lapsi pelkää nukkua omassa huoneessa-mitä teen?

on sillä nyt jotain merkitystä....



ja vielä KAHDEN lapsen yh.tosin toinen on jo 18v,mutta asuu kotona:)



-ap

että isä nukkuu lapsen huoneessa jonkin aikaa, jos sinä herkkäuninen.



Toisaalta jotkut vanhemmat ei halua lapsiaviereensä seksielämän vuoksi, sitähän yh.lla ei ole=D

lasta viereeni,vaan ihan oma unentarve.



itsekästähän sekin tosin on...



-ap

Mahdakko sä ollenkaan ite ymmärtää mitä kirjotit? Kirjoitit pienen lapsen pahasta olosta. pienen lapsen turvattomasta olotilasta. Onko siis ihme jos sulle vastaavat ihmiset tuntee myötätuntoo sun pientä lasta kohtaan??? hei haloo.



Miksi sä ap ohitat koko ajan ton ehdotuksen että osta patja. ilmapatjat esimerkiksi on aivan ihania nukkua ja kevyenä helppo siirtää vaikka tulis yllärivieras. Tai ns. vieraspatja lattialle.Joko nukut siinä ite tai laitat lapsen nukkuun siinä. Saisi olla äitinsä vieressä.

Älä nyt enää enempää jaksa samaa sitten jauhaa ettet saa nukuttua jos lapsi on vieressä, ei teidän pakko oo samassa sängyssä nukkua jos se niin kapee on.

Jos on oikeesti rahasta kiinni ja täälä päin asut niin mulal on 10cm vieraspatja jossa on pari kertaa ollut laspen yökaverit. Annan sen ilomielin sulle, ihan sun pienokaisesi takia.



Eikä sillä oo sinällään mitään tekemistä ookko yh vai et. Erolla (jos oot jonkilaisessa suhteessa ollut) on taatusti tekemistä lapsen turvattomuuteen. Etkö sä ymmärrä että sun lapsei hakee hyväksyntää kertomalla äidilleen että äiti on rakas????

huh huh.



Terveisin nrolla 8 kirjottanut

juurihan jossain viestissä totesin sen kokeilemisen arvoiseksi,ja niin aion tehdä.

anteeksi huono ulosantini,jos noin väärin ymmärsit.



-ap

ehkä toi kun vielä olit kommentoinut unen tarvettasi ja muuta sai sellasen fiiliksen että haluat vaan pitää kiinni siitä että lapsesi paikka on omassa huoneessa vaikka mikä olisi.



Lapsi on niin kevyt että vähän paksumpi patja varmaan riittää.

ton ikänen ymmärtää puhetta ihan hyvin ja jos selittää että nyt saa nukkua äitin vieressä jos pysyy omalla "sängyllä" niin ymmärtää kyllä.



Usko tai älä, oon niin tiukan linjan äiti ettei tosikaan, periksiantamaton ja järkähtämätön. Lapsen halu tulla lähelle, syliin, viereen on kuitenkin niitä joista en tingi, siihen mulla on aina aikaa ja halua täydestä sydämestä.

Vaikkei meillä ole nukuttu perhepedissä, niin sänky on ollu ja on niin lähellä että voidaan koskea toisiimme.

otin tytön viime yönä viereen.



heräsin taas siihen,kun tyttö seisoi nalle kainalossa toisella puolella huonetta kuiskimassa; "äiti,olet ihana..nyt minä menen omaan sänkyyn.."



hyvä että ehdin lauseen loppuun,"tuletko viereen?",kun jo tyttö oli sängyssäni.kieltämättä lapsi oli onnellinen,todella onnellinen,hyvä ettei kehrännyt kuin kissa:)



-ap

ei uskalla tulla sitten vanhemman vierelle. Kyllä meidän 5-vuotiaskin välillä vaeltaa yöllä viereen ja aina saa tulla. Joskus on levoton ja tulee ahdasta, niin minä tai mies siirrytään vierashuoneeseen tai sitten kannetaan takaisin omaan, kun uni on tullut. Ei silti tulisi mieleenkään jättää yksin pelkoineen.



Jos nukkuminen lapsen lähellä on mahdotonta, niin sitten edes se patja lattialle! Meillä kyllä tulee lähelle ja ottaa kaulasta kiinni. Nukahtaa alle kahdessa minuutissa uudelleen siihen turvallisuuteen.

huoneessa ja saa tulla yöllä väliin nukkumaan. minäs itten häippäsen pojan sänkyyn, jos tuntuu ahtaalta, harvemmin kyllä.

nukutaan koko perhe samassa huoneessa, vanhemmat parisängyssä ja lapset (kohta 5v ja 2v) omissa sängyissään. Kaikki nukkuvat hyvin ja kenenkään ei tarvitse rampata yhtään minnekään keskellä yötä! Jos isompi lapsi näkee painajaisia, niin saan heti rauhoiteltua ja nukahtaa nopeasti uudelleen. :-)

missään vaiheessa kokeilla, joko lapsi olisi kasvanut pelkojensa ohi ja siirtyisikin ihan tyytyväisenä omaan huoneeseen. Siis tässä on pelon lisäksi todennäköisesti kyse ihan lisäläheisyydentarpeesta. Lapsi oikeasti kaipaa sun kosketustas.

Kyse ei siis ole pelkästä "pelosta" noin sinänsä vaan siitä, että sinun lapsellasi on sinua ikävä ja hän ehkä on sinunsta jotenkin huolissaan. Ja tätä kuvaa vaan terävöittää se, että kun kiellät lasta tulemasta viereesi, hän valvoon huoneesi nurkassa uskaltamatta nukkua itsekseen mutta uskaltamatta myöskän tulla sun viereesi. Rauhallisuus ei ehkä kerrokaan siitä, ettei tytön tarve olisi "todellinen" vaan siitä, että hän pelkää sinuakina tai on yli-innokas miellyttämään sinua.

mutta jos otan taas viereeni,ei paluuta ole...?

Vierailija - 10.01.10 10:57 (ID 9807341) ei siinä muuta,mutta kun en saa sitten itse nukuttua,kun lapsi nyöhää ihan kyljessä kiinni.valvon koko loppuyön

tosin--nyt kyllä valvotaan sitten molemmat; se ramppaaminen huoneessani alkaa n. klo 2 yöllä,ja sitä se on sitten aamuun asti... klo 7 kun pitää herätä,tyttö vaan nukkuisi.

nyt olen laittanut muumikellon soimaan ennen seitsemää,että "sitten kun kello soi,saa tulla viereeni", viikko mennyt näin,mutta se ei poista sitä ramppaamista ennen sitä... "olet rakas äiti,olet ihana...nyt minä menen pois.." sydän särkyy,mutta toisaalta,ehkä jos pelottaisi tosiaan,ei tyttö käyttäytyisi noin rauhallisesti.?

kai se sitten on viereen taas päästettävä:(

-ap

Ota tosiaan viereen mieluiten tai edes samaan huoneeseen omaan sänkyyn joksikin aikaa. Parin kuukauden päästä tilanne voi olla ihan toinen. Siten voi yrittää omaa huonetta uudestaan.

pieni lapsesi ei saa tulla viereen, heräilee usean kerran yössä ja tulee kuiskimaan (pysytellen kaukana sängystäsi) että olet rakas ja ihana jne. Lapsiparka :(

Ei se lapsi siellä öisin kiusallaan liiku. Järkyttävää ettei 4,5v saa tulla viereen jos herää yöllä.

Meillä 8v saa tulla viereen jos herää - tuleekin joskus. Ei tulisi mieleenkään kieltää.

lapsi ei malta rahoittua siihen viereen vaan touhuaa koko ajan jotain. Kukaan ei nuku loppuyöstä.



Tilanne on ratkaistu niin, että lapsen huoneessa on varapatja, joten äiti nukkuu sillä ja lapsi palautetaan omaan sänkyynsä. Kaikki nukkuvat.

Täytyy muistaa jos jaksaminen tiukassa niin parempi käyttää vaikka yksi ilta aikaa ja kannustaa lapsi nukkumaan omassa sängyssä. Sillä jos vanhemmilta/vanhemmalta loppuu omat voimavarat, niin silloin muutamat lapsen yö unet /turvattomuuden tunne yms eivät meinaa mitään. Eräs puolituttuni vei sitten lapsetkin mukanaan kun väsyi täysin... Tuo väsymys ei ole leikinasia Ja jos tuntuu ettei jaksa niin pyytäkää apua neuvolasta/sukulaisilta tai ystäviltä.

Vierailija kirjoitti:

4,5 vuotias on nukkunut vuoden omassa huoneessa,mutta nyt on pari kuukautta pelottanut nukkua omassa huoneessa--alkuun otin viereeni omaan sänkyyni,mutta koska siitä tuli jokaöinen tapa,olen ollut tiukkana; viereeni ei saa tulla kuin vasta aamulla.

tyttö käy monta kertaa yössä huoneessani,seisoo kaukana sängystäni ja kuiskaa;"olet rakas,äiti..ym,nyt minä menen pois.."

herään,kun se reppana seisoo huoneeni nurkassa tyyny kainalossa surkeana,mutta ei tule viereeni,kun olen keran kieltänyt.

kysymys;

pitääkö minun päästää se taas viereeni nukkumaan?

Voi toista. Ihan ilman muuta viereen tai vähintään samaan huoneeseen nukkumaan. Niin meilläkin tehdään 5-vuotiaan kanssa, nukkuu omassa sängyssään sänkymme vieressä. Ehtii kyllä nukkumaan yksin vielä monta vuotta.