Voiko pienellä vauvalla olla astma ja mitkä ovat (ensi)oireet?

Monilla vauvoilla voi olla esim. flunssan yhteydessä astmaattisia oireita, jotka eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi astma kyseessä.



Tässä terveysportista kopioitua:

Oireet ja löydökset

Astmaa (ks. 1) esiintyy muutamalla prosentilla lapsista. Suurella osalla astmalapsista on perinnöllinen taipumus astmaan eli vanhemmilla on astma- tai allergiaongelmaa. Lasten astma alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä. Osalla se ilmenee kuitenkin ensi kerran 1–2-vuotiaana infektioihin liittyvänä hengitysvaikeutena tai pitkittyneenä yskimisenä (ks. 2). Astma helpottaa melko usein murrosiässä, mutta osalla taipumus jää loppuiäksi.



Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut, minkä seurauksena limanmuodostus keuhkoputkissa on lisääntynyt, limakalvo on turvonnut ja värekarvatoiminta on heikentynyt.



Tyypillinen astmakohtaus on helposti tunnistettavissa voimakkaana yskänä, hengitysvaikeutena ja uloshengityksen vinkunana. Usein yskänpuuskat ilmaantuvat rasituksen jälkeen, kylmällä ilmalla tai siitepölyn provosoimana Kaikilla astmalapsilla ei esiinny hengityksen vinkunaa, vaan oireena on vain useita viikkoja jatkunut yskä, joka on usein pahimmillaan aamuyöllä. Niinpä pitkäaikaista yskimistä, johon ei löydy muuta selitystä, on syytä epäillä astmaksi.



Milloin hoitoon?

Mikäli lapsella esiintyy yskänpuuskia ja hengitysvaikeutta tai viikkoja jatkuvaa yskimistä, jonka syy on avoin, on hyvä hakeutua hoitoon. Mikäli lapsella on astmakohtaus lääkäriin tultaessa, diagnoosi on usein helppo eikä vaadi kuin keuhkojen kuuntelun. Hengenahdistus ja uloshengityksen vinkuna ovat selvä merkki astmasta. Usein näin ei ole asianlaita, vaan tarvitaan keuhkojen toimintakokeita (spirometria). Yksinkertainen puhallusmittari (PEF-mittari) voidaan antaa kotiin, jolloin lasta puhallutetaan esimerkiksi viikon ajan eri vuorokaudenaikoina. Kotimittausten lisäksi tehdään yleensä hengityskokeet tarkemmilla laitteistoilla. Pienten lasten keuhkotutkimukset tehdään lastentautien poliklinikalla erityislaitteilla, jotka ovat viime vuosina kehittyneet niin, että pientenkin lasten keuhkoputkien tilaa voidaan arvioida melko luotettavasti.



Keuhkojen toimintatutkimusten lisäksi selvitetään yleensä myös yleinen allergiataipumus. Osalla lapsista tutkimuksissa paljastuu selkeitä ärsyttäviä tekijöitä, Monilla on jo entuudestaan tiedossa allergiataipumus aiemmin todetun atooppisen ihottuman tai heinänuhan perusteella. Allergiataustaa ei kuitenkaan kaikilla ole ja nimenomaan pienillä lapsilla infektiot ovat tärkein astmakohtauksia laukaiseva tekijä.



Astman hoito

Astmaa sairastavan lapsen lääkityksestä päättää ja hoidon tehoa seuraa yleensä lastenlääkäri. Astmalapsen perhettä opastetaan yksityiskohtaisesti hoitoon liittyvissä monissa asioissa. Periaate on se, että lääkkeet valitaan oireiden voimakkuuden mukaisesti. Nykyiset astmalääkkeet ovat turvallisia ja takaavat varsin oireettoman elämän. Pienille lapsille on suunniteltu nk. tilajatke, jonka avulla hengitettävien lääkkeiden annostelu onnistuu pienen harjoittelun jälkeen. Astma ei estä urheilemista, vaan on päinvastoin suositeltavaa.

hyvistä tiedoista! :)



t. ap

Infektioastma. Siinähän on nimenomaan ongelmana liian ahtaat hengitystiet.

Meidän poika oli 6kk, kun aloitettiin vakituinen astmalääkitys. Oli viimeiset pari kuukautta jatkuvasti kipeänä (flunssaa, korvatulehdusta, keuhkokuume) ja hengitys selkeästi rohisi sekä vinkui. Ensin saatiin käyttöön astmakohtauksiin tarkoitettua ventolinea ja kun se selkeästi auttoi meillä oireisiin, niin aloitettiin vakituinen hoitava astmalääke.

Tärkeää on tietää, että monilla astmapotilailla hengitys ei vingu ikinä. Oireina voi olla yölevottomuus ja pitkittynyt yskä.