaaja ja ryhmäpaine, sekä peili. Ja voin kertoa, että se peili ei ole suinkaan tyrmäävä, vaan sieltä näkee miten kehittyy. Ryhmätunnilla näkee miten liikkuu, kuinka tehokkaasti liikkuu ja lopulta tuloksen.
Ja tosiaan tämä on se vaikein kohta, mihin se laihtuminen lopulta kaatuu.
Vaikeinta on hyväksyä itsessä se, että lihominen on seurausta vääristä elämäntavoista, suorastaan perustavoista hallita elämän arkisia haasteita, painetta ja stressiä ja mielialoja. Tämä siis ilmenee esim siten, että on aina tullut herkuteltua, jos on vaikeaa, tai ei ole muuta tekemistä. Arki menee ponnisteltaessa aamupalalta lounaalta päivälliselle ja illalla tulee vielä napsittua karamelleja ja isoja muhkeita voileipiä television äärellä.
Pitää olla itselle hieman armollinen, tiedostaa ongelma ja takertua siihen. On myös mietittävä, että onko ylipäätään taipuvainen kehittämään riippuvuuksia nautintoaineisiin. Eli onko stressin sietäminen vaikeaa, ilman jotain mikä tuottaa hetkellistä mielihyvää.
Nyt vaan tsemppaat ja jatkat eteenpäin. Itse aloitin viime viikolla "uuden elämän" ;) ja nyt 1kg miinusta vaa'lla. Miten olet 4 kiloa saanut pois? MIkä on painosi ja pituutesi nyt? Mä olen 168 ja 70kg eli ainakin 12kg pitäis saada kesään mennessä näitä vauvakiloja pois.