Töiden vähyys ahdistaa

"Boreout – kuinka haasteiden puute saa voimaan huonosti." Mutta onko niin tabu aihe, ettei sen vuoksi löytynyt paikalliskirjastosta eikä yliopistonkaan kirjastosta..?



15 :-)

Äitiyslomalla nyt, mutta tuo boretus on jatkunut jo 11 vuotta työelämässä. Kyllä ne kiireiset työpäivät mahtuu sormiin ja varpaisiin tänä aikana. Enimmäkseen työtä on aivan liian vähän (vaikka työkaverit samoilla tehtävillä valittaa kiirettä... ei tajuu? onko ne hitaita vai valittavat vaan, koska on noloa myöntää olla turha?) ja suurin osa hommista ihan rutiinia. Aktiivisesti teen töitä päivässä 0,5-4 tuntia. Lopun ajan voisin vaikka nukkua. Joskus kaiholla muistelen nuoruuden kesätöitä, joissa sai oikeasti tehdä myös jotain.



Olen ollut työurallani kolmessa paikassa, kaksi saman konsernin sisällä ja yksi toisessa isossa yhtiössä. Kaikissa sama ongelma. Silti olen saanut ihan hyviä hommia ja en kehtaa mainita edes palkkaa, millä notkun av:lla puolet päivistä ja lopun ajan istun kahvilla.

Minullakin ajoittain nykyään liian vähän töitä (lamako vaikuttaa nyt?) ja yrittäjä olen joten joka ainut päivä jonka istun toimettomana en saa penniäkään palkkaa:(((. Arvatkaa rassaako se! Te sentään saatte rahaa!!



No minä olen kotona joten samalla saan sitten hoidettua kotityöt. Eipähän ne rassaa iltaisin...

Kollegat vaikuttavat kiireisiltä sen vuoksi, että he tekeytyvät kiireisiksi. Oikein kaipaan päiviä jolloin saan tuurata paria sairaslomalla olevaa työkaveria. Onpa jotain tekemistä silloin.

Minullakin ajoittain nykyään liian vähän töitä (lamako vaikuttaa nyt?) ja yrittäjä olen joten joka ainut päivä jonka istun toimettomana en saa penniäkään palkkaa:(((. Arvatkaa rassaako se! Te sentään saatte rahaa!! No minä olen kotona joten samalla saan sitten hoidettua kotityöt. Eipähän ne rassaa iltaisin...

tekisin päiväni hommat 1-2h aikana ja olenkin miettinyt yrittäjyytä. Teen niin sanottua asiantuntijatyötä, jota voisin tehdä yrittäjänä. Epäilen, että kävisi niin, että saisin palkan vain 2h ajalta ja lopun aikaa olisin työttömänä. Parempi nostaa liksa 8h ajalta. Siis tämä ei ole vittuilua. Yrittäjänä ei vaan pärjää tämmöinen puoli-lusmu, joka on sattunut saamaan suojatyöpaikan.

Osan aikaa hyvä, että vessaan ehtii ja kahvia hakea automaatista. Tämän takia en halua pyytää lisätehtäviä, koska kiireaikoina en ehtisi yöksi kotiin.



Aloitin syksyllä opiskelut ja teen opiskelutehtäviä, kun ei ole muita töitä.



Ja aina pitää olla jotain tärkeää kesken, jos joku sattuu kysymään, mikä sulla on kesken, että ehditkö auttaa.

Olen luullut olevani ainut joka tästä kärsii.



15

Minulla ahdistus nousee selkeästi siitä, että tunnen itseni tarpeettomaksi ja löytäisin monta muuta mielekkäämpää ja antoisampaa tapaa viettää nämä kahdeksan tuntia päivistäni.



Mutta kun se raha......



Ap

toisaalta mitä väliä, ettei oo tekemistä. Monessa etelän maassa tämä on ihan normaalia :) Mutta suomalaisessa kulttuurissa ainakin aika iso tabu!

Minulla ahdistus nousee selkeästi siitä, että tunnen itseni tarpeettomaksi ja löytäisin monta muuta mielekkäämpää ja antoisampaa tapaa viettää nämä kahdeksan tuntia päivistäni. Mutta kun se raha...... Ap

on kuule terveenmerkki, kun keksii parempiakin ajanviettotapoja kuin työ :) Mutta minkäs teet kun tarvitsee sen $$$$$$, kun ei ole saanut isoa perintöä tms.

Sitä jotenkin lamaantuu ja tottuu tähän joutenoloon (onhan tämä tietenkin toisaalta helppoakin) ja sitten toisaalta on kuitenkin kauhean turhautunut, ja alkaa jopa epäillä omaa osaamistaan ja kykyjään.

54

jo vuoden tällaisessa työssä jossa ei taphdu mitään. Olen peräti lamaantunut niin paljon, etten enää edes kykene uusia töisä hakemaan.

Päivän työt tulee hoidettua parissa tunnissa ja deadlinet ovat niin kaukaisia, ettei mitään kiirettä ole. Ammatillinen itseluottamus on nollissa. Joskus tekisi mieli täräyttää muutama totuus pomon pomolle ja muille, jotka hokevat, kuinka vaativaa tämä meidän työ onkaan.

tämä toimettomuus töissä. kaipaan aikoja, jolloin oli kiirettä. Silloin oppikin jotain. Koki jotain kehitystä. Nyt vain taannun. Nettiäkin voisi hyödyntää johonkin fiksumpaan kuin av-palstalla pyörimiseen, mutta kun ei keksi/jaksa tehdä mitään järkevää :-( Palkka juoksee, mutta silti.

haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi siellä missä kulloinkin on. Kohtaa haasteita ja oppii uutta. Töitä on siinä määrin, ettei ajatukset lennä koko aikaa jossakin muualla.



Mutta tuo toki on vain minun näkemykseni asiasta ;-)

myös pelko siitä, että käryää tarpeettomuudestaan. Jos olisi oikeasti hommia hyvin, kehtaisi vaatia paremmin lisää palkkaa, olisi varmempi olo yt-neuvotteluiden aikana jne. Olen työurallani mennyt läpi ilman irtisanomislappua varmaan kymmenet yt:t, mutta silti olen varma, että olen vain kupla, joka odottaa puhkeamista. Osaaminen taantuu ja tuntuu niin älyttömältä istua töissä, erossa lapsistaan, tappamassa aikaa. Jos tästä työmäärästä mulle halutaan maksaa se reilut neljä tonnia kuussa, niin miksen voi sitä sitten tehdä "urakkana"? Miksi pitää näytellä jotain työpaikalla?



Olen aivan varma, että iso osa työkavereista teeskentelee kiireistä. Kerran minulla oli työhuonekaveri, joka oli aina kauheassa hopussa. Mietin monesti, kuinka epäoikeudenmukainen työnjako meillä oli, kun toinen raataa ja minä vaan surffaan. Sitten tämä tyyppi jäi sairaslomalle kuudeksi viikoksi ja työt siirrettiin mulle. Kauheasti pomo päivitteli taakkaani ja lupasi, että saan vaikka ylitöistä lisärahaa. (yleensä ylitöitä ei makseta erikseen) No, edelleen työt sai hienosti tehtyä alle kahdeksassa tunnissa, mutta työaika tuntui jo hiukan mielekkäämmältä... Ehkä mun kämppis oli epäpätevä työhönsä tai sitten vaan parempi esittämään kuin minä?

Minulle tosin maksetaan tästä norkoilusta ja vapaa-ajan menetyksestä vain 2000e kuussa. Olen aina luullut, että kollegat ovat tosi kiireistä - oikeasti. Sitten kun tuuraan heitä, pystyn tekemään 2.5 ihmisen työt helposti eikä kiirettä tule. Kaikki esittävät, luulen minä.

ole mitään assarinhommaa. Käytännössä kyllä..

Olen isossa kv-firmassa työnimikettä en viitsi kertoa, ettei kukaan tunnista, mutta kuvailisin näitä vähän vaativimmiksi assarinhommiksi (joihin olen vähän ylikoulutettukin). Tietokoneen ääressä istun päivät, joskus harvoin palavereja tms. 6/9

Olen 40 v mies, johtavassa asemassa ja osittain koen samaa kuin kirjoittajat. Edeltäjäni sai tähän työhön kulumaan lukemattomia ylityötunteja, ei pitänyt edes sairaslomaa ja lomia jäi rästiin. Oli muuten nainen ;-)Itse pystyisin hoitamaan hommat valehtelematta kahden viikoittaisen työpäivän avulla. Enkä nyt takoita tätä itsekehuna, ihmettelen vaan. No, vuodessa on ehkä noin kolme kuukautta täysin työllistettyä mutta muut kuukaudet ovat juuri tätä. Pakolliset rutiinit pois alta, pitkät kahvitauot, muutamia kehittämisideoita, pitkät lounaat, omien asioiden hoitamista ja netissä surffailua. Kuten nyt vauva palstalla!



Itse olen lohdutellut iteäni sillä että kun alaisena on toimiva tiimi, on pomon turha kähteä sekoittamaan pakkaa. Ei korjata sitä mikä toimii. Sitä on tullut myös mietittyä että joku toinen kunnianhimoisempi olisi varmaan työn ohessa opiskellut jo parikin tutkintoa mutta ei vaan nappaa.

viimeisimmässä työpaikassani. Joskus harvoin kun oli kiireisiä päiviä, niin voi että sitä oli tyytyväinen työpäivän jälkeen:)!

Lähdin opiskelemaan uutta alaa ja toivon todella, että ala on kiireinen, niin kuin ainakin "julkisesti" sen väitetään oleva.



Tein myös molemmissa edellisissä paikoissani pomojeni sijaisuudet ja työlista oli todellakin niin lyhyt, että kuukauden työt teki muutamassa päivässä! Silti pomoillani oli muka aina hirveä kiire.

Lisäksi huomasin, että monet ovat tehneet jostain tehtävästä "heidän tärkeän tehtävänsä" eli esim. piti ilmoittaa järjestelmäviasta heille ja sitten he tärkeinä hoisivat asian - vaikka todellisuudessa asiasta vain soitettiin tietotekniikkafirmaan, jossa sitten ongelma hoidettiin:)!

Alussa itsekkin ajatteli, että Pekka on tosi pätevä kun hoitaa nämä hommat, mutta sitten Pekan poissaollessa huomasi ettei työ ollut sen kummoisempi kuin mihin tahansa asiakaspalvelunumeroon soitto:)

väsyn tähän toimettomuuteen töissä. Kun tavallaan "pitää" tekeytyä toimeliaaksi kuitenkin. Ei kaverit varmaan tykkäisi jos alkaisin puhua ettei ole hommia. Sehän tietäisi loppuviimein potkuja osalle. Netissä notkun kaikki päivät. Ei kaksista jos kiinnekohta päivässä on vauva-lehden av-palsta. Miten tämän tuo esiin referenssinä uutta työpaikka hakiessa..?

kehitettävää? Voisitko opiskella jotakin hyödyllistä? Jos voisit ehdottaa jotakin konkreettista esimiehelle, luulisi sen kiinnostavan.