Pitääkö raskaudesta palautua?
Sain ensimmäisen lapseni 3 kk sitten ja en todellakaan ole vielä palautunut fyysisesti raskaudestani. Lähes kolmestakymmenestä lisäkilosta on kyllä lähtenyt yli puolet mutta vielä on pyöreyttä joka puolella reilusti jäljellä ja entinen ampiaisvyötäröni on varmasti mennyttä vielä lisää laihduttuanikin. Raskausarvet joita tuli runsaasti koko vatsaani ovat vielä punaiset, mutta luottavainen olen että kestän ne kyllä kunhan vaalenevat. Av:n jutuista ja lähes kaikkialta annetaan ymmärtää että raskauden aiheuttamat muutokset kehoon ovat negatiivisia ja parasta on kun hankkiutuu niistä mahdollisimman nopeasti eroon ja jos eroon ei pääse niin sit on kroppa pilalla. Itsekin tähän ajatukseen helposti sorrun ja säälittelen itseäni kun entinen minä on mennyttä. Mutta jos keho ei saa niin ison ja hienon asian kuin raskauden takia muuttua niin eikös silloin koko raskaudessa ja äitiydessä ole jotain väärää ja pahaa? Eikö äitiys saa näkyä? Ja onko tyttömäinen virheetön ruumis arvokkaampi kuin äidin "kunniamerkitty" keho?
Kommentit (13)
muuten kai se on oma asia haluaako palautua vai mammautua. Entä oletko kysynyt miehesi mielipidettä asiasta? Entä aiotko kerätä lisää kiloja ja "kunniamerkkejä" jokaisen lapsen myötä lisää?
Jos saa arvata, niin luulen että olet nyt vielä hormonihuuruissasi ja silloin kropan kun to ei luonnollisestikaan ole päällimmäisenä mielessä. Odotapa pari vuotta ja paluu työelämään, niin mieli onkin jo toisenlainen...
Ja haloo: "tyttömäinen virheetön ruumis"? Monellako se oli edes ennen ekaa lasta?
sehän on jokaisen oma asia minkä painon itselleen haluaa. Minusta ei kuitenkaan ole edes järkevää aloittaa mitään laihdutuskuureja imetyksen aikana, jos nyt ei tarvi epäterveellisestikään elää. Kiirettä ei sinulla ole, eihän niitä kiloja tarvi heti karistaa. Ja raskausarvet kyllä vaalenevat juu, mutta ei ne mihinkään katoa! En kyllä niistä jaksa painetta ottaa, jos joku kauhistelee, niin omahan on henkinen pienuutensa :-)
30 kiloa lisää oli todellakin liikaa ja aikomukseni on saada vielä puntariin lähes samat lukemat kuin ennen raskauttakin ja tietysti myös lihasvoimaa on tärkeä palauttaa. Tarkoitin enemmän kaikkia muita kehon muutoksia kuin painon nousua. Niitä jotka jäävät laihtumisen jälkeenkin. Ja onko pieni pyöreyskään nyt niin pahasta ja rumaa? -ap
3 kk pitäisi riittää palautumiseen. Ei raskaus ole oikeutus lihomiselle. Naisella ei ole mitään hyötyä rasvan keräämisestä raskausaikana, toisin kuin monet luulevat, niin esim. imetyksen onnituminen ei vaadi vararasvaa, tosi laihatkin pystyvät ruokkimaan lapsensa rintamaidollaan.
Niinpä sopiva painonnousu raskausaikana normaalipainoisellekin on alle 10 kg, jolloin suurin osa johtuu kohdun painosta, nesteen ja kiertävän veren lisääntymisestä. Turvotustakin on vähemmän jos ei liho.
Tuollainen paino sitten häviää muutamassa viikossa, maidonnousun takia toki rinnat saattavat painaa puolisen kiloa enemmän kuin ennen raskautta.
Kyllä raskaudesta silti jäljet jää. ei sen läskiä tarvitse jättää.Monesta hoikasta kauniista naisesta näkee että lapsia on, kun mahan iho on hiukan kurtulla tai alavatsalla on raskausarpiviiruja. Hoikalla ne vaan eivät rumenna siten kuin lihavalla.
Niin se vaan on. Itse olin esikoisen jälkeen kaamea lehmä ja laihduin lopullisesti ennalleni vasta toisen lapsen raskausaikana, kun elin terveellisesti enkä pitänyt raskautta tekosyynä mässäilyyn, lisäksi lenkkeilin kok raskausajan. Kyllä olin tyytyväinen kun kilot jäivät synnärille toisen synnyttyä, ihan ihmismäinen olo heti ja jaksoin lasten kanssa paremmin, ihmisten ilmoille teki mieli enemmmän kun näytti hyvältä jne. :)
sen kummemmin panostaa.
Kyllä saat näyttää siltä kuin itse haluat.
Tutkimusten mukaan matalasti koulutetuilla naisilla jokaisesta raskaudesta jää 5 kg. Korkeasti koulutetuilla ei. Tämän huomaa omalla työpaikallani, jossa suurin osa on akateemisia ja kaikki, monen lapsen äiditkin, ovat hoikkia / normaalipainoisia.
Mutta kuten jo joku totesikin, niin oma valinta. Jos tykkää olla pyöreä, niin sitten on vaan. Jos taas ei, niin laihduttaa ylimääräiset pois (imetyksen loputtua vaikkapa). Samoin arvet, jos niitä tulee, niin paras ne on vaan hyväksyä, eihän ne poiskaan lähde.
mutta mitäs tehdä laskeumille (kohdun-, virtsarakon- ja peräsuolen-)ym? Niille ei itse voi tehdä yhtään mitään joten enpä nyt ottais mitään painetta siitä että pitäis saada keho entiselleen.
Mun vastaukseni on: ei tarvitse palautua entisekseen. Kaikille se ei ole edes mahdollista.
Lisäkiloja on siis jäljellä enää reilut 12 ja en todellakaan ole missään hormonihuuruissa ja haluan tietty vielä painoani pudottaa. Normaalit raskauden muutokset vaivaavat varmasti enemmän naisia itseään kuin miehiään. Ainakin oma mieheni on ihan tyytyväinen ja mikään läski nyt en kuitenkaan ole.
ovat yleensä hyvin hoidettavissa itse pitämällä PAINO kurissa ja hankkimalla hyvä LIHASKUNTO. Ihan puppua että niille ei itse voi mitään! Ylipaino nimenomaan altistaa noille muutoksille.
Laihuus ja ulkonäkö muka kaikki kaikessa. Lasten saannista ei saa pysyviä jälkiä jäädä ja kilot pitää muutaman viikon sisällä tiputtaa... Oikeasti sairasta, mutta meidät on siihen ehdollistettu aivan täysin. : O Itsekin laihdutin takaisin entisiin mittoihini, vaikka lihoin joka raskaudessa 25 kg. Harva kestää ympäristön ja median paineen.
Nauti äitiydestäsi, ap, nyt vaan ihan rauhassa. laihduta, kun oikeasti siltä tuntuu, ei toisten asettamien naurettavien paineiden alaisena. Olet nyt ÄITI, nauti joka hetkestä. : )
Olet synnyttänyt ja sinulla on oikeus antaa itsesi rupsahtaa ja lihoa.
Tyttäreni syntyi kuolleena viime toukokuussa rv 30. Napanuorakomblikaatio aiheutti täysin terveen tytön menehtymisen. Lääkäritkin vai ihmettelivät, että miten näin pääsi käymään...
Synnytyksen jälkeen tajusin, että jäljelle jäi noin 5 raskauskiloa. Se tuntuu pieneltä lukemalta, mutta kun kuollutta lasta ei voi imettää, vauvansa kuoleman myötä murtuu täysin ja tuskin jaksaa elää, niin yritä siinä laihduttaa viisi kiloa!
Pääsin kuitenkin 4 kk:n aikana 3 kilosta eroon. Vielä pitäisi laihduttaa pari kiloa. Painoindeksini on nyt 23 joten painon puolesta ei tarvitse laihduttaa, mutta haluan takaisin vanhoihin mittoihin.
Vetoan teihin hyvät äidit: Älkää tuomiotko niin vahvasti vauvansa juuri synnyttäneitä äitejä. Voin kokemuksesta kertoa, että kun on juuri synnyttänyt kuolleen vauvan, järjestää hautajaisia lapselleen ja tuskin jaksaa enää elää, niin ei siinä oma ulkonäkö ole ykkösasia. Vuosittain Suomessa kuolee kohtuun tai synnytyksessä noin 400 vauvaa. Liian moni äiti joutuu hautaamaan vauvansa. Antakaa armoa kaikille äideille. Aina ulkonäkö ei voi olla se ykkösasia!!!!
Synnytys ei ole mikään syy rupsahtaa. Tottakai jättää jälkensä, muttei muuta ihmistä ihan erinäköiseksi.