Voiko vain nuorimman lapsen antaa huostaan jos alamäki on hänen "syytänsä".
Jos perheellä mennyt ihan ok aiemmin, mutta sen nuorimman lapsen vauva-aika onkin sitten aivan kauheaa esim. lapsen koliikin, vammaisuuden tai multiallergisuuden takia.
Pitääkö silloin kaikki lapset huostaanottaa vaiko vain se lapsi, josta perheen pahoinvointi johtuu?
Kommentit (43)
Mulla myös jatkuvaa valvontaa vaativa lapsi. Ei ole autisti. Saa korotettua vammaistukea ja Kelan terapiaa. Nämä Kelan jutut on menneet todella oudoiksi viime vuosina. Samoin myös muut kuntoutukset (kunnan puolella).
Tuntuu, että ei Kelalla ole mitään logiikkaa. Ainakaan sellaista, joka kerrottaisiin hakijoille!
Onko niillä perkeleillä joku salasanasto, jota ne kyylää hakemuksista. Jos on tietty sana osattu panna mukaan, *naps* rahat tulee ilman mitään kommervenkkejä.
Ei muuten, mutta kun tiedän myös tapauksia, joissa paljon helppohoitoisempi ja vähemmän erityistä tukea saanut lapsi saa sitä korotettua tukea ja silti on varmasti siis myös meillä ollut huolella tehty hakemus ja vimpan päälle pumaskat mukana.
Hohhoijaa. En nyt - anteeksi jos joku sellaisen käsityksen on saanut - kenenkään muun saamia tukia kadehdi, alkaa vaan pikku hiljaa keittää tuo Kelan sattumanvaraisuus.
-13-
"Korotettuun tukeen oikeutettuja on aika monen dg:n piiristä, mutta HFA:ta ja assit ovat vähän väliinputoajia: osa saa korotettua, osa ei. Kela-piiristä ja tähtien asennosta riippuen... 13"
Tuo puhe selittää paljon. Korotettuun tukeen tarvitaan yleensä korvaava kommunikaatio. HFA ja assit ovat väliinputoojia muutenkin. Olette onnellisia, että lapsellanne on sentään diagnoosi. Monet lääkärit eivät osaa edes diagnosoida. Ja tuo arjen rasittavuus on suhteellista. Lapsellanne on varmaan kuitenkin paljon taitoja.
"Ei muuten, mutta kun tiedän myös tapauksia, joissa paljon helppohoitoisempi ja vähemmän erityistä tukea saanut lapsi saa sitä korotettua tukea ja silti on varmasti siis myös meillä ollut huolella tehty hakemus ja vimpan päälle pumaskat mukana."
Tiedän itsekin näitä tapauksia. Mutta viime aikoina Kela tiukentanut kriteereitään. Ainakin siltä tuntuu. Mutta tuo meidän jatkuvaa valvontaa tarvitseva lapsi todella tarvitsee sitä. Esim. syö mitä sattuu, lehdet pensaista, multaa maasta, sanomalehtiä, muovia jne. Jatkuva valvonta on suhteellinen käsite. Lisäksi lapsemme ei osaa monia asioita, ei pissaa pottaan, ei osaa juoda tavallisesta mukista, ei osaa pestä käsiään jne.
"Korotettuun tukeen oikeutettuja on aika monen dg:n piiristä, mutta HFA:ta ja assit ovat vähän väliinputoajia: osa saa korotettua, osa ei. Kela-piiristä ja tähtien asennosta riippuen... 13" Tuo puhe selittää paljon. Korotettuun tukeen tarvitaan yleensä korvaava kommunikaatio. HFA ja assit ovat väliinputoojia muutenkin. Olette onnellisia, että lapsellanne on sentään diagnoosi. Monet lääkärit eivät osaa edes diagnosoida. Ja tuo arjen rasittavuus on suhteellista. Lapsellanne on varmaan kuitenkin paljon taitoja.
Ja juuri sen vuoksi olenkin aina sisällyttänyt hakemuksiin tarkat kuvaukset siitä, miten syvästi as lapseni on.
MUTTA pointtini olikin, että KELA tuijottaa vain sitä diagnoosia, eikä mitä ilmeisimmin lainkaan lue niitä liitteitä.
Korotettuun tukeen on oikeutettu, jos hoito on selvästi normaalia kuormittavampaa (ja se on sitä) ja se on sitä päivittäin.
Taitoja on, mutta lapsi on niin avuton oman toiminnan ohjaukseltaan, että vaatii jatkuvaa kädestä-pitäen ohjausta. On erityisluokalla jne. Pelkkä korvaava kommunikaatio EI TODELLAKAAN ole edellytys korotetulle tuelle, tiedän sen koska osa asseista saa tosiaan korotettua vammaistukea.
-13-
"Ei muuten, mutta kun tiedän myös tapauksia, joissa paljon helppohoitoisempi ja vähemmän erityistä tukea saanut lapsi saa sitä korotettua tukea ja silti on varmasti siis myös meillä ollut huolella tehty hakemus ja vimpan päälle pumaskat mukana." Tiedän itsekin näitä tapauksia. Mutta viime aikoina Kela tiukentanut kriteereitään. Ainakin siltä tuntuu. Mutta tuo meidän jatkuvaa valvontaa tarvitseva lapsi todella tarvitsee sitä. Esim. syö mitä sattuu, lehdet pensaista, multaa maasta, sanomalehtiä, muovia jne. Jatkuva valvonta on suhteellinen käsite. Lisäksi lapsemme ei osaa monia asioita, ei pissaa pottaan, ei osaa juoda tavallisesta mukista, ei osaa pestä käsiään jne.
Lapsia verrataan nimittäin ikätovereihinsa eli se kuormittavuus on ikäsidonnaista.
"En nyt - anteeksi jos joku sellaisen käsityksen on saanut - kenenkään muun saamia tukia kadehdi, alkaa vaan pikku hiljaa keittää tuo Kelan sattumanvaraisuus."
Ei mulle ainakaan tällaista käsitystä tullut. Itsekin olen monesti miettinyt tukien myöntämisperusteita. Sen olen huomannut, että viime vuosina ne ovat tiukentuneet huomattavasti. Itseänikin kiinnostaa nuo tukien myöntämiset. Myös ihmiset mieltävät asiat eri tavoin. Mitä tarkoittaa kommunikaatio-ongelmat? Mitä tarkoittaa jatkuva valvonta? Pitäisi tietää tarkalleen kaikki yksityiskohdat, jotta oikeasti voisi vertailla.
Kela antaa yhtenä vuotena korotettua, toisena ei. Perusteluja ei kerrota eli sitä, mikä tarkalleen ottaen heidän mielestään on lapseni hoidossa muuttunut. Kahtena vuonna olen pyytänyt sen Kela-lääkärin lausunnon nähtäväksi ja se on aina joku kahden virkkeen yleinen lausunto, että lapsi on haastava, mutta ei oikeutettu jnejne. Kiva, että Kela lasta näkemättä tietää paremmin kuin häntä pitkään tutkinut lääkäri ja terapeutti.
Ja tää on kuulemma mennyt vuosi vuodelta vaikeemmaksi, aiemmin tuet tuli paljon helpommin.
"Pelkkä korvaava kommunikaatio EI TODELLAKAAN ole edellytys korotetulle tuelle, tiedän sen koska osa asseista saa tosiaan korotettua vammaistukea."
Ei ole edellytys. Mutta jos lapsi tarvitsee korvaavan kommunikaation, niin silloin varmasti saa tuen.
27: Lapseni on 3 vuotias
Kolmivuotiaalta voi odottaa tiettyjä taitoja, mutta minulla siis on jo alaluokalla oleva pieni koululainen, jolta tietysti odotetaan hiukan eri taitoja. Eli Kelallla lienee olemassa jotkut kriteerit, millaiset seikat katsotaan kussakin ikäryhmässä tietyn tuen arvoisiksi hankaluuksiksi.
Mutta niitä kun ei kerrota koskaan julki! Tuo tuen vaikeutuminen on tosi juttu, moni erityislapsen vanhempi on valittanut samaa. Omat kokemukset vasta viideltä vuodelta, joten nojaan pidempiakaisten konkareiden kokemuksiin.
-13-
yksi esimerkki: aiemmin Kela antoi korotettua tukea, jos lapsella on kaksi erillistä terapiaa päällä (esim. meillä muksu kävi pitkään sekä toimintaterapiassa että puheterapiassa, nyt niistä em. on juuri päättynyt), mutta nykyään se ei enää ole mikään peruste.
-13-
"Eli Kelallla lienee olemassa jotkut kriteerit, millaiset seikat katsotaan kussakin ikäryhmässä tietyn tuen arvoisiksi hankaluuksiksi. Mutta niitä kun ei kerrota koskaan julki!"
Ne Kelan kriteerit on nähtävissä. Meille ainakin sosiaalityöntekijä on näyttänyt ne. Joskus myös olen löytänyt ne internetistä. Ei ne mitään salaisia ole. Eikä niitä ole erikseen iän mukaan luokiteltu, vaan diagnoosikohtaisesti. Kaikki korotettuun vammaistukeen oikeutetut, jotka tiedän, ovat alle kouluikäisiä. Joten kouluikäisistä en osaa sanoa.
"Eli Kelallla lienee olemassa jotkut kriteerit, millaiset seikat katsotaan kussakin ikäryhmässä tietyn tuen arvoisiksi hankaluuksiksi. Mutta niitä kun ei kerrota koskaan julki!" Ne Kelan kriteerit on nähtävissä. Meille ainakin sosiaalityöntekijä on näyttänyt ne. Joskus myös olen löytänyt ne internetistä. Ei ne mitään salaisia ole. Eikä niitä ole erikseen iän mukaan luokiteltu, vaan diagnoosikohtaisesti. Kaikki korotettuun vammaistukeen oikeutetut, jotka tiedän, ovat alle kouluikäisiä. Joten kouluikäisistä en osaa sanoa.
Lapsen vika se ei ole kun ei ole pyytänyt saada syntyä!Noin ajattelevalta pitäis ottaa kaikki lapset pois ei sovi vanhemmaksi tuollainen!
Huh, onneksi kaikki tälläiset ketjut saa ajattelemaan että ehkä itse teinkin oikein vajaa vuosi sitten kun keskeytin oman vammaisen lapseni elämän.
Nyt paremmalla tuurilla...
http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/300905212853ML/$File/2luku…
Merkille pantavaa oli, että esim. aspergeriin (tai HFA:han) liittyen ei oltu listattu erityisiä seikkoja, joiden perusteella assi voidaan nostaa korotetun vammaistuen piiriin. Lista on siis HYVIN ylimalkainen ja suuntaa antava. Tulkinnalle jää varaa suuntaan ja toiseen.
Meillä siis tenava on niin syvästi as, että hoitotaho on joka kerta ollut aika äimänä, ettei tukea ole tullut kuin perustuen verran. En enää vaan tiedä, mitä lisää pitäisi hakemukseen keksiä. Huoh. ONNEKSI kyse ei ole niinkään rahasta. Mutta esim. terapioiden saamisesta Kelan kautta, oikeudesta vanhempien sairauspoissaoloon senkin jälkeen kun lapsi täyttänyt 10 vuotta ja sairastuu jnejne. Eli tuo Kelan päätös vaikuttaa aika yllättäviin asioihin.
-13-
Olis pitänyt abortoida tuo vammainen heti niskapoimu-ultran jälkeen. ei jaksa hoitaa.
Aivan tuli tippa linssiin luettuani tuon tekstin!!!! Lapsi parka..toivottavasti tää on provo!!!
Eiks se ole just sitä varten että jos on vammainen että voi tehdä sen abortin???
joilla on sydänvika. Se sydänvika aiheuttaa sen turvotuksen, ei yksin down.
joilla on sydänvika. Se sydänvika aiheuttaa sen turvotuksen, ei yksin down.
Sydänvika joka voi sekä downilla että "terveellä", aiheuttaa joskus ylimääräistä niskaturvotusta. Down itsessään ei sitä aiheuta. Ja yleensäkin down voi vain yksi mahdollinen syy vammaisuuteen. Helpoimmasta päästä oleva.
Korotettuun tukeen oikeutettuja on aika monen dg:n piiristä, mutta HFA:ta ja assit ovat vähän väliinputoajia: osa saa korotettua, osa ei. Kela-piiristä ja tähtien asennosta riippuen...
13