**HELMIKUUN HELMET 2010, vko 2**
**HELMIKUUN HELMET 2010, vko 2**
LA Nimim Monesko Ikä Synnäri
1.2.10, aurora28, 1, 28, TYKS
1.2.10, Martta , 2, 31, OYS
2.2.10, maria84, 1, 24, K-P KS
2.2.10, Vuma, 3, 35, K-S KS (Jyväskylä)
2.2.10, Lauris77, 4, 32, TYKS
2.2.10, crisantemo, 3, 31, Kättäri
3.2.10, Evian, 2, 24, Kättäri
4.2.10, Eemeli5, 2, 23, NKL
4.2.10. Mare, 2, 36, NKL
4.2.10, Salsatar08, 2, 31,
4.2.10, Ellu-88, 1, 20, NKL
4.2.10, Mandy, 2, 33, SEKS
4.2.10, Matahari, 2, 35, Jorvi
4.2.10, Ronnuli, 1, 30, K-S KS
5.2.10, Saska82, 2, 26, KYS
5.2.10, Helmimasu81,2, 27, OYS
5.2.10, mammali, 2, 32, KYS
6.2.10, Merppe, 1, 27, Jorvi
6.2.10, gozo, 1, 28, Kättäri
7.2.10, Hestia83, 1, 25, K-HKS
7.2.10, Mansikka83, 3,
7.2.10, Sara, 1, 28, K-SKS
7.2.10, Cabriella, 1, 20,
7.2.10, Ötökkä78, 1
8.2.10, helminauha, 3, 30, kättäri
8.2.10, myy85, 4, 24, LAS
9.2.10, Nasuli, 2, 31, Kättäri
9.2.10, 2Nuusku79, 4, 30, LKS
9.2.10, ranskis-vaavi, 1, 25, Meaux Ranska
9.2.10, Marttapantteri, 3, 29,
10.2.10, Anjutska, 1, 32, K-S KS
10.2.10, Iuiu, 6, 30, Oulaskankaan sairaala
10.2.10, Scarlett, 1, 29, TAYS
10.2.10, Krisse81, 3, 29, K-PKS
10.2.10, Gribz, 1, 20
10.2.10, Miraxx, 1, 28, PHKS
11.2.10, Toivo, 1, 29,
11.2.10, Helmimasu88,1, 20,
11.2.10, Nevada, 6,
11.2.10, Hallitus, 1, 24, PKSSK
12.2.10, Miimu, 1,24, KOS
12.2.10, Talvimorsian, 1(kaksoset), 27, Kättäri
12.2.10, Mielikki, 1, 27, K-S KS
12.2.10, Ladybird, 2, 37, NKL
12.2.10, Maurel, 3, 22,
12.2.10, Jiina, 3, TAYS
12.2.10, Taita, 5,
13.2.10, Fanni, 2 , 32, NKL
13.2.10, Iiris2011,
14.2.10, Verna, 1, 31, Naistenklinikka
14.2.10, marim, 2, 25, OYS
14.2.10, Jeanna, 2, 31, Kättäri
15.2.10, Nemotus, 2, 29, KYS
15.2.10, Feonia , 2,
15.2.10, Mirame, 1, 18, NKL
16.2.10, EllaM82, 3, 27, KAKS
16.2.10, Poksi79, 2, 30, OYS
16.2.10, kassu, 3, 31, TYKS
16.2.10, mivva, 2, 22, PHKS
17.2.10, Sandu, 1, 33, TYKS
18.2.10, Lumielle, 1, 23, Kättäri
18.2.10, Nasu22, SEKS
19.2.10, Stinna, 2, 26, TAYS
20.2.10, Taateli, 1, 25, K-S KS
20.2.10, minimama76, 3(kaksoset), 33, Kättäri
21.2.10, a-pa-na, 1 (Kaksoset)
21.2.10, tittuli, 2,
22.2.10, jontsulii,
22.2.10, sagom, 3, OYS
23.2.10, skk-78, 2, 30, Hyvinkää
23.2.10, Niima, 3, 24, OYS
24.2.10, tiia234,1,23,kättäri
24.2.10, Tuplailo, 3, KOKS
24.2.10, Ihmetys78, 3, 30, Kättäri
24.2.10, Pippuri, 3, Ulkomaat
24.2.10, hetuliini, 1, 35 Mikkelin sairaala
25.2.10, Aliica, 1, 19, TYKS
26.2.10, Matami73, 3, 36, PHKS
27.2.10, Kolmaskerta, 3, 32, ulkomaat
27.2.10, Hania, 3, 31, Kättäri
27.2.10, Jansku75, 3, 33, K-S KS, Jyväskylä
27.2.10, El-liina, 4
28.2.10, hande86, 2, Jorvi
28.2.10, Tyty, 2, 24, Kättäri
28.2.10, Metu, 2, 29, MKS
Viime viikko:
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/6/viestiketju/1098857/helmikuun_he…
Kommentit (58)
Joten ne sairaalan isot siteet on olleet todella tarpeen!
sänkykin pitää vuorata, ettei tule ohi vuotoja...(ainakin kotona, pyyhe sängyssä oltava!)
ja ne verkkohousut on kans sairaalassa kovassa käytössä!ne tukee sitä röllömahaa mukavasti.
flunssa olo vaan jatkuu, eilen kun vähän jaksoin hommia tehdä, niin tänään on ollut taas veto ihan poissa, jos huomenna jaksaisin jatkaa huoneiden järjestelyä.
rv35+4
voi kun alkaisi kohta tapahtumaan jotain..hui toinen lapsi syntyi just 35+4 sektiolla.
toiset syntyneet normaalisti lähellä laskettua aikaa tai päivän yli.
On oikeestaan tullut mentyä taas nettiin pidemmäksi aikaa nyt kun äitiysloma alkoi 5.1.
Ihania masuja täällä teillä. Oma maha on ihan hirmu iso, tai sitten se vaan tuntuu kahta isommalta kun olen itse niin pieni.
Viimeaikoina tullut ongelmia nukkumisen kanssa: nukun 2-4h ja sitten herään "pirteänä" enkä saa enää unta... :/ Tullut melko paljon univelkaa (onneksi viimeyö meni suht nomaalisti) Enkä herää siis mihinkään raskausvaivoihin(kun ei ole mitään koko raskauden aikana oikestaan ollut, ainakaan niin että kehtaisi edes mainita. lucky) vaan herään vaan tyylin "bling", menempä tiskaamaan...
Muilla samantapaista?
Kovasti jo pikkuneitiä odotellaan ja kamikset ja sairaalakassi valmiina. Pitäisi vaan noi pestyt vaatteet vielä silittää ja kestot pestä vielä pari kertaa.
Jaksamisia!
36+0
Enpä ole pitkään aikaan tänne kirjoitellut, mutta ehkä äitiysloman alettua ehtisi aktivoitua. Lukemassa olen käynyt kyllä aina välillä tätä. Äitiysloma on alkanut. Neuvolalääkärissä eilen kohdunkaulaa oli jäljellä puoli senttiä ja kohdun suu jonkin verran auki. Lääkäri epäili, että vauva voi syntyäkin ihan milloin tahansa mutta todennäköisemmin tammikuun kuin helmikuun puolella. Voi ei, iski ihan kamala paniikki, kun mitään en ole ehtinyt kunnolla vielä vauvaa varten laittaa valmiiksi. Olen ollut todella kiireinen töiden kanssa ja illat ovatkin sitten menneet kotihommiin ja vielä alle yksivuotiaan perheemme esikoisen paimentamiseen. Minä toivoisin tosiaan vielä muutaman viikon lisäaikaa ennen vauvan syntymää. Mutta saa nyt nähdä miten tässä käy. Muutoin olen kyllä voinut varsin hyvin, verenpaineiden tai sokereiden kanssa ei ole ollut ongelmia ja liikkumaan olen päässyt erinomaisesti, eikä ole ollut mitään erityisiä kipuja tms. Onneksi. Joudun jatkuvasti nostelemaan tyttöämme ja en tiedä miten olisin selvinnyt jos vointi ei olisi ollut näin hyvä. Synnytyksistä on ollut puhetta. Edellisessä synnytyksessä kohdunsuu oli 8 cm auki siinä vaiheessa, kun lopulta päästiin naistenklinikalle ja vauva syntyi hyvin nopeasti. Synnytys oli kuitenkin erittäin kivulias (ehkä sen takia, että avautumisvaihe tapahtui todella nopeasti tilanteesta kohdunsuu kiinni ja kohdunkala ei pehmentynyt), tosin kivut loppuivat kuin seinään kivunlievityksen saatuani ja sen jälkeen oli tosi helppoa. Saa nähdä mikä ryysis nyt on synnytyssairaaloissa. Viimeksi kävi niin, että naistenklinikalla oli suku päällä, kun soitin sinne ja sama tilanne oli kättärilläkin, puolisoakaan en saanut kiinni ja olin aivan yksin kotona supistuskipujen kanssa. Lopulta sain sitten mieheni kiinni ja hän soitti naistenklinikalle, jonne päästiin sitten kuitenkin. Mutta puudutukset meinasivat jäädä kokonaan saamatta, sillä ryysiksestä johtuen anestesialääkärikään ei saatu heti paikalle. Synnytykseni eteni niin nopeasti, että en oikein itsekään tajunnut ensisynnyttäjänä että se tosiaan voisi edetä niin nopeasti. Nyt pelkään jo etukäteen miten saan esikoisen hoitoon, kun sairaalaan lähtö tulee ja jos synnytys etenee todella nopeasti, niin voi tosiaan tulla ihan hirveä kiire. Mutta täällä pääkaupunkiseudulla on vielä lyhyet matkat sairaaloihin verrattuna tilannetta muualla Suomessa, joten turhaan kai minä täällä murehdin. Hassua tuo synnytysasentojen miettiminen etukäteen. Ainakin viimeksi meillä sujui synnytys ok, vaikka en ollut millään tavalla ajatellut asentoja (saati erityisen tietoinenkaan eri asennoista).
Fanni rv. 35+4
synnytysasentoihin:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=200
Kättärillä ainakin puhuivat paljon jakkaran ja seisomisen puolesta- ei tarvitse punnertaa maan vetovoimaa vastaan sängyssä maaten ja kudokset venyy vähemmän:)
Mä olin tänään antamassa sylkinäytteet hammashoitolassa. Ainakin täällä Vantaalla on sellainen juttu, että odottavan äidit testataan karieksen varalta. Tietää sitten ainakin olla extra-varovainen vauvan kanssa, jos suusta moinen bakteeri löytyy. Oli vaan ihan tuskaa olla syömättä ja juomatta 9.30 saakka, kun suu oli jo koko yön ihan rutikuiva:(
Huomenna olis sitten neuvola, siitä enemmän sen jälkeen:)
+ sain laitettua vauvan vaatteet, harsot ja kamppeet kaappeihin, mutta huomasin, että 50-senttisiä bodeja on aivan liian vähän edelleen-> ostoksille siis!
ihmetys rv 34
Tänään sitten aloitin tuo sairaalakassin pakkauksen. Ja huomasin, että esikoisen ja kuopuksen aikaiset imetysliivit aivan liian pieniä. Siis ympärysmitta ja kuppikoko. No, ei muuta kuin markettiin shoppaan isommat liivit! Ja nyt ne on kassissa odottelemassa. Laitoin paketin yösiteitä myös laukkuun kotiutusta varten. Minulla taas toisin päin jälkivuodon kanssa. Esikoisesta tuntu tulevan enemmän ja pitempään vuotoa ja kuopuksesta väheni jo sairaala aikana radikaalisti...Mistä sitten johtunee? Jälkisuppareita ei oo kummaltakaan ollu imettäessä, toivottavastii ei tulisi nytkään. Olen kuullut että ihan helvetinmoisia saattavat olla! Sain epiduraalin esikoista tehdessä ja muistaakseni päänsärkyä vaivana sitten jälkeenpäin ja kätilöt eivät suostuneet antamaan mitään särkylääkettä osastolla! Kuopuksesta en sitten ehtinytkään saada muuta kuin sen pirunkipeään käyvän kohdunkaulan puudutteen ,joka ei auttanut kuin yhden supparin ajan, joten taas mietin, että mitä muuta vaihtoehtoa olis jos ei taaskaan löydy osastolta anestesia lääkäriä antamaan esim. spinaalia...Äitiysjoogassa kävin, joten jos sieltä jotain hengitysharjoituksia jäis päähän...Molemmat pojat ovat syntyneet virka-aikaan, joten toiveissa olisi, jotta tämäkin syntyisi samoin...ja mielellään vielä alku viikosta jolloin kuopus päiväkodissa...mutta meidän tuurilla ei mene tämäkään ihan putkeen ;)Pitäis poikia käyttää vielä uimassa, vaikka lauantaina, mutta kävely ilman tukiliiviä on jo tuskaa, joten mitenkä lie onnistuisi? Ens maanantaina vasta neuvola...Kiva kun sijaisia ollu koko ajan, omaa neuvolan tätiä olen nähny vissiin 2 kertaa koko aikana...painoarviot ym. ihan retuperällä...
sagom 34+2
Eilen tuli käytyä viimeisessä synnytysvalmennuksessa, jossa käsiteltiin ponnistusvaihetta. Vaikuttaa siltä että täällä sairaaloissa suositaan ainoastaan tuota sängyssä makaamista, enkä tiedä kyselevätkö paljon mielipiteitä. Virta vie sitten mukanaan kun aika on. En ole noita asentoja niin kauheasti miettinyt etukäteen, valmennuksessa opetettuja hengitysharjotuksia oon koittanut tehdä kotosalla kun satun muistamaan.
Lumielle- lueskelin myös Babyidean sivustolta tuosta välilihan venytyksestä, ja vaikutti ihan koetettavan arvoiselta menetelmältä. Weleda valmistaa tuohon tarkoitukseen olevaa öljya, täällä meillä sitä ainakin löytyi ihan apteekista, eikä ollut edes mitenkään kovin kallis. Ei kai tuosta venyttelystä ainakaan haittaa ole.
Eipâ tänne muute ihmeempiä. Parin päivän kestânyt "vatsatautikin" vaikuttaisi menneen ohi, eikä vielä ainakaan oo mitäân merkkejä synnytyksen käynnistymisestä. Tervehtymisen kunniaksi tänäân käytiin tunnin lenkillä (etanavauhdilla mutta kuitenkin), eikä ihme kyllä saanut sen ihmeemmin suppareita aikaan. Päälle lämmin kylpy ja teinpä vielä kuorinnat ja hiusnaamion siihen päälle. Täytyy nauttia omasta ajasta vielä kun sitä on, ja olokin nyt vâhân freesimpi.
Freesiyttâ kaikille toivotellen,
ranskis-vaavi ja poika 36+1
Mulle ei ole vielä tehty mitään painoarviota tästä, mutta on pienempi kuin pojat. Oliskohan villi veikkaus syntymäpainoksi joku 3400 g, sisko oli 3280 g ja pojat taas lähempänä 4 kg, mutta oli isompi vatsakin.
Eilen olin neuvolassa ja nyt painoa yhteensä tullu raskauden alusta 10 kg. Toivon, että ensi tiistain lääkärineuvola tuo vähän vlaistusta kohdunsuun tilanteeseen jne. Tosin kaista on rv 33 ollut tyyliin sormelle auki ja kanavaa n.1cm,mutta esikoinen meni silti 10 vrk yli ja pojat vain muutamia päiväi ennen la.
Jostain sain vinkin, että vois sitä piikkimattoakin kokeilla synnytystä vauhdittamaan ;)
[b]Synnytysasennoista[/b]: en ole koskaan suunnitellut mitään. Esikoisen synnytin ihan perinteisessä asennossa, epi vei jalat alöta. Keskimmäinen syntyi tunnin päästä sairaalaan tulosta ja kätilö nappasi vain jalasta kiinni ja sanoi, että nyt ponnistetaan, muuta ei ehditty. Olin sitä ennen ollut suihkussa ja siellä meni lapsivedet. Oma kätilökään ei hetinyt mukaan, kun oli juuri toisessa salissa. Se meni vauhdilla.Jälkeen päin kuulin, että tämä vanhempi kätilö joka mua auttoi, ei olis edes suostunut jakkaraan ja mmissään lattialla koppailemaan vauvoja kiinni :( Harmi juttu sinänsä, koska tunne oli että olis oltava pystyssä eikä makuulla. Kuopuksesta oli sellainen fiilis, että haluan olla liikkeellä ja pystyssä. Sydän äänet kuitenkin laskivat jumppapallolla istuskellessa, niin oli pakko olla sängyssä ja vauvalla piuha päässä. Kun ponnisuksen aika tuli, niin halusinkin olla ihan selällään maaten, en antanut edes kätilön nostaa päätyä ylös :)Vähän rauhallisemmin kuitenkin kuin keskimmäinen. Tosin avauduin 6 cm yhden supistuksen aikana täysin auki ja taas mentiin vaikka kanavaa oli pikkuisen jäljellä. Ei pystynyt enää pidättelemään.Saas nähdä miten nyt menee. Jotain ajatuksia voi noista ohjeista hakea, mutta kehoitan sitten menemään oman fiiliksen mukaan.
Mä tilasin vihdoin sen vaunukopan meidän rattaisiin http://www.villenkello.fi/shop/kauppa10/products.php?&action=show&id=39…
Mutta en tuolta. Doggie Lastenkaupasta sain sen tarjoushintaan ja adapterien (MaxiCosia varten)kanssa hinnaksi tuli yhteensä vain 154 €, kun Vauvamaailmasta ostettuna yhteishintaa olis tullut 180 € itse haettuna ja jos olis tullut matkahuollonkautta, niin siihen lisää 12 €. Eli on tuokin säästö hyvä Very Happy Ja tulee postitse kotiin Wink
Jee, nyt sain vihdoin tilattua vaunukopan rattaisiin :) Kannatti hiukan lykätä. Nyt oli hinta taas laskenut vielä pikkuisen. Tilasin sen Doggie Lastenkaupasta ja adapterit ( Maxi Cosinn kaukaloon) yhteishintaan 154 € ja posti tuo kotiin :) Vauvamaailmasta vastaava paketti olisi itse haettuna maksanut 180 € ja matkahuollon kautta lisää +12€. Säästö se on jo tuokin (itse asiassa aika huomattava). Sitä kaukalopussia vielä mietiskelen. Kannattaisiko? Muut ovat synyneet kesällä ja oli niin helppoa kulkea, kun ei tarvinnut pientä pukea. Vaunun lämpöpussi liian iso kaukaloon. Toisaalta mulla on toppapuku, mutta siinä tulee kuuma, jos ei riisu kokonaan. Kauppaan mentäessä yms. paljon autolla liikuttaessa kaukalopussi kuulostaa kätevältä. Muuten on vauvaa varten kaikki kantoliinasta kestovaippoihin.
Tänään:
+tilasin vaunukopan
-yöhreräilyt *bling* ja täysin hereillä just sen 4 h nukkumisen jälkeen
T:Lauris rv 37+1
kun viimeksi siis synnytin seisaaltaan ei tarvinnut tikkailla yhtään, tosin kipulin peräpukamista senkin edestä ;) Toinen juttu oli se jota kommentoin on tuosta puudutteesta kohdunkaulaan pc-puudute siis nimeltään,niin kun sain sen kolmosen kohdalla sattui aivan sairaasti sen laitto. En olisi suostunut sen laittoon viimeksikään juuri kivuliaisuuden vuoksi ja eri lääkärin kun sen laittoi ei sattunut yhtään ja minulla se toimi mainiosti!
tänään oli aika lääkärille ja siellä kateltiin painoja yms. Vauva tällä hetkellä jo 3100g ja jos täysaikaiseksi menee niin lähempänä 4kg ollaan. Mittauksissa todettiin, että pää on "liian iso" eli käyrät ei riittänyt ja ihan tarkkaa painoa ei noilla ultrilla saatu.
Kuulosti joka tapauksessa pelottavalta ja nyt alkoi se synnytys todellä hirvittään. Iso pää kai tekee synnytyksesstä tuskaa. Saa nähä, kuinka käy.. Synnytysasentoja en oo miettinyt, mutta kai joku pystyasento ois paras, jos vain pystyy toteuttamaan. Suuria suunnitelmia ei kai kannata tehdä, kun todellisuus voi sitten olla ihan jotain muuta.
Perjantaina tutustumiskäynti sairaalaan ja sen jälkeen on myös viikot täynnä eli ei varmaan haittais yhtään, jos vauva päättäis tulla jo lähiaikoina. Tavarat yms. alkaa olla kunnossa. Pyykkäillä kai pitäisi noita äitiyspakkauksen tavaroita, ainakin muiden esimerkin perusteella.
Lääkärikäynnistä jäi myös hämmennys päälle, kun lääkäri kyseli, onko lapsivettä tihkunut. Mitään en oo huomannut, mutta kun kotiin pääsin, housuissa oli pieni märkä pläntti. No todennäköisesti johtu tutkimuksista, mutta kai pitää alkaa tarkkailemaan. Kun oikein miettii, alkaa kyllä epäilyttämään, onko jotain jäänyt huomamatta. Tuntuu kyllä, että varsinkin näin ensikertalaisena on ihan pihalla ja kun ei oikein tiedä mistään mitään, alkaa heti kuvitella kaikenlaista.
Mahtava muuten tuo kaksosmaha. monet kaverit on ihmetelly, että onpa mulla pieni maha, vaikka keskikäyrällä mennään.. Kaikki on niin suhteellista :)
Gozo 36+4
Maanantaina oli taas äitipolilla käynti. Vauvan painoksi ultrauksessa arvioitiin 2919g, joten eipä tuu ainakaan ihan pientä vauvaa meille :)
Kuulin, et kohdunsuu on kuulemma pehmentynyt, muttei vielä auki.
Lääkäri halusi myös varata mulle uuden ajan äitipolille, kun mulla oli se sokerirasituksen paastoarvo juuri se raja-arvo. Niinpä polille on aika 8.2. , eli seuraava päivä lasketustapäivästä. Katsotaan tuleeko tuo aika käytettyä..
Sunnuntaina oltiin siskon tyttösen synttäreillä ja sieltä sit päivänsankari antoikin vieraille tartunnan vatsataudista. Maanantai-iltana mulle se tauti sit iski. Ja en ole muuten kaameempaa tautia hetkeen sairastanut. Vatsa oli täysin vesiripulilla ja oksennustauti siinä päällä. Koko yö meni vessassa juosten ja mikään ei pysynyt sisällä, ei edes vesi.
Aamuyöllä kuudelta sit kävin viimeisen kerran oksulla ja samoihin aikoihin muistin jemmassa olleen grandy-pillimehun. Sitä sit naukkailin pikkuisen kerrallaan päivän mittaan ja söin jopa 2 dl kiisseliä. Eilen sit nousi siihen lisäksi hiukan lämpöäkin ja olo oli heikko.
Tänään on olo ollut jo parempi. Enään ei ole huono-olo, eikä kuumettakaan, mut kuitenkin sellainen hivenen heikko-olo.. Tänään olen kuitenkin voinut jo hiukan syödäkkin ja juomisetkin pysyy sisällä :)
Meillä vaihtui lennossa sairastumiset, kun nyt on sit vuorostaan mies kipeenä.. Jospa hänkin jo huomenna olisi terveempi.
Sara rv 36+3
Me ollaan oltu kolme viikkoa kotosalla joululomalla, eikä olla kyläilty missään osittain mun huonon kunnon takia. No pojat oli eilen ekaa päivää hoidossa 5h ja vviime yönä vaanhempi pojista oksensi kolmeen kertaan, niin että sitä valui kerrossängyn yläpediltä alapedillekin. Kivaa. Tänään on pyykätty sitten kaikki patjakankaista ja pehmoleluista lähtien ja seinänkin sain pestä. Onneksi patjoissa on paksut irroitettavat vuorelliset kankaat, joten ihanuus ei päässyt niiden läpi vaahtomuoviin asti.
Päiväkodissa on tauti liikkeellä, joten tämä 12 h tarttumisesta itämiseen ja taudin puhkeamiseen näyttää pitävän paikkansa. Nyt jännään tuleeko mulle ja muille lapsille. No onneksi tämä ennen vauvan tuloa...
T:Lauris rv 37+1
valvottu on koko yö, supistelut alkoivat klo 01 ja tulivat säännöllisen epäsäännöllisesti. Nukahin klo 7-8 tunniksi, heräsin jälleen ja olivat toisinaan kivuttomia, toisinaan kipeempiä Vauva möyri masussa ihan alas, tunsin kovaa kipua peräsuolessa ja kohdunsuulla:/
En kuitenkaan usko (uskonut) yöllä, että voisi olla NIITÄ suppareita, en siis soittanut synnärille-päätin odottaa pian (nyt aamulla klo 10)olevaan neuvolaan, joka miettii tilannetta mun ja mieheni kanssa. Nyt ei nimittäin supista, vatsa vaan tyhjenee. Mittasin verenpaineet äsken: 145/95! Ihan pilvissä siis. Ei hyvä.
Mies on viemässä lapsia päiväkotiin, sitten matkaan. Tulee mukaan ekaa kertaa neuvolaan:)
Katsotaan nyt, minne päädyn ja missä tilanteessa. Jännittää ja ahdistaa! Kuhan nyt ees äippäpolille pääsis lähetteen kanssa kohdunsuun tilannetta katsomaan. Jotain siellä alakerrassa tapahtuu, for sure.
ihmetys rv 34+1
Vau, tuu kertomaan, jos vielä kotona oleilet. Mulla oli kans noilla viikoilla pahat supistukset ja maitoakin alkoi tulemaan hirveesti (nyt ei tuu) ja meni vain lämpimässä suihkussa ohi. Nyt taas ok olo.
T.Lauris rv 37+2
Vai että jo kunnon supistelua! Hui!
Mulla oli toissapäivänä sellaista kivutonta supistelua puolen tunnin välein monta tuntia, mutta johtui varmaan aamupäivän pitkästä kävelyreissusta. Eilen olin jotenkin ihan poikki vaikka nukuin melko ok. En jaksanut mitään ja olo oli muutenkin apaattinen. Taisin jo salaa alkaa, niiden supistusten takia, toivomaan että synnytys pikkuhiljaa käynnistyisi ja sitten kun ei mitään enää yöllä tapahtunutkaan niin olinkin pettynyt. Niin kovasti haluaisin jo tavata tämän pikkuisen :) mutta parempi tietysti että saa olla masussa kasvamassa niin pitkään kuin tarvitsee. Malttamaton vaan jo tuppaan olemaan...
Tänään pitäis jaksaa lähteä ostoksille ja koko perheen voimin uimaan. Taidan vaan seisoskella lastenaltaassa vahtimassa kuopusta kun mies uittaa esikoista. Yksin siellä ei oikeen pysty vahtimaan kahta, joten pakko mennä mukaan kun kuopus haluaa niin kovasti mukaan uimaan. En tiedä kohdunsuun tilanteestakaan yhtään, joten en taida uskaltaa ainakaan mihinkään poreammeisiin. Lääkärissä, noin viikko sitten, kohdunsuu oli vielä kiinni mutta jo vähän pehmennyt, joten tilanne voi olla ihan muuttunut siitä.
+ ihana luminen talvi senkun jatkuu. Ihan valoisaa vaikkei aurinko paistaisikaan :)
Mukavaa päivää!
crisantemo rv37+2
Hei, enpä muistakaan milloin viimeksi olen käynyt saitilla....oli päässyt käyttäjätunnuskin tyystin unohtumaan =/
Joka tapauksessa kunnossa ollaan ja paksuna vielä. Raskausviikkoja koossa 37+2, esikoinen syntyi rv 36+3, 48 cm ja 2880 g. Kivunlievityksinä ilokaasu ja kohdunkaulan puudutus, ja mielestäni itse synnytys oli vähemmän kivulias kuin sen jälkeinen vaihe, jolloin olo oli kuin pieksetty eli kaiketi tehokkaat olivat edellisen synnytyksen kivunlievitykset. Mutta nyt oletettavasti vauvan päästessä kasvamaan pitempään on suurempikokoinen? Sokerirasituksessakin mun piti käydä, kun rv 32 todettiin glukoosia virtsassa. Sokerirasituksessa todettiin normaalit arvot, joskin viiterajojen yläpäässä 1 h ja 2 h arvot olivat =/ Painon nousu kuitenkin ollut varmaan aika maltillista: viime viikkoon mennessä 9 kg.
Kova kiire hoitaa kaikki asiat pois aikajärjestyksestä, mutta supistelut ovat aika harvinaisia, mutta niin ne olivat siinä ensimmäisessäkin raskaudessa: synnytys alkoi lapsivedenmenolla ja ensimmäisen supistuksen tunsin vasta tämän jälkeen ehkä n. 5 h ennen synnytystä. Närästys öisin oli sen verran ikävänä, että nyt säännönmukaisesti olen käyttänyt illalla ennen nukkumaanmenoa Gavisconia, jolla oire on pysytellyt pois. Maha on täälläkin aikamoinen pallo, ja kaipailen jo tilaa mahaan ja entistä kohtuulitteää vatsaani *huokaus* Mutta tietysti sikiön liikkeet ovat ihania tuntea eikä tämäkään kestä loppujen lopuksi pitkään. Miehenikin haluaisi kokea, miltä raskaana olo tuntuu =)
Voimia viimemetreille, toivottaa Martta, rv 37+2
Olimme aamupäivän käyrillä,johon piirtyi supistuksia säännöllisesti. Lääkäri tutki, otettiin kokeita, ultrattiin- ei ole synnytys kuitenkaan käynnissä!! Lääkäri huolestui lapsiveden määrästä, jota on kuulemma vähän. Päästi kotiin lepäämään ja herkästi sitten takaisin. Ensi viikolle uusi aika, katsotaan tuon veden kanssa sitten uudelleen.
Olen tosi väsy, supistaa edelleen, mutta uskon lääkäriä; hän sanoi, ettei aleta kuitenkaan estellä, jos alkaa syntyä, joten voin olla kotona niin kauan, kuin vointi vaan sallii. Kohdun suu oli sormelle auki, joten paikat ovat ns. valmiit, mutta jokin testi kertoi, ettei vielä ole synnytys varsinaisesti käynnistynyt.
Tässä siis ollaan, aijon elää niin normaalisti kuin jaksan ja pystyn, voinhan olla tässä tilanteessa vielä vaikka rv 40! Olen onnellinen, koska haluan NIIIIN kovasti Haikaranpesään synnyttämään ja sinne ei oteta alle rv 37!
ihmetys rv 34+1
Vähän kateellisena täällä lueskelen muiden supistuksista, kun itselläni ei ole mitään tuntemuksia että synnytys lähestyy :) Esikoiseltakin kyllä kun supistukset alkoi, niin sitten se oli menoa, että ehkä se on sama myös tältä toiselta :)
Tosi pitkältä tuntuu aika kun 2 viikon päästä on vasta synnytystapa arvionti..luulen ettei ole mitään estettä alatie synnytykselle, mutta olisi kiva saada varma tieto jo :) Jännitän kumpaakin, sektiota sekä alatie synnytystä, ihan kauheasti, en vaan saa suutani auki neuvolassa...toisaalta mietin että asiat rullaa sitten omalla painollaan kun synnytys alkaa ja minä teen sen minkä pitääkin ja selviän siitä :) Olisi myös kiva tietää jonkinlaista painoarviota, monet kuullostaakin jo tietävän :)
Eilen siivosin koko asunnon ja voi että kun makasin kipeänä loppu illan :( Selkää särki ja mahaan, vasemmalle alas pisti niin ilkeästi että oli itku päästä, sitä kesti jonku aikaa, piti samassa asennossa vain olla..mikä lie? Se tuntui todella tympeältä :(
Löysästä mahasta on ollut puhetta..olen myös kuullut että se ennakoi synnytystä, mutta ei ainakaan minun kohdallani, yleensä kärsin päin vastaisesta vaivasta ja nyt minulla on ollu pidempään, jo useita viikkoja maha löysällä...
Mutta nyt iltaohjelmien pariin sohvan pohjalle :)
Marim 35+4
Moi!
Kirjoittelen minäkin nyt sitten tosi pitkästä aikaa taas! Neuvolassa tänään taas kävin, masu kasvanut kovasti, sf jo 34, mikä oli aika jännä kun taas paino olo tippunut 500g. No, ehkä tuo on vähän mittaajastakin kiinni. Mulla sitä painoa on kertynyt 10-11 kg. Välillä vähän hirvittää, mutta yritän olla miettimättä, kun ennen raskautta oon kuitenkin ollut ihan normaalipainoinen.
Viimeinen neuvolalääkäri oli viime viikolla. Kohdunsuu on kiinni mutta pehmennyt. Painoarviota ei suostunut käsikopelolla antamaan. Ovatko muut saaneet painoarvion pelkän vatsan päältä tunnustelun perusteella? Lääkärille sitten kerroin myös siitä että oikea jalkani puutuu aina välillä. Hän tuumasi että asiaa pitää seurata vähän. Tuntui jotenkin typerältä, itse kun en edes osannut ajatella että olisi mitään vakavaa. Jotenkin on vaan niin uuno näiden asioiden kanssa kun ei ole ennen ollut raskaana. Ei oikein tiedä mikä on normaalia ja mikä ei!
Vauvan tarvikkeet ja vaatteet alkaa olla kasassa. Hoitopöytä vielä puuttuu. Olen myös miettinyt pitäisikö 56 cm vaatteita ostaa lisää...? Kuinkahan paljon niitä vaatteita oikein olisi hyvä olla? Sairaalakassi on valmiina, tosi muutamia tavaroita sinne pitää lisätä sitten lähdön hetkellä vielä.
Joku kirjoitteli täällä välilihan venytyksestä/hieromisesta. Neuvolasta annettiin siihen ohjeet ja sitä oon tehnyt nyt jo muutaman viikon ajan. Eihän sitä tiedä onko siitä apua, mutta aina kannattaa kokeilla. On sitten positiivinen yllätys jos siitä vaikka onkin ollut hyötyä. Synnytystä en edelleenkään oikein "osaa" pelätä. Välillä sitä miettii enemmän ja välillä vähemmän. Kun ei ole aiheesta kokemusta niin pakko vaan ajatella että eiköhän se siitä, onhan siellä osaavat ihmiset auttamassa ja neuvomassa.
Elämä vauvan syntymän jälkeen sen sijaan on alkanut jännittää! Sitä miettii että miten imetys sujuu, ja millainen vauva sieltä oikein tulee. Välillä pelottaa se miten totaalisesti kaikki muuttuu ja elämä ei ole sen jälkeen enää koskaan samanlaista. Samalla on sitten jopa vähän syyllinen olo tällaisista ajatuksista, vaikka ne ovatkin normaaleja, onhan edessä valtava muutos. Onko muilla ekan odottajilla tällaisia ajatuksia, että APUA mihin sitä on päänsä oikein laittanut? Vauvaa odottaa kovasti ja tahtoo nähdä hänet mutta silti pelottaa/jännittää!
Kantoliinan muuten tilasin eilen. Saa nähdä kuinka paljon sitä tulee käytettyä, toivoisin että vauva viihtyisi siinä. Onko muilla kokemusta kantoliinan käytöstä?
Ehkä menen tästä lukemaan kirjaa tai katsomaan telkkaa...
Merppe 36+5
+ viikonloppuna tulee vieraita ja kotiin haetaan uusi pesukone + kuivausrumpu
Itsekin odotan tosiaan ensimmäistä lasta ja ei niinkään pelota miten pärjää vauvan kanssa vaan se, että miten käy kaverisuhteille, tunnenko itseni tosi yksinäiseksi ja kestääkö parisuhde. Mitään pelkoa kylläkään parisuhteen kestämisestä ei tällä hetkellä ole, sillä ollaan tosi rakastuneita ja onnellisia tästä lapsesta, mutta tavoitteenahan on nyt olla sitten perhe ja pysyä yhdessä vaikka mikä olisi. Toivottavasti tämä onni meille suodaan. Oon ollut nyt kotona pari vkoa ja alkanut vähän kaatumaan jo seinät päälle, kun mies on töissä niin vähän tylsistyttää kotona. Toivottavasti kaverit muistaa ulkoiluttaa mua aina välillä vauvankin tultua :)
Mullakin on kantoliina valmiina, mutta en todellakaan osaa sitoa sitä. Katselin eilen netistä ohjeita, mutta pitää vielä harjoitella :D
Käytiin tänään neuvolassa ja ultrattiin kanssa. Pää on tosiaan alhaalla, mutta niin se on ollut jo monta vkoa. Muuten kaikki hyvin!
Lumielle 35+0 POKS
+ ylihuomenna vauvajuhlat ;)
viimeisen vitosen siis synnytin seisaaltaan ja sitä toivon tähänkin synnytykseen, että se onnistuisi. En ole saanut epiduraalia vaan jokin kohdunkaulakanavaan laitettava puudute. Minulle ei voi olla kamalampaa kokemusta kuin se kun on sängyssä selällään ja siitä yrittää toki vähän istuvassa asennossa ponnistaa ja se kova kamala astia joka työnnetään häntäluun alle on sitten järkyttävä. Muutenkin voisinko sanoa, että vihaan sängyssä oloa, mieelummin olen pystyssä ja kävelen niin paljon kuin mahdollista. IIk, nyt kun tässä näitä tarinoin alkaa taas jänskättämään kuinka tästä synnytyksestä selvitään... rv 35+5