Voi taivas tuota kolmasluokkalaisen koulun määrää.

Matikan vihkotehtäviin menee meillä ainakin usein koko sivu. Usein pitää esim. keksiä kysymyksiä laskutoimituksiin ja niihin kirjoittaminen vie jo paljon tilaa.



Juu, no uskonnossa voi olla että on vain muutama tehtävä, yllissä voi olla kaksikin sivua parhaimmillaan tehtäviä, yhtä kappaletta kohti taitaa olla tehtäviä työkirjassa 2-4 sivua.



Lisäksi pojalla on toki sitten myös tutkielmien tekoa, aineiden kirjoittamista jne. Ne tulee vielä noiden perusläksyjen päälle. Aineita on pitänyt kirjoittaa yksi per viikko. Tutkielmia on harvemmin kyllä.

Mutta luulenpa, että meilläkin tulee kolmosella menemään paljon aikaa läksyihin. Poika on tunnollinen ja jos ope on sanonut, että nämä asiat on opeteltava, niin poika tankkaa niitä niin kauan kunnes ne osaa. Ja jos tällaisen läksyn lisäksi tulee vielä äikkää, matikkaa ja enkkua, niin ei mikään ihme, että parikin tuntia saa menemään aikaa.



Hirvittää kyllä ajatus, sillä itse tein kyllä läksyt suht nopeasti ja olin kiitettävän oppilas.



Ootkos Melba kysellyt pojan kavereiden vanhemmilta, kuinka paljon heidän lapsillaan menee läksyihin aikaa?

Ei ole pojalla oppimisvaikeuksia. Sääliksi käy niitä luokan oppilaita, joilla on (satun tietämään) tai joilla on maahanmuuttajatausta (puolella on), sillä uskon, että heillä läksyjen tekoon voi mennä vielä enemmän aikaa.

ja välittää se asenne lapsellesikin. Koulu on lapsen työtä. Kun on lukukausi menossa, lapsen pääasiallinen tehtävä on opiskella mahdollisimman hyvin elämää varten. Se ei ole paha asia, vaan suuri etuoikeus että Suomessa on tasokas koulujärjestelmä. Jos oppiaineet näkee vain riesana ja taakkana, elämä on aika raskasta. Pitää löytää se oppimisen ilo. Lapselle voi vaikka joka päivä antaa myönteistä palautetta oppimisesta ja kertoa että hienoa, täkin oppimaasi voit käyttää hyödyksi siinä ja siinä asiassa. Lomilla on sitten aikaa tehdä ihan mitä tahansa mieleen sattuu juolahtamaan. Myös viikonloppuisin on aikaa. Kolmasluokkalainen ei ole enää mikään taapero. Kyllä häneltä voi jo odottaa määrätietoista opiskelua.

ed

Oletko ajatellut, etten toimisi noin lapsen nähden? Tottakai toimin noin lapsen nähden. Poika käy iloisesti koulua ja tykkää siitä. Ongelma on siis lähinnä MINUN päässä, kun MINÄ haluaisin, että lapsen elämään mahtuisi vielä ulkoilua, kavereiden kanssa yhdessä oloa ja vaikka välillä jonkun Akuskin lukua. Minusta kolmasluokkalaisen elämään pitäisi mahtua muutakin kuin koulu. Aina puhutaan siitä, että miten pitäisi vaikka olla tunti päivässä ulkona. Ei onnistu tällä koulunkäynnillä.



Lomilla ollaan kuin ellun kanat, silloin ei tehdä mitään. Viikonloppuisin ei voi valitettavasti vain levätä, sillä osa viikolla tulleista läksyistä on pakko jättää viikonloppuun (esim. tutkielman tekeminen, äidinkielen aineet, kokeisiin lukeminen, joskus myös uskonnon läksyt, kun uskontoa on vain kerran viikossa), jos meinaa mennä nukkumaan ajoissa viikolla.



Tuo oli lohduttavaa kuulla, että joillain muillakin menee paljon aikaa läksyihin. Meillä meni myös ekalla tunti tai joskus jopa kaksi läksyihin, silloin oli myös nuori vastavalmistunut opettaja. Tokalla oli vanhempi konkari ja läksyihin meni vain puolesta tunnista kolmeen varttiin korkeintaan ja kokeitakin oli vain matikassta ja ehkä äidinkielestäkin, mutta niitä ei ilmoitettu edes kotiin eli olivat kai sanelu-tyyppisiä lähinnä.

Olen kysellyt ja kuulema menee aikaa. Vanhempainillassa nostin asian esiin ja moni nyökytteli, kun kerroin että koko ilta menee läksyjen parissa.

jos nuo asiat nyt vasta kokeeseen tulivat opeteltaviksi? Jos niitä läksyjä on niin paljon ja niitä tehdään pitkään ja hartaasti, niin luulisi, että siinä sitten jo oppisi vähän siitä koealueestakin.

Meidän koululainen nyt tietysti on jo vanhempi, mutta ei hän kyllä ikinä kokeisiin yli paria tuntia valmistaudu, yleensä ei sitäkään ja osaan ei ollenkaan ja keskiarvo oli kuitenkin nyt 9. luokan syksyllä suurinpiirtein 9, hiukan yli. Läksyjäkään harvoin tekee edes tuntia päivässä. Aikanaan kun meille muutettuaan oli paljon jäljessä muita, piti muiden kiinniottamiseen nähdä enemmän vaivaa, mutta korkeintaan pari tuntia päivässä riitti silloinkin mainiosti ja keskiarvo nousi parissa vuodessa lähes kolmella numerolla.

Minäkin epäilen, että olisiko teillä nyt opiskelutekniikassa jotain ongelmaa, jos asiat eivät tuolla puurtamisella painu päähän ilman sen kummempia kokeisiin erikseen lukemisia. ja jos muutaman tehtävän tekoon menee noin paljon aikaa. Minkä verran lapsi muistaa oppitunneilta asioista? Läksyissähän harvoin tulee kovinkaan paljon uutta asiaa, vaan niissä kerrataan ja harjoitellaan aika pitkälle sitä tunnilla opittua. Onko luokassa opiskelurauhaongelmia, vai eikö tunnilla oppiminen muusta syystä suju?

Lapsi tuskin on kovin tyhmäkään kun kokeet ovat olleet aina kiitettäviä. Kyse on vaan siitä, että esim. nyt pitää opetella ympäristötiedon kokeeseen kaikki vesistöalueet, niiden keskusjärvet, laskujoet ja mihin ne laskee. Tuo esimerkkinä vain yhdestä kappaleesta, mutta kyllä siihen menee aikaa opetella oli sitten välkky tai ei. Ihan ulkoa opeteltavia asioita. Muita kokeeseen opiskeltavia ovat sitten esim. harjujen synty, reunamuodostumien synty, säähän vaikuttavat seikat yms, joihin ymmärtäminen toki vaikuttaa, mutta kyllä esim. kivilajien tunnistamiseen ja tuommoiseen vesistöalueiden opetteluun tarvitsee ihan istumalihaksia, että ne jäävät päähän. Samaan tapaan kuin vaikka kielten sanoihinkin.

Jos et ole istunut, niin suosittelen muutaman kerran tekemään niin. Lapsilla menee yleensä paljon aikaa kaikenlaiseen haaveiluun ja kynien pyörittelyyn yms. Niin menee minunkin lapsellani. Vaikka läksyihin näyttäisi menevän koko ilta, se ei ole totuus. Lapsen mielenkiinto herpaantuu vähän väliä ja pitää olla huomauttamassa että jatkaa kirjoittamista. Meillä on auttanut kun antaa lapselle jonkun aikarajan, missä joku tietty tehtävä pitäisi suorittaa. Pienen palkinnonkin voi luvata.

Siis toki nuo on ollut jo läksyinä varmasti, mutta ei tuollaiset vesistöalueet jää päähän, jos ne kerran lukaisee ja tekee niistä tehtävät. Kokeeseen luku on sama kuin että samat asiat opetellaan vielä ulkoa. Läksyjä ei voi tehdä pitkään ja hartaasti, niitä on niin paljon.



Sitä en tiedä, että minkälainen työrauha on tunnilla, mutta usein poika on tehnyt jo paljon läksyjä tunnilla. Usein myös tilanne on se, että jos on ehtinyt tehdä hyvin tunnilla töitä, niin opettaja määrää sitten jostain muualta sen sivun läksyjä kotiin.



Jos kolmasluokkalainen meinaa lukea 50 sivun koealueen läpi, niin että ymmärtää, niin kyllä siihen tosiaan se kaksi tuntia menee aikaa ainakin. Tämä tarkoittaa sitä, että ei sitä yhtenä iltana pysty lukemaan muiden koululäksyjen aikana ja meillä usein jaetaankin koealue kolmeen osaan sitten ja luetaan kolmena iltana.



En näe pojan opiskelutekniikoissa mitään huonoa, ihan hyvin toimii. Englannin sanatkin tuntuu jäävän päähän paljon nopeammin kuin minulla aikanaan ja koskaan esim. matikka ei ole jäänyt päästä kiinni. Kokeen 9 1/2:t ovat tulleet siitä, että on unohtanut laittaa euron merkit laskutoimitusten perään.

Ne vaan on silloin kun sattuvat olemaan. Ei tarvitse päntätä ja panikoida, jos on tehnyt läksynsä ajallaan.



Kumpi lapselle on tärkeämpää läksyt vai koulu? Jommankumman on pakko joustaa...

Kuten sanoin, niin olen istunut pojan läksyjen vieressä koko ekaluokan, isäpuoli tokan syksyn ja tokan kevään hän teki ne iltiksessä. Nykyäänkin olemme usein kotona, kun on sen verran pitkät päivät hänellä ja meillä lyhyemmät työpäivät. Ollaan siis vieressä ja tyyppi ihan oikeasti tekee läksyjä. Välillä annan pitää esim. vartin tauon, jos rupeaa yli tunnin menemään läksyjen teossa, mutta sitten tehdään taas ihan keskittyneesti.



PS. Oletteko huomanneet, että tässä ketjussa täytyy olla pojassa vika eli sen täytyy olla tyhmä, oppimisvaikeuksinen tai vanhemmat ei tee asioita kunnolla? Ei kellekään tule mieleen, että läksyjä ja kokeita ihan oikeasti voisi olla paljon?

Ja ne luettiin silloin ja hyvin osasi kokeessa vaikkei kerrannutkaan.

Läksyihin saa mennä noin tunti korkeintaan. Näin meidän 3-luokkaisen opettaja sanoi. Ja vastavalmistuneena innostui vähän liikaa syyskaudella, läksyjä tuli tosi paljon ja aikaa meni yli 2 h. Lapsi tehnyt aina läksyjä mielellään ja on hyvä koulussa, silti läksyjen teko kesti toisinaan näin pitkään.



En tiedä, valittiko joku asiasta, mutta nykyään läksyjä on parista aineesta ja ne on tehty tunnissa. Kokeita on alkanut olla, mutta nekin ns. harjoituskokeita.

seuraavaksi päiväksi.

Meillä ainakin lapsi tekee ne itsenäisesti ja kysyy apua, jos tarvitsee. En edes tarkasta enää, sitä tein 1- ja 2-luokilla vielä.

seuraavaksi päiväksi.

päivä tulee yhtä paljon läksyjä, niin ei kai sillä ole väliä, miksi päiväksi ne tekee. Saman verran niitä on tehtävä riippumatta minä päivänä ne tekee. Jos ei tee seuraavaksi päiväksi 2 h läksyjä, niin seuraavana iltana onkin jo 4 h läksyjä rästissä.

Meillä ainakin lapsi tekee ne itsenäisesti ja kysyy apua, jos tarvitsee. En edes tarkasta enää, sitä tein 1- ja 2-luokilla vielä.

että tekee läksyt lapsen kanssa? En minä sellaista sanonut. Sanoi olevansa usein kotona, kun lapsi tekee läksyjä, joten eiköhän siinä jokseenkin näe mitä lapsi puuhaa ilman, että osallistuisi läksyjen tekoon.

En yritä vihjata, että poikasi ei olisi välkky, vaan tarkoitan todella, että ehkä opiskelutottumuksissa on ongelmia. Jos ne koealueen kappaleet on luettu jo silloin kun ne ovat läksynä olleet tehtävien teon yhteydessä tai niistä on ainakin etsitty ne tehtävien vastaukset ja niistä on sitä paitsi jo koulussa kuunneltu opetusta, niin onko niiden lukeminen kokeeseen oikeasti hedelmällistä?

Mitä jos kokeilisittekin nyt niin, että yhdessä lapsen kanssa etsisitte joka kappaleen tärkeimmät asiat lukematta koko kappaletta läpi. Opettaisit lapsen käyttämään hyväkseen sisällysluetteloa, väliotsikoita ja havainnekuvia ja kertaisitte ne tehdyt tehtävät ja kokeilisitte, miten koe sujuisi tällä valmistautumisella.

Esimerkiksi juuri tämä meidän jannu tuntuu selviävän reaaliaineiden kokeista vallan mainiosti kertaamalla nopeasti tekemänsä tehtävät. Itse olen yhdestä jos toisesta yliopiston tentistä mennyt läpi hyvillä arvosanoilla ja oppien olennaisen tärpeillä, sisällysluetteloilla ja lukemalla tenttikirjat niin, että luen väliotsikot ja kappaleista ensimmäisen tai viimeisen lauseen (kumpaan nyt kyseisessä kirjassa se kappaleen pointti olikaan tiivistetty.)

Jos kolmasluokkalainen meinaa lukea 50 sivun koealueen läpi, niin että ymmärtää, niin kyllä siihen tosiaan se kaksi tuntia menee aikaa ainakin. Tämä tarkoittaa sitä, että ei sitä yhtenä iltana pysty lukemaan muiden koululäksyjen aikana ja meillä usein jaetaankin koealue kolmeen osaan sitten ja luetaan kolmena iltana.

Läksyjä on sopivasti ja kokeita ollut tarpeeksi.

Monella paikkakunnalla on samat kirjat, joten hieman ihmettelen miten voi tulla monta sivua läksyjä???? Pianhan se kirja olisi käyty loppuun tuolla menolla. Meillä matikasta esim. tulee n. 10 tehtävää läksyksi, on kirjassa ihan kirjoitettu kotitehtäviksi.

Kannattaisi pitää välillä taukoa ja jatkaa hetken päästä uudestaan? Kolmasluokkalaisella ei tuota pitkäjännitteisyyttä hirveästi ole, joten pieni tauko voi hyvinkin lyhentää läksyjenteko aikaa.



Mutta....nyt kyllä hieman epäilen ap:n läksyjenmäärää!!! Meillä niitä voisi tulla lisääkin, vaikka välillä läksyjä 3-4 aineesta.

Edes neljäsluokkalaisellamme ei ole "oikeita" isoja kokeita kuin max. kahdet kuukaudessa. Viikottain 2krt n.10 enkun sanaa ja yksi äidinkielen sanelu. Esim. ympäristötiedon kokeet oli jaettu osiin. Kolmosella oli neljässä eri kokeessa: ekassa joet, tokassa järvet ja Suomea ympäröoivät vesistöt,kolmannessa tunturit ja neljännessä suurimmat kaupungit. Tämä olikin mielestäni tosi hyvä. Oli edes pieni mahdollisuus oppia nuo kun sai rauhassa opetella pienen osa-alueen. Muut osa-alueet jotka ympästä luettelit opeteltiin ennakkoon saatujen kysymysten avulla. Oli n. 20 kysymystä joista sitten n. 6 tuli kokeeseen. Uskonnosta ei ole koskaan tullut kotiin muuta kuin lukuläksyjä ja pari koetta / vuosi. Musta kuulostaa kyllä ihan hurjalta teidän pojan open käsitys pienen koululaisen opettelukyvystä.