apua! millä saan lapseni nukkumaan öisin, ja nukajtamaan iltaisin
tyttö on nyt 7,5 kk. oon ihan lopussa näitten öitten kans. ei juo maitoa enää yöllä, siitä päästiin suht helposti, mutta yöheräämiset ei silti loppunu.
Kommentit (27)
Monenmoista neuvoa olet saanut ja hyvä niin. Sieltä vaan poimimaan ne mitkä itselle sopii. Kaikki kun ei sovi kaikille..
Olen kanssa sitä mieltä, että anna nukkua vaan päivällä. Herätteleminen ei ole hyväksi. Pikkuhiljaa alat sitten nähdä onko 1 vai 2 päikkärit tarpeen. Ei sen kellon kanssa nyt niin tarkkaa ole. Toki on hyvä, että sopiva rytmi löytyy, mutta eihän päivää varmaankaan sekoita, jos lapsi meneekin nukkumaan 1/2 h myöhemmin kuin eilen. Mieluiten silloin, kun lapsi osoittaa väsymyksen merkkejä. Ei siis sänkyyn vaan sen takia, et nyt pitäisi jo nukkua.
Jos haluat kokeilla unikoulua, ellei ne yöt ala sujua, vaikka päivärytmi olisi jo kohdallaan, niin parasta on kysyä esim neuvolasta miten.
Meillä se tehtiin niin, että lapsi sänkyyn väsyneenä ja ensin istuttiin vieressä kädestä pitäen. (Tätä ennen siis nukahtanut vain syliin.) Sitten pikkuhiljaa huoneesta pois ja hyvin pienin väliajoin käytiin laittamassa tuttia (toinen ei edes syönyt) ja sanomassa hyvää yötä. Seuraava askel oli pidentää käyntivälejä. Lopuksihan ei tarvinnut käydä enää ollenkaan. Tätä ei suositella alle 6kk vauvoille, joten teillä olisi sopiva ikä.
On jänskä kuulla miten monet vastustaa aika jyrkästi tätä unikoulua. Tod näk sellaiset, jotka eivät ole edes kokeilleet tai olleet ainakaan riittävän sitkeitä. Huutaahan se vauva ilman sitäkin..
Tsemppiä sulle ap!!
Rauhoittukaa noin tunti ennen nukahtamista, iltapuuro, sylittelyä ja halittelua paljon illasta. Yöheräämiset loppuu joillakin lapsilla vasta 3-v.
Meillä on molemmat lapset nukkuneet ekat kokonaiset yöt vasta 2v ja selkeästi paremmin vasta n.2,5v. Ekana vuotena tapahtuu niin monenlaista että musta on ollut turhaa unikouluttaa. Hampaita, opitaan uusia taitoja, sairastelut häiritsee unta myös, eroahdistusta yms. Meillä lapset ovat olleet sellaisia että kun ovat esim. oppineet nousemaan seisomaan niin sitä tehtiin myös öisin aluksi ja pahimmillaan tunnin välein. Nämä ovat vaan aikoja jotka menevät ajan ja iän myötä ohi. Toki kannattaa miettiä että onko vauvalla jotain vaivaa em. syiden lisäksi. Voiko olla allergiaa? Meillä kakkosella oli laajat allergiat vaikkei ollut iho-oireita eikä ripulia. Selkein oire oli just yöheräily joka helpotti kun löytyi oikea ruokavalio.
Jos kyseessä on esikoisesi niin voithan nukkua päivällä kun vauva nukkuu ja muutenkin päiväsi ovat suht rentoja kun ei tarvitse isompia hoitaa. Loikoile ja lepäile tilaisuuden tullen, kyllä sullekin ne yöunet vielä joskus koittaa mutta siihen saakka tee asiat rennosti niin jaksat heräilyt paremmin.
Että kun lapsi laskettiin yksin sänkyyn, niin siitä huudosta tuli ihan kaameeta hysteeristä karjumista. Eikä se myöskään vähentynyt.
Jos se huudatus tosiaan alkaa toimimaan, niin sittenhän se voi tuoda ratkaisun. Mutta mun mielestä se on sellainen amerikkalaistyyppinen ratkaisu, missä lapsen paras ei suinkaan ole ykkönen, vaan tavoitteena on saada lapsi toimimaan niin, että se häiritsee mahdollisimman vähän vanhempiensa elämää.
Mutta totta kai sietämättömälle valvomiselle täytyy yrittää jotain ratkaisua löytää, sillä tottahan virkeämpi äiti on vauvallekin hyvästä.
Meillä miehen mielestä lapsi olisi pitänyt nukuttaa kantamalla syliin eikä "huudattaa" sängyssä. Sanoin että jos lapsi pitää joka päivä näin nukuttaa kolmille unille niin sopii itse tulla kantelemaan. Olin siis kauhea äiti ja nukutin omaan sänkyyn. Enkä todellakaan istunut tuntitolkulla sängyn vieressä. Nukkumaan menossa tuli erilaisia kausia. Joskus poika saattoi pyöriä puolikin tuntia hiljaa sängyssä joskus taas yritti itkulla saada huomiota. Tein päätöksen että kahden minuutin itkun jälkeen käyn rauhoittelemassa, sitten 4, 6 jne. Harvoin tarvitsi kahta kertaa käydä.
Nyt pojan ollessa 2v8kk isi on ihan tyytväinen että poika kävelee iltasadun jälkeen itse sänkyyn ja käy nukkumaan klo 21.
Toki joskus (useinkin) on ollut kausia jolloin milloin mistäkin syystä nukahtaminen ja nukkuminen on ollut hankalampaa. Meilläkin 1. kokonainen yö nukuttiin vasta vuoden vanhana...
että jos se olisi noin helppoa, niin kaikkihan sitä unikoulua käyttäisi. Minä en edes miellä tuota miksikään unikouluksi.
Jos lapsi olisi tosiaan edes joskus ollut kolmekin minuuttia sängyssä hiljaa, niin se olisi antanut jotain toivoa. Puolen tunnin sängyssä pyöriminen oli aika valovuoden päässä, kun ei se siellä pyörinyt puolta minuuttia ennen kuin aloitti rääkymisen (ei kitinää, itkua tai muuta siedettävää, vaan kaamean rääkymisen).
Ja toisekseen, jos kahdella käynnillä rauhoittui, niin se tarkoitti tuolla sinun aikataululla, että lapsi itki enintään kuusi minuuttia. Entä jos olisi itkenyt monta tuntia, niin olisiko sinulla hermo pitänyt, vai kuinka monen tunnin jälkeen olisit kääntynyt miehesi kannalle, että sylissä on parempi.
Sitä paitsi tuo ihmeellinen kuvitelma, että jos vauvan nukuttaa syliin niin se nukkuu sitten sylissä vielä armeijassakin. Meillä on molemmat vauvana nukutettu syliin, ja silti ovat tuossa teidän lapsen 2 v 8 kk iässä nukkuneet jo liki kaksi vuotta omiin sänkyihinsä.
Katsohan, kun ap kysyi täältä neuvoa juuri siksi, että lapsi ei nukahda illalla. Jos sun lapset on aina nukahtaneet hyvin, niin sinä et näköjään sitten voi tajuta, että ongelmallisempiakin tapauksia on. Anna niiden neuvoa, joilla on kokemusta asiasta.
T. Kahden hyvin nukkuvan äiti, jonka lapset valvottivat vauvana.