Mitä työtön voi tehdä ettei masennu? Jotain pitäs keksiä miehelle, ei käy ku kaupassa enää :(

Jos on aina ollut kiire, niin ei ole ehtinyt koskaan miettimään näitä tuntoja syviä. Me ollaan muutakin kuin työ.



Kyllä se ilo ja uuden yrittäminen kohta jostain pilkahtaa esiin.

Onko teillä lapsia? Jos on, mieshän voi viettää laatuaikaa heidän kanssaan. Jos ei, hän voisi keskittyä harrastukseensa tai aloittaa jonkun uuden mielenkiintoisen asian opiskelun? Remonttihommia kotona? Yksityisyrittäjäksi? Vapaaehtoistyötä? Esim. monet yksinhuoltaäitien lapset kaipaavat mieskaveria, monet mummot ulkoiluttajaa tai kaupassa käyttäjää tms. Onko naapurissa yksinäisiä vanhuksia tai muita apua tarvitsevia?

Vaikka kuinka haluais auttaa, niin miestään ei voi "aktivoida" keskimällä tälle mukavaa tekemistä. Toi toimeton aika loppuu siihen, kun hän saa taas töitä tai lähtee opiskelemaan. Siihen asti kannattaa antaa hänen vaan olla, jos mies siis muuten on tyytyväinen ja terve. Työttömyys on hänelle varmasti kipeä, mut arvokas oppitunti siitä, kuka hän on ilman työtä ja mitä hän elämältä tahtoo.

miesten itsetunto ja persoona tuntuu aika usein perustuvan juuri sille työlle. Ei tämäkään aluksi tuntunut edes harmittelevan työttömyyttään, vaan ajatteli sitä mukavana katkona työelämään, jolloin saisi levätä ym.



Koulutuksia ollaan mietitty, mutta ei niihin työkkärinkään juttuihin niin vaan pääse. Harrastuksia ei oikein ole, nyt pohti just josko aloittaisi kuntosalilla tai uimassa käymisen.



Remonttihommat olisi muuten ok, mutta neki vaatii rahaa. Lapsia ei ole vielä.

mutta AP:lle ei enää seksiä heru... Siksipä tätä aloin miettiäkin. Että kai sekin voi johtua työttömyydestä ja sen tuomista paineista.

Kannusta miestä mukaan toimintaan pikaisesti!



Työttömät pääsee alennuksella esim uimahalliin, kaupungin/kunnan kuntosalille, työväenopistolle kursseille myös -josta löytyy miehille esim puutöitä, atk-kursseja, miesten kuntoiluryhmiä. Varsinki atk-kurssit voi myös auttaa työllistymisessä jatkossa.



Jos tykkää esim ulkoilusta, , hiihtämisestä, kalastamisesta tms niin eikun vaan alkaa harrastaa, ja käy vaikka lasten/kaverien kanssa kalastusretkillä (kun kerrankin sitä aikaa on)



Jos löytyy kesämökkiä, sukulaisia tms niin eikun auttamaan heitä esim remontissa, puutarhahommissa, auton korjaamisessa ym.



Tärkeintä on pitää siis sekä fyysistä että henkistä kuntoa yllä--eli pitää yllä sosiaalisia kontakteja tai hankkia uusia (jos kaikki entiset "hylänneet" työttömän). Sitten fysiikkaa ylläpitämään kuntoilun, ulkoilun ym pariin, sinne voi kannustaa terveyden ja kunnon ylläpitämisen verukkeella. Kannusta miestä kirjastoon ym, joissa mies ei välttämättä muuten ole aikoihin käynyt.



Jos löytyy lapsia tai lapsenlapsia, niin voisi touhuta jotain heidän kanssa. Pääasia ettei jää neljän seinän sisälle. Löytyykö miehen entisistä työkavereista jotain toista työttömäksi jäänyttä, jonka kanssa voisivat alkaa harrastaa (henkisesti helpompi seura kuin työssäolevat)?



Toki ei pidä liikaa tuputtaa, vaan vaivihkaa heitellä ideoita ja kuulostella, mihin mies tarttuu. Jättää vaikka esitteitä pöydälle tms (nyt on moniin ilmoittautuminen just käynnissä!!).



-Pöönis

Kovaan työnhakuun vaan, ei tuossa muuta voi.

Ei ihmistä mikään pikkupuuhastelu piristä jos se kokee työttömyyden raskaana. Ja siihen on ratkaisuna vain uusi työpaikka.

kunnan uimahalleihin eikä saleille, ellei ole työmarkkinatuella (so. ei ole ansiosidonnaisella)



Mutta kiitti tosta kansanopistovinkistä!

kyllähän siihen arkeen pitää saada sisältöä ja tekemistä myös sille työttömyysajalle--on siis tärkeää pitää ittensä työkykyisenä työttömyyden ajan, kun monilla aloilla niitä uusia työpaikkoja ei vaan ole nt tarjolla. Jos työtön rupeaa vaan 24/7 hakemaan töitä ja unohtaa muun elämän sikseen, niin se alkaa kans masentaa kun sitä ei oota tarjotaan &ei pääse haastatteluun yms. Hyvä on olla muutakin tekemistä siinä ohessa!



Hmm, riippuu varmaan kunnasta että millä perusteilla saa noita alennuksia. Täällä päin saa alennuksen kaikki työttömät ja esim työväen/kansalaisopistossa työttömät tai toimeentulotukiasiakkaat saa alennuksen kyseistä päätöstä näyttämällä kassalla. Kannattaa kysyä aina, ei ne niitä alennuksiaan yleensä paljon mainostele..

mutta AP:lle ei enää seksiä heru... Siksipä tätä aloin miettiäkin. Että kai sekin voi johtua työttömyydestä ja sen tuomista paineista.

mutta AP:lle ei enää seksiä heru... Siksipä tätä aloin miettiäkin. Että kai sekin voi johtua työttömyydestä ja sen tuomista paineista.

Itse kokeneena epäilen vahvasti, että miehesi on luisumassa jonkinasteiseen masennukseen.

Liukua on vaikea pysäyttää. tuo seksin vähenevä haluaminen on yksi selvä (ei varma) merkki.

vielä NYT miehesi voi asialle jotain. Hänen on pakottauduttava TEKEMÄÄN jotain, ainakin liikkumiseen liittyvää. Lenkki, uinti yms. ole itsekin aktiivinen, käykää kävelyllä, vaikka miehesi ei haluaisikaan. sosiaalinen elämäkin on tärkeää, kutsukaa ihmisiä kylään. vaikka asia ehkä vaikea salata, rehti kertominen saattaisi, en tiedä, olla parempi vaihtoehto. me saimme paljon apua ystäviltä ja huomasin, että se auttoi miestä.

Asiaan olis varmaan yksi selkeä ratkaisu, työ. Mutta mitä pidemmälle masennus etenee, sitä vaikeampaa ja voikin sitten olla oikeasti todella vaikeaa. pari kk ja miehesi EI PÄÄSE sängystä ylös. hyvä jos vessassa käy. Toki voi olla, että ei ole masentuntut, vaan ”vain” ei innosta ja kaikki meneekin hyvin. lääkitystä en hetikään aloittaisi, tosin sekin tehoaa paremmin, jos ei ole vajonnut kovin syvälle.

tilanne on tavallaan samanlailla oireileva kuin synnytyksen jälkeinen masennus. vaikka siis eri syystä.

Mun mies pelas koko kesän Minecraftiä kun työt loppui. Ei sillä tuntunut olevan kauheasti yritystä sen työpaikan etsimisen suhteen eikä myöskään ryhtynyt mihinkään hankkeisiin, mitä nyt olisi voinut kuvitella kun yhtäkkiä pamahtaa kokonainen kesä vapaata. Minecraftistä oli kyllä apuakin sitten kun pääsi työhaastatteluun. Siinä sujui hyvin ympyräkoodin optimointi, kun oli Minecraftissä tehnyt vastaavia.

En oikein osaa neuvoa, mutta ei tuolle omalle miehelle ainakaan auttanut mitään ehdotella. Hän ilmeisesti sitten tykkäsi pelailla koko kesän ja tyytyi siihen. Kolme päivää ennen töiden alkua raivasi tietokonekammionsa parempaan järjestykseen, mutta muuten ei saanut mitään näkyvää aikaiseksi koko kesänä. Tai ehkä siellä Minecraftissä tapahtui edistystä :-)

[quote author="Vierailija" time="24.01.2010 klo 18:59"]

mutta AP:lle ei enää seksiä heru... Siksipä tätä aloin miettiäkin. Että kai sekin voi johtua työttömyydestä ja sen tuomista paineista.

[/quote]

Jostain kristillisestä avioliittokirjasta luin, että tuollaisessa tilanteessa naisen täytyy erityisesti tuoda esiin se, että mies on edelleen haluttava. Että jotenkin se tukee sitä miehen itsetuntoa, kun näkee että naisensa silmissä hän on edelleen mies. Joku voi pitää tätä ihan hapatuksena, mutta itse uskon että joku logiikka tuossa piilee. 

Oletko yrittänyt ihan tosissasi käydä kimppuun?

Mä en ole koskaan ollut "oikeasti" työtön mutta vuosi sitten olin kotona 2,5kk ns grace periodilla eli palkattomalla ei-työvelvollisuuskaudella. Mulla loppui kyllä aika kesken!!

Aamulla tein aamiaisen perheelle, sitten vein lapsen kouluun ja menin itse salille tunniksi. Kotiin kahville ja suihkuun, sitten kauppaan. Kaupan jälkeen lounasta itselle ja kotitoimistolla olleelle miehelle. Ip siivosin, järjestelin valokuvia tai remontoin pari - kolme tuntia. Sitten olikin jo aika tehdä ruokaa. Illalla katsoin tvtä ja lueskelin ihan kuten muulloinkin.

Välillä lähdin tapaamaan vapaalla olleita ystäviäni, kävin lounaalla kavereiden kanssa ja tietenkin hain töitä. Pari työhakemusta viikossa laitoin eteenpäin silleen puolitosissani. Yhdestä työpaikasta kävin testit ja jäin hyväksi 2., toiseen työpaikkaan mut kutsuttiin hakematta ja allekirjoitin työsopparin samana päivänä kuin edellisen irtisanoutumisenkin.

Olisin kyllä voinut lomailla pidempäänkin!! Kotona olisi ollut vielä puutarhahommia koko kesäksi.....

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 14:57"]

Ota miehestäsi avioero, kuten minun vaimoni teki kun päädyin työttömäksi. Rahahan teitä vitun akkoja vaan kiinnostaa.

[/quote]

Ikävää, että sinulle kävi noin. En usko että monikaan vaimo haluaisi mokoman takia erota. Minä muuttaisin mieluummin Kontulaan kuin ottaisin miehestä eron. Eihän se mies siitä mihinkään ole muuttunut, vaikka työt loppuivat. Ja harvan kohdalla se työttömyys on elinkautinen tuomio. Sitähän se avioliitto on, että yhdessä ponnistellaan vaikeiden aikojen yli.

Me on vastaavissa työttömyysjaksoissa tehty aina miehelle (yhteistyössä) jokin aikataulu johon kuuluu liikuntaa, kotitöitä, työnhakua ja pientä remppaprojektia. Jos teillä ei ole rempattavaa tai rahaa niin ehkä mies voisi värväytyä sukulaisille tekemään talkootöitä? Mutta tärkeitä olisi pysy henkisesti ja fyysisesti toimintakykyisenä.

Voisit esimerkiksi kysyä mieheltäsi mistä tämä on aina haaveillut, mutta sen toteuttamiseen ei työn vuoksi ole ollut aikaa. Tietenkään tuohon nyt ei ehkä sovi mikään maailmanympärysmatka tai omalla harrikalla päristely taloudellisesta tilanteesta johtuen välttämättä, mutta kyllä varmaan niillä uraohjuksillakin on joitan työhön liittymättömiä unelmia.

Vapaaehtoistyö jota täällä joku ehdottikin jo, on ihan kivaa ja sitä löytyy laidasta laitaan. Siinä voi jopa oppia jotain uutta, sellaista mitä koulutuksella ei opita. Itse aloitin vapaaehtoistyön kun tunsin olevani hyödytön pummi, eli aika itsekkäistä syistä. Mutta minulle tulee hyvä olo siitä jos voin edes vähän auttaa muita, olla jollekin hyödyksi. Eli saan siitä oikeastaan suurempaa palkkiota kuin rahalliset palkkiot ovat.

Patistelulinjalle ei kannata lähteä, koska se tuntuu lähinnä syyllistämiseltä, että mitä sinäkin täällä päivät lorveksit tee jotain hyödyllistä. Toiminnan on tietenkin lähdettävä miehestäsi itsestään, mutta kysymällä mitä hän haluaisi tehdä elämässään muuta kuin töitä, vältät tuputtamisen.

Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työ vaikkei työttömyysjaksoja tulisikaan. Koska ennen pitkää jäädään kuitenkin eläkkeelle. Ja jos vasta siinä iässä huomaa että oho, elämässä ei ollut muuta kuin työ niin heikosti menee.

[quote author="Vierailija" time="24.01.2010 klo 18:57"]

miesten itsetunto ja persoona tuntuu aika usein perustuvan juuri sille työlle. Ei tämäkään aluksi tuntunut edes harmittelevan työttömyyttään, vaan ajatteli sitä mukavana katkona työelämään, jolloin saisi levätä ym.

Koulutuksia ollaan mietitty, mutta ei niihin työkkärinkään juttuihin niin vaan pääse. Harrastuksia ei oikein ole, nyt pohti just josko aloittaisi kuntosalilla tai uimassa käymisen.

Remonttihommat olisi muuten ok, mutta neki vaatii rahaa. Lapsia ei ole vielä.

[/quote]

Työkkärin koulutukset? Onhan niitä paljon muitakin, joihin tietysti kannattaa hakea. Nyt on aikuisten haku ammattioppilaitoksiin ja yliopisto- ja amk-haku myös.

mikä tutkinto miehelläsi on?

Meillä mies ollut työttömänä puolitoista vuotta. Ensimmäiset puoli vuotta teki ahkerasti kotona remppaa, nykyisin ei tee yhtään mitään. Ei tartu mihinkään kotihommiin, ei te remonttia, ei kuntoile. Valvoo yöt, nukkuu päivät. 

Olen todella kyllästynyt tilanteseen ja harkitsen vakavasti avioeroa. Toki myös taloudellinen tilanne rassaa, mutta tuo apaattisuus vielä enemmän. Puolen vuoden päästä putoaa ansiosidonnaiselta ja silloin alkavat isot ongelmat. Ei viitsi hakea mitään pienipalkkaista työtä, koska on omasta mielestään niin pätevä ammatti-ihminen. Olen itse hakeutumassa parempipalkkaiseen uuteen työhön enkä kovin kauan jaksa katsella tuota lökäpöksyä täällä nurkissa pyörimässä. 

Kyllä minäkin yritin kannustaa kaikenlaiseen puuhailuun, mutta ei siitä jäänyt kuin paha mieli. Ei tämä ole muutenkaan ollut mikään vuosisadan rakkaustarina, joten parempi lopettaa koko liitto. Jos mies haluaa hukuttautua apatiaan, siitä vaan. Minua ei kannata vetää samaan suohon. 

[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 15:12"]

Mä en ole koskaan ollut "oikeasti" työtön mutta vuosi sitten olin kotona 2,5kk ns grace periodilla eli palkattomalla ei-työvelvollisuuskaudella. Mulla loppui kyllä aika kesken!!

Aamulla tein aamiaisen perheelle, sitten vein lapsen kouluun ja menin itse salille tunniksi. Kotiin kahville ja suihkuun, sitten kauppaan. Kaupan jälkeen lounasta itselle ja kotitoimistolla olleelle miehelle. Ip siivosin, järjestelin valokuvia tai remontoin pari - kolme tuntia. Sitten olikin jo aika tehdä ruokaa. Illalla katsoin tvtä ja lueskelin ihan kuten muulloinkin.

Välillä lähdin tapaamaan vapaalla olleita ystäviäni, kävin lounaalla kavereiden kanssa ja tietenkin hain töitä. Pari työhakemusta viikossa laitoin eteenpäin silleen puolitosissani. Yhdestä työpaikasta kävin testit ja jäin hyväksi 2., toiseen työpaikkaan mut kutsuttiin hakematta ja allekirjoitin työsopparin samana päivänä kuin edellisen irtisanoutumisenkin.

Olisin kyllä voinut lomailla pidempäänkin!! Kotona olisi ollut vielä puutarhahommia koko kesäksi.....

[/quote]

Jatkaa vielä. Mun mies oli työttömänä 5kk muutama vuosi sitten ja onnellisesti juuri silloin kun rakensimme taloa. Ihan 10h työpäivää teki 6pv viikossa ja tulikin upea talo. Ei siinä ehtinyt masentumaan.

Mutta tuossa apn jutussa taitaa olla jtn muutakin jos seksikään ei enää suju. Meillä päinvastoin -kun ei ollut työstressiä jäi kuntoa puolisollekin paljon paremmin:D