Onko kukaan nukkunut olkkarin lattialla, jotta lapsille omat huoneet?

tässä näkyy miten niitä häiriintyneitä ihmisiä kasvatetaan. onpa ihme ettei kukaan kunnioita vanhempia ihmisiä, tai ylipäänsä muita. Kun orjavanhemmat paapoo nicopetteriä niinku kuningasta ...grrr mikä asenne!

Me olemme myös miettineet siirtymistä olohuoneeseen - tosin kyllä ihan sänkyyn eikä lattialle nukkumaan.

Meillä olohuone on iso, koska aikoinaan yksi makuuhuone ja olkkari on yhdistetty. Tilaa siis on, seinää ei.

Me olemme myös miettineet siirtymistä olohuoneeseen - tosin kyllä ihan sänkyyn eikä lattialle nukkumaan.

Meillä olohuone on iso, koska aikoinaan yksi makuuhuone ja olkkari on yhdistetty. Tilaa siis on, seinää ei.

[/quote]

, ja saahan siihen jonku seinän/hyllyn tms. uudelleen

tässä näkyy miten niitä häiriintyneitä ihmisiä kasvatetaan. onpa ihme ettei kukaan kunnioita vanhempia ihmisiä, tai ylipäänsä muita. Kun orjavanhemmat paapoo nicopetteriä niinku kuningasta

...grrr mikä asenne!

ketjuun ja kyllä meillä aloite tuohon oman huoneen lminulle luovuttamiseen tuli vanhemmilta. ja voisin itsekin tehdä saman, jos olisi sama tilanne, enkä ole tippaakaan itsekäs ihminen, vaikka vanhemmat olkkarissa nukkuivatkin.

ajateltiin nukkua sängyssä olkkarissa

Ei tunnu missään, ihan ok oikeestaan.

ajatuksena tuntuu aika huonolta.



Ehtiikö joku pedata sohvan/ vuodensohvan joka aamu, vai onko olohuoneessa käytännössä aina peitot ja tyynyt levällään? Itseäni tämä ahdistaisi suunnattomasti. Tulet väsyneenä kotiin ja ensimmäisenä silmien eteen tulee petaamaton sekainen olohuone. Entä saatteko nukuttua jos muksut liikkuvat keittiön, wc: n ja oman huoneen välillä. Ja viimeisimpänä, onko teillä enää mitään paikkaa missä harrastaa seksiä (tiedän, että muuallakin voi, mutta lapsiperheissä saattaa olla haasteellista löytää aikaa ja paikkaa vaikka olisi oma makkarikin)?

Meidän vanhempien sänky on olohuoneessa ja lapsilla on omat huoneet. Tuntuisi vähän ankealta alkaa kaivamaan patjoja esiin ennen nukkumaan menoa.

on paras ratkaisu ehkäpä tällaiseen tilanteeseen. :)

ja sängyssä, onnistunut ihan hyvin.

perhe jossa kolme lasta 4-10v.

Jokaisella oma huone ja vanhemmat nukkuvat olohuoneen lattialla.

että minä (uusioperheen lapsi) nukuin olohuoneessa ja isä+ vaimo omassa huoneessaan ja vaimon 2 lasta omassaan..



Heh olen vieläkin vähän katkera, vaikka tästä on jo kohta 10v.



Me siis muutimme isäni kanssa uuden vaimon asuntoon.



Patjan kerääminen joka aamu ja illalla kasaaminen on vittumaista hommaa. Ostakaa edes vuodesohva. T. vuosi kokemusta patjan kanssa pelleilystä.

mahtuu pieneen olohuoneeseen, ei tarvi pedata kokoajan ja on siisti, sohvaa ei tartte hävittää tai vaihtaa. Olen itsekin nukkunut parvella ja toimi vallan mukavasti. Hyvät patjat sinne parvelle vaan, lisäksi jos haluaa voi laittaa verhot katonrajaan yksityisyyttä antamaan.

on ollut 10 vuotta olo-makuuhuone, pieni oleskeluryhmä toisella puolella huonetta ja toisella parisänky. Ja ollaan oltu sekä ydinperhe että yh-perhe. Muut kaksi huonetta ovat olleet lastenhuoneena ja työhuoneena.

olohuone oli niin pieni ettei sinne mahtunut sänkyä, joten ostettiin kunnollinen(ja kalliskin) vuodesohva, missä oli joustinpatja ja sänky oli helppo yhdessä kädenliikkeellä kasata sinne sohvan sisään. Peitotkin mahtuivat sinne samaan, joten tyynyt oli ainoat mitkä piti ottaa erikseen aina kaapista illalla ja laittaa aamulla paikoilleen.

Vaikka tuo järjestely oli ihan toimiva, niin silti on ihanaa nyt kun aikuisillakin on oma makuuhuone.

mutta meitä on 2 aikuista. En tiedä mihin me toi hyväkuntoinen nahkasohva tyrkätään, ei ole varastossakaan tilaa. Ellei sitten mummolan varastoon. Ja siksi harkitsen patjoja, koska selkä rupeaa vihoittelemaan jos vuodesohva onkin huono. Omat vanhempani nukkuivat vuodesohvalla pari vuotta ja muistelee sitä kauheana aikana, aina sai olla keräämässä peittoja ja levittämässä sohvaa jne. Mutta täällähän on tullut jo pari rohkaisevaakin esimerkkiä.

ap

oli jonkin aikaa lapsuudessani sellainen ratkaisu, että minun pöytäni ja tavarani olivat vanhempieni makuuhuoneessa mutta minun sänkyni oli sisareni huoneessa. Eli periaatteessa molemmat lapset saivat omaa tilaa, mutta yöksi siirryin sitten sisareni huoneeseen nukkumaan, jotta vanhemmatkin saivat nukkua rauhassa. Ihan toimiva ratkaisu tämäkin, kunnes päästiin muuttamaan isompaan asuntoon.

Lapsuudenperheessäni meillä oli suuri 300 neliön talo, mutta teini-ikäiset veljeni nukkuivat siltikin omasta halustaan samassa huoneessa. Vanhemmat käyvät työssä, elättävät lapsensa ja pitävät huolta perheestään. en näe siinä mitään järkeä että äiti ja isi nukkuvat siellä olohuoneen lattialla, jotta yksi lapsista saa oman huoneen. Jälkikasvu voi sitten täysi-ikäisenä hommata itselleen juuri sopivan asunnon... Jotain kunnioitusta vanhempia kohtaan, hei. Kai he monen vuoden työuran ja koulutuksen jälkeen ansaitsevat edes oman makkarin.

kolmioon. Lapsia on 3 ja olen pian yh. Minulla ei ole varaa 4h tai isompaan. Koululainen saa oman huoneen, pienemmät jakavat toisen makkarin ja minä nukun olkkarissa.



Ajttelin sen verran isoa kämppää, että olkkariin mahtuisi sohva ja sänky. Sänky olisi 120 cm ja jakaisin huoneen mahdollisesti jollain kirjahyllyllä tms., jos on riittävästi tilaa.



Tällaista suunnittelin. Muutto on edessä, mutta saa nähdä, löytyykö sen verran isoa olkkaria, että voisin toteuttaa tämän suunnitelman. En haluaisi vuodesohvassa nukkua. Tietty, jos muita vaihtoehtoja ei ole, niin sitten.



Parvea en halua.

Olkkari on joka tapauksessa vanhempien tilaa, lapsilla ei omaa tilaa ole kuin se oma huone. Kyllä minä voisin kuvitella, että tekisimme vanhemmille yhdistetyn olkkari-makuuhuoneen, jotta lapset saisivat myös omaa tilaa.

Lapsuudenperheessäni meillä oli suuri 300 neliön talo, mutta teini-ikäiset veljeni nukkuivat siltikin omasta halustaan samassa huoneessa. Vanhemmat käyvät työssä, elättävät lapsensa ja pitävät huolta perheestään. en näe siinä mitään järkeä että äiti ja isi nukkuvat siellä olohuoneen lattialla, jotta yksi lapsista saa oman huoneen. Jälkikasvu voi sitten täysi-ikäisenä hommata itselleen juuri sopivan asunnon... Jotain kunnioitusta vanhempia kohtaan, hei. Kai he monen vuoden työuran ja koulutuksen jälkeen ansaitsevat edes oman makkarin.

Omassa lapsuuden kodissani jaoin huoneeni siskoni kanssa, kunnes autotallista rempattiin mulle oma huone. En todellakan mitenkään traumatisoitunut asiasta, opittiin siskon kanssa molemmat jakamaan ja ottamaan toiset huomioon.

Kyllä mun mielestä perheessä vanhemmat ovat etusijalla tällaisissa asioissa, ihan jo senkin takia että vanhempien välisen suhteen kannalta se oma tila on varmasti tärkeämpää kuin 7-vuotiaalle.

joten nukutaan miehen kanssa siellä, sänky mahtuu hyvin omaan nurkkaukseen. Näin siksi koska, asumme kolmiossa, jossa huoneet ovat hyvin pieniä(mahtuu juuri yksi parisänky ja nojatuoli huoneeseen). Lapset 3v ja 10kk ja pienempi herää vielä öisin joten en halua laittaa heitä samaan huoneeseen nukkumaan. Ja itse en halua nukkua pienemmän kanssa samassa huoneessa, koska lapsi nukkui sängyssä kiinni kun muuten ei mahtunut ja mies lähti yöllä töihin, joten en halunnut pilata lapseni unia jatkuvalla häirinnällä. Toimii meillä hyvin, itsekin nukun paremmin. Mutta aion nuo lapset laittaa samaan huoneeseen kunhan pienempi vielä kasvaa. Kyllä vanhemmillakin oma rauha pitää olla.