Lue keskustelun säännöt.
Olen kyllästynyt tyhjän vinkujiin!
31.01.2010 |
Jos elämässä on epäkohtia, passaa tehdä niille jotain eikä vain valittaa. Ja jos on asia, jolle ei vain voi mitään, silloin täytyy muuttaa suuntaa johonkin muualle. Ja iso piste!!!
Kommentit (8)
Varsinkin olen kyllästynyt niihin jotka valittaa lapsiperhe-elämän rankkuutta, mutta siltikään eivät edes oikein tee mitään!
Yhdelläkin on kaksi lasta virikehoidossa ja vain vauva kotona mut silti muka kaikki niin hankalaa, ettei edes itse saa niitä lapsia sinne tarhaan vietyä (asuvat about 200 m päässä...) vaan kutsuu isovanhemmat hätiin joka aamu!
ampöliivapöl
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valittaminen on aina hauskaa. Tietenkään ei jaksa kuunnella sitä loputtomiin, mutta kaikilla on oikeus joskus olla pahalla tuulella ja valittaa!
Kaikille epäkohdille ei voi tehdä mitään, eikä se silloin merkkaa, että siitä ei voisi olla pahoillaan. Aika tunteeton täytyy olla, jos esim. lapsettomuuteen voi suhtautua niin, ettei YHTÄÄN sure ja valita, vaan ajattelee vaan että "*vips* nyt sitten lakkaan haluamasta omaa lasta!"
SINÄLLÄÄN olen samaa mieltä siitä, että loputtomiin ei kannata menetyksiä ja ongelmia märehtiä. Itse voi yrittää vaikuttaa siihen, miten syvästi mitäkin jää suremaan. Jos on masentunut tai muuten sairas mieli, ei se tietysti onnaa - mutta yleensä ihminen pystyy hiukan säätelemään tunteidensa intensiteettiä.
Eikä valittava ihminen AINA halua kuulla ratkaisuehdotuksia, vaan kaipaa vain lohtua. Sitä voi ap:n kaltaisten suoraviivaisten ihmisten olla vaikea ymmärtää, ja siksi he tuskastuvat, kun heidän (omasta mielestään) hyvät neuvonsa tyrmätään... OIKEASTI ihmiset yleensä ovat aika älykkäitä ja ovat itsekin jo keksineet niitä ratkaisuehdotuksia, vähintään yhtä hyviä kuin joku sivullinenkin - mutta ovat ne harkinneet omassa tilanteessaan huonoiksi.
Jos elämässä on epäkohtia, passaa tehdä niille jotain eikä vain valittaa. Ja jos on asia, jolle ei vain voi mitään, silloin täytyy muuttaa suuntaa johonkin muualle. Ja iso piste!!!
...Tässä laukoo totuuksia hyvinvoivaan länsimaahan syntynyt tuilla elelevä kansalainen:D
Arvelen, että vanhempasikin ovat pärjänneet elämässä...ja ehkäpä heidän vanhempansa myös?
Elämä ei ole aivan noin yksinkertaista, kuin esität...Ylisukupolvisen periytyvyyden voima on aika musertavasti eämänsuuntaan vaikuttava tekijä.
Sittenhän on myös näitä neurologisiin erityispiirteisiin sekä hermostolliseen toimintaan liittyviä yksilön toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Kuinkakohan paljon voitkaan noin loppujen lopuksi kiitellä itseäsi elämäsi suunnasta?
Ja jos on asia, jolle ei vain voi mitään, silloin täytyy muuttaa suuntaa johonkin muualle. Ja iso piste!!!
tämä käytännössä tarkoittaa? Jos on vaikka masentunut siitä, että lapsi kuolee aivokasvaimeen 6 kk sisällä?
En suinkaan tuota, että jos jollakin lapsi on kuolemaa tekemässä, niin tsuit yli siitä. Hohhoijaa!
Vaan ollapa vaikka yksinäinen ihminen, joka EI ole masentunut. On työ, auto persauksen alla, ei hätä päivää. Silti se vinkuu ja vinkuu, kun ei ole sitä, ei ole tätä, mitä tekisin, miksei kukaan välitä, ei ole elämän sisältöä ja niin etelleen. Nooh, tässähän voi muuttaa selkeästi omaa elämän suuntaa. Alkaapi liikkua, hommaa harrastuksia, on mahdollisuus rahallisesti vaikka mihin.
En elele tuilla, eikä ole vanhemmat pärjänneet elämässä yhtään mihinkään. Katkeruudessaan ne vaan velloo, kuinka yhteiskunta heitä riistää ja rikkaat vie kaiken. En ole kyllä vielä tähän päivään keksinyt, että mitä se yhteiskunta ja rikkaat on heiltä vieneet pois...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valittaminen on aina hauskaa. Tietenkään ei jaksa kuunnella sitä loputtomiin, mutta kaikilla on oikeus joskus olla pahalla tuulella ja valittaa! Kaikille epäkohdille ei voi tehdä mitään, eikä se silloin merkkaa, että siitä ei voisi olla pahoillaan. Aika tunteeton täytyy olla, jos esim. lapsettomuuteen voi suhtautua niin, ettei YHTÄÄN sure ja valita, vaan ajattelee vaan että "*vips* nyt sitten lakkaan haluamasta omaa lasta!" SINÄLLÄÄN olen samaa mieltä siitä, että loputtomiin ei kannata menetyksiä ja ongelmia märehtiä. Itse voi yrittää vaikuttaa siihen, miten syvästi mitäkin jää suremaan. Jos on masentunut tai muuten sairas mieli, ei se tietysti onnaa - mutta yleensä ihminen pystyy hiukan säätelemään tunteidensa intensiteettiä. Eikä valittava ihminen AINA halua kuulla ratkaisuehdotuksia, vaan kaipaa vain lohtua. Sitä voi ap:n kaltaisten suoraviivaisten ihmisten olla vaikea ymmärtää, ja siksi he tuskastuvat, kun heidän (omasta mielestään) hyvät neuvonsa tyrmätään... OIKEASTI ihmiset yleensä ovat aika älykkäitä ja ovat itsekin jo keksineet niitä ratkaisuehdotuksia, vähintään yhtä hyviä kuin joku sivullinenkin - mutta ovat ne harkinneet omassa tilanteessaan huonoiksi.
En elele tuilla, eikä ole vanhemmat pärjänneet elämässä yhtään mihinkään. Katkeruudessaan ne vaan velloo, kuinka yhteiskunta heitä riistää ja rikkaat vie kaiken. En ole kyllä vielä tähän päivään keksinyt, että mitä se yhteiskunta ja rikkaat on heiltä vieneet pois...
..eli kyllä sinä elelet tuilla, vaikka palkkatyössä kävisitkin.
Tiedät varmaan, että viime laman jälkeinen polarisaatokehitys on ollut aika valtaisaa. Raha valuu parhaiten toimeen tulevan luokan käyttöön. Kyllä vanhempasi taitavat olla aika oikeassa. Normaalista työstä saatava palkka ei monessa taloudessa riitä normaaliin toimeentuloon inflaation vaikutuksesta..
ja olen samaa mieltä.