ahdistuneisuus, paniikkikohtaukset, lääkevastaisuus, onko parannuskeinoa?

ja voisit lisäksi käydä juttelemassa jonkun homeopaatin ja akupunktioita antavan kanssa?

voi olla että joillakin terapia auttaa, mä vedin suoraan sanottuna pään pois persuksistani ja päätin lopettaa itteni kyttäämisen. lähin vanhojen harrastusten pariin, rupesin treffaamaan kamuja, matkustamaan ja otin uuden asenteen niin duuniini kuin itteenikin. nyt olen voinut huomattavasti paremmin jo viitisen vuotta. positiivisuutta kehiin ja päälle muuta tekemistä..

jota jotkut sanoivat käyttävänsä ja saaneensa apua?

Toinen ongelmainen.

minä kuulin että kiropraktikollakäyntikin on auttanut, rintranganlukot poistettu tjsp.?



En tiedä auttaako, nyt on aina ainakin sinne varattu.



Harmittaa kun lapsenkin päivät menee pilalle kun lapsi kotihoidossa ja mamma masentunut eikä pysty liikkumaan edes ulos.





Toi ittensäkyttäys on kyl saatanasta..

laukaista paniikkikohtauksia, esimerkiksi. Myös muut epäterveelliset ruoat pahentaa myös psyykkistä hyvinvointia. Tsemppiä, kyllä se siitä, kun uskot itseesi.

Joo se ittensä kyttääminen on niin paskaa mille ei voi mitään. Mää aattelin tässä aloittaa pakko-oireeseeni hoidon. Tästä eteenpäin joka kerta kun pakonomainen tarve tulee pestä käsiä, tai joku muu niistä oireistani, kiellän itseni tekemästä näin. En tiiä vaan milloin aloitan. Mulla kans sairauden pelkoja.



Terapia on älyttömän hyvä. Vuosia siinä menee, riippuu oireesta, mut idea on se et tulee niin hyvin sinuiksi itsensä kanssa et tuollaiset paniikkikohtaukset ym jää pois. Kokemusta on! Hyvinä aikoina kun minulla oli jatkuvasti terapiaa, nauroin kaikille oireilleni!! Mut ne on palannut kun terapia katkolla.

terapialla saadaan parhaan tulokset ahdistuneisuuden hoidossa. Lääkkeet vasta toiseksi paras vaihtoehto.



Hyviä kognitiivisia terapeutteja voi vain olla vaikea löytää (niin että aikataulukin sopii) + terapia on KALLISTA ja Kelan tukea ei välttämättä saa.

Täällä toinen paniikkipotilas :) Kärsin siitä useamman vuden harvakseltaan enkä tiennyt mitä se edes oli. Kunnes kuopuksen jälkeen kohtauksia alkoi tulla todella tiiviisti ja olo oli jotenkin kokoajan kireä, ahdistunut, todella kamala.



Mulla auttoi pahimpaan ihan ekaks kofeiinin poisjättö, eli kahvi ja kokis. Sitten aloin syödä myös kunnon kalaöljyjä, joissa vahvasti e-epaa, eli ei mitään mölleriä joissa myös sitä dha:Ta paljon vain siis sitä E-epaa!



Mutta mielenkiintoisin asia minkä olen huomannut on se että kun aloitin sen paljon parjatun karppauksen, jäi paniikit kokonaan minulta pois!! ja tämä on taivaan tosin. Tämän todettuani luin jopa yhdestä lääkärin kirjoittamasta kirjasta että sokeritasapainon häiriöt lisäävät adrrenaliinin määrää ihmisellä joka puolestaan laukaisee herkästi paniikkikohtauksia!! Eli toden totta kun sain sokerini tasapainoon oireet loppuivat??!! Ja lisään vielä että kuopuksen raskaudessa minulla oli lievää raskausdiabetestä.



Vhh ruokavalio auttoi siis todella, ja pystyn myös nykyään juomaan kahvia muutaman kupin ihan kunnolla päivässä. :)



En ole mikään tiukka karppaaja vaan syön kyllä luomupuuroa ja 100% ruisleipää mutta jätin kaikki pullat, keksit, karkit, sipsit ja pastan ja perunan pois.



Toivottavasti löydät apua itsellesi, ja uskon täysin että luontaisestikin on mahdollisuus siitä selvitä.

jollekin jos nenä on tukossa?

Ei millään pahalla, mutta niska-hartiaseudun kiristys aiheuttaa rintaan painontunnetta ja allergia nenän tukkoisuutta.



Paniikkihäiriö on toki hienompi nimitys ja helpompi vetää nappeja naamaan kuin hoitaa liikunnalla jumit pois.

haasteellista aikaa pienten lasten kanssa ja omaa aikaa vähän.

Itseni huomioimisen ja oman levon lisääminen, sekä vähitellen elämäntilanteen muutos ovat auttaneet ihan itsekseen. Suosittelen siis, että alat tekemään itsellesi mieluisia asioita ja järjestät harrastuksia ja sosiaalisia kontakteja ja vaikkapa akupunktiota tai muuta "rentoutusterapiaa" itsellesi. Sinun terveytesi on lapsellekin todella tärkeää, joten tilannetta ei saa vähätellä.

allergia vois joo sopia tai vaikka flunssa tähän, mutta ei se ahdistusta selitä ja sitä vilskettä mikä päässä pyörii. pää polvissa ja rauhallinen hengittely auttaa, keskityn hengitykseen ja yritän saada päätä selkeäksi. Opin sen kerrasta kun hyperventilaatio ajoi sairaalaan.



Ah, apua :( Miksi tällästä tapahtuu.

Tuo nenän tukkoisuus on kyllä todella tyypillinen paniikkikohtaus oire, mulla se on aina se ensioire!! muutoin ei ole tukossa..



t, 9

tekemään jotain mukavaa. Muistan kun itse olin tuossa tilanteessa pelkäsin aina kaupungilla ym. paniikkikohtauksia ja olo ei ollut mitä parhain, mutta se auttaa silti, että reippaasti teet asioita, jotka sinua virkistävät. Kuten menet vaikka väkisin liikuntaharrastuksiin tai etsit jonkun muun kivan harrastuksen itsellesi.

..ja lähden kauppaan. Sekin jo alku. Huh, tässä tän pävinä aikana alkanu jo vähän olo helpottuu. Kumma et monilla nää kohtaukset kestää sen hetken ja sit kaikki ohi, mulla monta päivää sellane kuumoilu-olo ja en oikee uskalla liikkua mihinkään. Pelkkä asennonmuutos sängyssä maatessa voi johtaa uuteen sydämentykyttelyyn ja pakko korjata asento takaisin entiselleen. Eiks oo oudon kuulosta?



Hmh :(





-ap

kuulosta tutuilta oireilta! mun elämä oli yhtä kotona olemista vuoden ajan. ahdisti ja pelotti. olin kokoajan varma että saan aivoinfarktin, kuullostelin oireita ...



olo oli ns epätodellinen, huippasikin usein, kylmää hikeä pukkasi, käsien vapinaakin. mutta kohtaus kun tuli se oli aina ensin se nenän tukkoisuus, sitten puutui naamat, suupielet, ja toisinaan kädetkin pisteli. Sitten kova "tömäys" kuin taju lähtis..todella helvetillinen riesa!!



t. 9

..ja lähden kauppaan. Sekin jo alku. Huh, tässä tän pävinä aikana alkanu jo vähän olo helpottuu. Kumma et monilla nää kohtaukset kestää sen hetken ja sit kaikki ohi, mulla monta päivää sellane kuumoilu-olo ja en oikee uskalla liikkua mihinkään. Pelkkä asennonmuutos sängyssä maatessa voi johtaa uuteen sydämentykyttelyyn ja pakko korjata asento takaisin entiselleen. Eiks oo oudon kuulosta?

Hmh :(

-ap

mä syön nimenomaan möllerin kalanmaksanappeja. Ne on mun mielest parantanu oloa tosi paljon.



Tota vhh-ruokavalioo vois kokeilla. Ja tietty enemmän liikuntaa.



Sit onks kellekkään tuttua toi palan tunne kurkussa? Se välil menee pois, ja välil ku ahdistaa se palaa.

Itselläni alkoi vuosi sitten oireet, jotka muistuttivat ihan paniikkikohtauksia. Lääkärillä täytin testin ja sen tuloksena hän oli sitä mieltä, että kärsin paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöstä. Määräsi lääkettä ja pyysi varaamaan ajan terapiaan. Itkeä tihrustin vastaanotolla kamalaa oloani ja ajatteli varmasti, että siinäpä hermoraunio loppuunpalanut mamma. Olo oli koko ajan jännittynyt ja sitten päälle vielä paniikkikohtaukset ja kamala pelko jostain vakavasta sairaudesta.



Lääkkeitä en ole alkanut syömään, mutta jonkun muunkin mainitsemia e-epa kalaöljykapaseleita kyllä. Kävin omt-fysioterapeutilla ja hänen mukaansa olin ihan jumissa. Keuhkotkaan eivät kuulemma päässeet kunnolla laajenemaan. Olo parani enkä ole pitkään aikaan saanut kunnollisia paniikkikohtauksia. Kun tuntuu, että olen tosi jumissa selästä/niskasta ja hartioista, olo alkaa olla heti ahdistava ja paniikkikohtaukset alkavat nostaa päätään. Silloin yritän päästä hierojalle. Liikunta auttaa myös.



Tsemppiä!

Helpottavaa huomata, ettei ole ainut. ite sain paniikkikohtauksen pari päivää sitten aivan yllättäen. saan yleensä aina elämän muutoksien jälkeen. vauvani on nyt 3 kk ja yhtäkkiä alkoi tulemaan kaikkia pelkoja mm. vauvan vahingoittamisesta. tajusin,että sen pelon taustalla on pelko vauvani menettämisestä. koskaan ei ole tullut mieleenikään, että haluaisin sille jotain pahaa. mutta silti pelkään. outoa. mut paniikkohtaus tuli ja nyt parin päivän ajan on ollut ihan ahdistava olo. pelottaa, ettei tämä mene ohi ollenkaan ja välillä tuntuu, että olenko ihan seko ja pitäiskö mun mennä hoitoon, et onko tää normaalia. luotan siihen että olo helpottaa. mutta ei oo yhtään mukavaa. mulla myös vaikea hengittää ja tuntuu, että pitää koko ajan hengittää syvään. eiköhän tää tästä! vaikka olo onkin ihan kamala. mut se on hyvä muistaa, et ahdistus ei ole tunne, se on oire jostain inhottavasta tunteesta. eli kannattaa keskittyä siihen tunteeseen, mistä se on mahdollisesti johtunut. ahdistus helpottuu sitten kyllä ajan kanssa.

ja vetänyt erilaisia ryhmiä, joissa opiskellaan rentoutusta ja NLP-tekniikkaa. Kyseisessä tekniikassa opetellaan paniikin muuntamista mielikuviksi ja ja sen mielikuvan muuttamista halutun kaltaiseksi- eli paniikkikohtaus ajatellaan vaikkapa palloksi joka tennismailalla huitaistaan lentoon kauas pois... tämä näin lyhennettynä kuvauksena asiasta.



Myös hypnoosilla ja suggestoterapialla voidaan poisoppia itsetarkkailusta.