Miksi pitää sitoutua loppuelämäkseen??

Sitoutuminen tarkoittaa oikeasti vain alun huumaa ja turvan hakemista toisesta.

Vakaus tulee ainoastaan taloudellisesta hyödystä; paremmat tulot, helpompi elämä ym. Tykkää pankitkin; saa paremmin lainaa ja antaahan se parisuhde jonkinlaista statusta.

Kaikilla on onneksi vapaus valita miten elää.

Vaikka ei sitoudu, ei silti tarvitse olla yksinäinen, kaiken rikkoja ja muiden elämän hajoittaja. Voi aina säilyttää hyvät ihmissuhteet.

Ja joku kirjoitti muslimiesta, jotka solmivat pika-avioliittoja? Mikä tämän lauseen merkitys on tässä kontekstissa?

-Ap

Mä menin naimisiin loppuiäkseni, mutta en ikinä laske miten pitkä aika se olis. Kunhan tääkin päivä saadaan kunnialla pulkkaan, niin hyvä homma.

Ja noi ap:n listaamat negatiiviset asiat voi toteutua vähemmän sitoutuneillekin.

niin silloin EI TARVITSE MENNÄ NAIMISIIN! Nykyään ei saa edes pahoja katseita osakseen vaikka jättäisi aamenet väliin! Joten jos tuntuu epävarmalta ja tahtoo katsoa muutama vuosi kerrallaan niin olkoot hyvä ja sopikoot tämmösestä käytännöstä puolisonsa kanssa.



Avioliitto ja etenkin kirkollinen sellainen, on niille jotka ihan oikeasti ovat valmiita koko sydämestään sitoutumaan ja rakastamaan ja yrittämään myötä- ja vastoinkäymisissä. Ja näin kun on niin ei puhuta pätkistä vaan loppuiästä!

Mitä muuta ihmissuhteet ovat kuin sitoutumista?

Rakastaminen ja itsekkyys ovat toistensa vastakohtia.

Mitä mä itse tekisin miehellä, joka ei viitsi sitoutua muhun ollenkaan? Ennemmin olisin sitten yksin. Lapsetkin tarvitsevat sitoutuvat vanhemmat. Ei tule lasten elämästä ja kasvatuksesta mitään jos vanhemmat eivät sitoudu. Sehän on jo nähty moneen kertaan.



Ja työelämäänkin on vaikea suhtautua kun ei työnantajat enää sitoudu työntekijöihinsä. Pätkätyössä käydessä ei paljon motivoi, onko homma kunnolla tehty vai ei kun tietää, että mä en ole mistään enää vastuussa tässä firmassa hetken päästä. Vanhanaikaiset vakituiset työsuhteet olivat parempi, molemminpuolista sitoutumista.

Tuo kommentti tuli minulle yllätyksenä. Mitä statusta se parisuhde oikein tuo?

siinä näin kävisi. Ihmiset riitelisivät joka tapauksessa ja joku voi haluta erota aiemminkin kuin 10 vuoden kuluttua ja jos jompikumpi haluaisi 10 vuoden kuluttua jatkaa sitoutumista uudella kymmenvuotiskaudella ja toinen ei niin sydänsurujahan siitä seuraa, ja jos parilla on lapsia niin niistä riideltäisiin ihan samalla tavalla kuin nytkin, ja ihmiset jois edelleen

sitä viinaakin, eikä lapsetkaan saisi turvallisuudentunnetta ja harmoniaa siitä että tietäisivät isin ja äidin avioliiton olevan parin vuoden päästä katkolla vaikka nyt oliskin ihan hyvin.

Ihan kiva utopia mut ei sillä ole todellisuuspohjaa. Ihmissuhteiden särkyminen sattuu aina ja etenkin lapsiin.

Sovitaan, että tästä eteenpäin sitoudutaan vain 10 vuodeksi kerraallaan. Vältymme -avioeroilta -raastavilta perheriidoilta -lapsia repiviltä riidoilta - sydänsuruilta -parisuhteiden aiheuttamilta alkoholiongelmilta Saamme tilalle -harmoniaa -vastuuntunto ->kukaan ei sitoudu elämään toisen kustannuksella - lapset saavat tasapainoiset ihmissuhteet onko ok? -

lainanhakijan parisuhteisiin sen jälkeen kun kaikki alkais sitoutua parisuhteeseensa vain 10 vuodeksi? Lainanhakija joka on ollut parisuhteessa jo viisi vuotta tulee hakemaan lainaa yhdessä kumppaninsa kanssa.

Pankkitäti: Jaa, te ootte sitoutuneet toisiinne seuraavaksi viideksi vuodeksi? Joo... mut ku tähän asuntolainaan pitäisi sitoutua 2O vuodeksi.

Sitoutuminen tarkoittaa oikeasti vain alun huumaa ja turvan hakemista toisesta. Vakaus tulee ainoastaan taloudellisesta hyödystä; paremmat tulot, helpompi elämä ym. Tykkää pankitkin; saa paremmin lainaa ja antaahan se parisuhde jonkinlaista statusta. Kaikilla on onneksi vapaus valita miten elää. Vaikka ei sitoudu, ei silti tarvitse olla yksinäinen, kaiken rikkoja ja muiden elämän hajoittaja. Voi aina säilyttää hyvät ihmissuhteet. Ja joku kirjoitti muslimiesta, jotka solmivat pika-avioliittoja? Mikä tämän lauseen merkitys on tässä kontekstissa? -Ap