Onko kenenkään lapsi kotiopetuksessa?
Meillä ollaan ensi syksynä sellaisen tilanteen edessä, että 5-luokkalainen on jäämässä kotiopetukseen. Jos jollain on kokemusta tai tietoa kotiopetuksesta, olisin todella kiitollinen tiedoista!
Kommentit (84)
Osa matkasta on pimeää metsätaivalta, ei taloja, ei valoja. Tie aurataan, jos hyvin sattuu, aamupäivällä. Viime talvena tie hiekoitettiin kaksi kertaa. Siinä ei aikuinen ihminenkään pystynyt kävelemään, peilikirkkaalla jäällä! Asumme siis pohjoisessa, jossa todella oli lunta ja jäätä.
Piennar on vain n. 0,5 km:n matkalla. Kuitenkin osa matkasta kulkee tietä, jonka varrella on tehdas ja raskasta liikennettä verrattaen paljon. Tällä osuudella koululainen jäi auton alle muutama vuosi sitten, tuhoisin seurauksin. Osa matkasta kulkee valtatietä pitkin, joka pyörällä kulkien pitäisi ylittää. Sen takia kunta edellyttää, että koululainen kulkee jalan, koska riskiluku ylittyy muuten reippaasti. Valtatiellä pitää myös kulkea pitkä silta, jolloin tiukan paikan tullen ei ole edes ojaa, jonne hypätä.
Liikenne on todella vilkas ja yhä vilkastumaan päin. Talvella myös tämän valtatien pientareet olivat pois käytöstä, koska olivat paksun ja jää- ja lumikerroksen peittämät. Läheltä piti - tilanteita sattuu päivittäin. Emme ole curling-vanhempia, tämä on oikeasti vaarallinen koulumatka. On taas vain ajan kysymys, milloin sattuu pahasti.
Harrastuksiin lapsi tietenkin kuskataan, matkaa niihin on 15-20 km. Onneksi vuorotellaan muiden vanhempien kanssa kuljetuksissa. Oman työni voin hoitaa siten, että opetan poikaa pari tuntia aamusta ja mies jatkaa illalla. Näin voin tehdä koko työpäivän yhteen mitttaan. Säännöllisyys olisi tärkeää yritykseni toiminnan kannalta.
Sivistystoimenjohtaja on sitä mieltä, että matka ei ole vaarallinen. Tosin hän ei ole itse vaivautunut tutustumaan kyseiseen koulureittiin muutoin kuin kartalta. Hän tekee täysin epäjohdonmukaisia päätöksiä. Meille kielteistä päätöstä perusteltiin nimenomaan liian pienillä riskiluvuilla (hänellä oli vanhat ja lisäksi väärintulkitut luvut) ja nyt hän väittää silmät kirkkaana, että ei päätöksiä tehdä riskilukujen perusteella, vaan ihan vaan harkinnan mukaan. Toiset saavat kuljetuksen kun joutuvat ylittämään valtatien koulumatkalla, toiset eivät. Meidän pojan kohdalla riskiluvut ylittyvät ihan reippaasti.
ap on kampaaja jolla yhden naisen yritys.
Kerroit että voit valita työaikasi joten valitse niin että roudaat lapsen kouluun ja menet töillesi ja isänsä hakee oman työnsä loppumisen jälkeen. Sovitte että poika voi oleilla koulun tiloissa jos suinkin mahdollista ja tehdä läksynsä siellä ja pistät iltapäivän välipalan mukaan.
Ei tuo ole oikea ongelma jos kyytiä ette saa. Uskon että periaatteessa vänkäät koska katsot sen kyydityksen olevan kunnan velvollisuus. Toivon toki että kyydityksen tulette saamaan.
Lisäksi sanon ettet arvosta kovinkaan opettajien koulutusta jos uskot ilman pätevyyttä pystyväsi homman hoitamaan tosta noin vaan "vasemmalla kädellä" huitaisten.
Moni lapsi voisi pitää kotikoulua mielekkäänä vaihtoehtona koska eivät käsitä mitä se todellisuudessa oikealla tavoin tehtynä merkitsisi. Nyt lapsesi ajattelee että kun mutsi ja faija on duunissa hällä on vapaat kädet touhuta omiaan, pelailla netissä ja pleikalla kukaan ei ole valvomassa, kyllä se koulun lyö 10-0
Ihan uskomatonta "saissee" on tänne päästelty neljä sivullista! Kaikki kotikoulusta kiinnostuneet, vierailkaapas osoitteessa: http://kotioppijat.blogspot.com/ Siellä voitte tutustua erääseen kotikouluperheeseen. Perheen äiti antaa varmaan asiallisia vastauksia niille, jotka asiallisesti kysyvät. Ei pidä kärjistää asioita kun ei tiedä mistä puhuu!
kunta voi mielivaltaisesti päättää mitä haluavat. Näin teimme me vanhemmat ja valitus meni läpi ja lapset saavat ilmaisen koulukyydin. Kunta katsoi että koulutie ei ole vaarallinen...
kanssa toimeentulevia yhteiskunnan jäseniä?
Ajattelitko erakon kasvattaa?
on osan aineista kotiopetuksessa. Käy koulussa 15 tunnin viikkoja.
Meillä toteutettu niin, että koulusta annetaan tehtäviä, jotka tehdään kotona vanhempien opastuksella. Ne pitää palauttaa joko projektitöinä (eli lapsi tekee jonkun härvelin tai kokeen tai vierailun ja laatii siitä jonkun kirjallisen tai kuvallisen esityksen) tai ihan puhtaina tehtävämonisteina. Myös oppikirjoja on tehty tällätavoin kotona eteenpäin. Koulussa järjestetään sitten lisäksi kokeita, jotka luokanopettaja tai aaineesta vastaava opettaja arvioi.
En ole varma, miten asiat menisivät, jos lapsi olisi kokonaan kotiopetuksessa. Silloin kai koulussa kuitenkin käytäisiin tenttimässä. Koulu laatisi opiskelusuunnitelman, ja vanhemmat valvoisivat sen toteuttamista.
Olisin itse kiinnostunut tietämään, miten teillä tähän ratkaisuun on päädytty? Meillä syynä ovat aspergerin oireyhtymään liittyvät sosiaaliset vaikeudet.
Itselläni on viidesluokkalainen, jota en voisi kuvitellakaan pitäväni kaiket päivät kotona. Koulussa opitaan paljon muutakin kuin akateemisia taitoja. Suomalainen peruskoulu on kaiken lisäksi huipputasoa. Kotiopetusta miettisin lähinnä jonkun maailmanympäripurjehduksen tms takia.
Kunta ei myönnä koulukuljetusta kuin 4.luokkaan asti, koska matkaa on "vain" 4 km. Kotikuntamme tekee kuljetuspäätökset mielivaltaisesti, eli toiset saavat kuljetuksen koko alakoulun ajaksi lyhyemmällekin matkalle. Lapsemme koulumatkasta puolet on valaisematonta, pientareetonta tietä ja vielä erittäin huonosti hoidettua. Kunta ohjeistaa kulkemaan matkan kävellen, koska pyöräillen se on liian vaarallinen myös 6. lk:n oppilaalle eli riskiluku ylittyy reilusti. Kävellen matkaan menee yli tunti.
Kuluneen lukuvuoden olen kuljettanut lasta itse kouluun, tehden työpäiväni kahdessa vuorossa ja ajaen joka päivä n. 35 km ylimääräistä ajoa, mutta ensi syksynä tämä järjestely ei enää käy, enkä itsekään jaksa tätä enää. Olen aivan uupunut tällaiseen.
Ei ole kyse mistään peruskouluvastaisuudesta, vaan tämä on ainoa vaihtoehto.
Pitää sitten muuttaa jonnekin sellaiseen paikkaan, josta on helpompi käydä koulua. Kohtuutonta eristää lapsi sosiaalisista ympyröistään jonnekin korpeen. Tai sitten otat itse vapaata töistä tai irtisanoudut.
Jos miehesi on karjatilan omistaja eikä voi muuttaa, niin muuta sinä lapsesi kanssa lähemmäs koulua maanantaista perjantaihin ja viikonloput olette kotona.
Tosin, jos miehesi on karjatilan omistaja, hän kyllä voisi lapsenkin kuljettaa, ettei sinun tarvitsisi tehdä sen vuoksi kahta vuoroa.
Eli, jos maatalous sitoo miehen maalle, hän kuljettaa. Ellei, niin hänkin muuttaa. Lapsi nyt etusijalle. Muuttakaa pois korvesta.
Tuollaista voisimme harkita myöskin, siis osa-aikaista kotiopetusta. En vain tiedä miten kunnassamme tuollaiseen suhtaudutaan, siellä ollaan lievästi sanottuna nuivia meitä kohtaan. Olisiko sinulla linkkiä jonnekin kotioppijoiden keskustelupalstalle? En ole sellaista löytänyt.
Tämä olisi meillä siis 2 vuotta kestävä järjestely, yläkoulun lapsi kävisi sitten taas ihan "normaalisti".
Kyllä minuakin huolettaa juuri se, että jääkö lapsi ihan ulkopuoliseksi...ja miten käy kaverisuhteiden? Siksi olisikin hyvä, jos hän voisi osallistua opetukseen esim. tiettyinä viikonpäivinä tms. Hän on kyllä aktiivinen poika, on harrastuksia ja kavereita, hän on sosiaalinen ja melkoisen lahjakas ja menestyy koulussa oikein hyvin.
on jatkuvasti vaan osa-aikaisesti pois. Ei niin kannata tahallaan tehdä.
Vielä pari vuotta sitten muuttaessamme tänne kaikki tämän tien varrella asuvat lapset kuljetettiin kouluun. Oma koulumme lakkautettiin joitakin vuosia sitten ja silloin kunta lupasi, että kaikki koulupiirimme oppilaat saavat kuljetuksen. Emme olisi muuttaneet tänne, jos olisimme tienneet näin käyvän.
Meidän on mahdotonta muuttaa pois täältä. Meillä on uusi talo kotitaloni pihalla ja huolehdimme myös iäkkäästä äidistäni. Emme voi myydä taloamme tämän takia. Mies on töissä aivan toisella suunnalla, eikä hänellä ole mahdollisuutta kuljettaa. Itse olen yrittäjä ja jos vielä jatkan tähän tyyliin, on yritykseni konkurssissa. Ja kun ei tämä lopu tähän, vaan meillä on vielä kaksi koululaista lisää tulossa. Tuntuu, että olemme täysin umpikujassa. Kotiopetus on ainoa vaihtoehto.
vaikka onkin selvästi eri lähtökohdista liikkeellä.
En valitettavasti tietä kotikoululaisten keskustelupalstoja, mutta käytä googlea. Luulisin, että sellainen olisi olemassa, sillä kohtuullinen osa ulkomailla asuvista lapsista käy kotikoulua, eikä se Suomessakaaan ole erilaisten vammaisten keskuudessa outo ilmiö. Googleta myös feenix-koulu, jolla on myös keskustelupalsta (tosin aika vaihtelevan tasoinen, mutta av-lukijana olet varmaan tottunut mediakritiikin käyttäjä)
Meillä kotikoulu/kotiopetus on siis lähtenyt koulun aloitteesta, koska luokanopettajan resurssit eivät riitä pitämään päiviä lapselle tapeeksi rauhallisina enempää kuin tuon 15h/vk (tai oikeastaan ei sitäkään - lapsi on erityisopetuksessa tai pienryhmissä aineenopettajien kanssa suurimman osan niistä). En osaa ollenkaan sanoa, miten koulu suhtautuisi, jos olisimme ehdottaneet järjestelyä itse.
Kaverisuhteiden ylläpito vaatii sitten vanhemmiltakin yritystä. Sekä sinulta että niiden kaverien vanhemmilta. Onnea yritykseen
Minäkin kuljin luokat 3-6 ja matkaa oli 4,5 km, keväät ja syksyt pyöräillen talvella kävellen tai jopa suksilla.
Tuo on järjetöntä hyysäämistä että lapsi ei voi kulkea koulumatkaansa yksin ja kävellä. Onnettomuus voi sattua ihan kotonakin jos se on tullakseen se tulee ja sitä ei voi estää.
Jos lapsi on normaaliälyinen ja kävelemään kykenevä miksi ihmeessä ei tuota matkaa jaksa/voi kulkea.
Käsittämätön suhtautuminen teillä siihen mitä lapsen kuuluu tehdä, oikea curling-mamma olet kun olet kuskannut lapsen kouluun ja takaisin.
Muuttakaa lähemmäs koulua jos homma ei muuten selviä mutta lapsen oikeus on saada käydä koulua.
Mielestäni olet ylisuojelevainen hysteerikko.
ja pyöräillen silloin kun on sulat maat muutoin kävellen.
En jaksa ymmärtää miksi ei voisi kulkea koulumatkaa jalkaisin, samalla tulisi hoidetuksi päivän liikuntatarve ja kroppa pysyisi kunnossa.
Asennemuutos on teillä paikallaan.
Mies kuljettaa yhtenä päivänä, vaikka onkin eri suunnalla töissä. Kahtena päivänä maksatte itse taksikuljetuksen. Kahtena päivänä sinä kuljetat.
Ellei ole varaa, ole sitten kotiäitinä muutama vuosi, jotta saat katraasi koulutettua.
sanot että jos jatkat koulukuljetuksia, yrityksesi menee konkurssiin.
Et kai kuvittele, että lapsen kotiopettamiseen menee vähemmän aikaa? Se ei nimittäin pidä paikkaansa. Lasta ei voi jättää kotiin yksin opiskelemaan, sinun on oikeasti käytettävä opettamiseen (tai rinnalla opiskeluun, kuinka haluat sen nähdä) aikaa ja vaivaa. Taatusti enemmän kuin kuljetuksiin kuluisi. Anteeksi nyt, mutta minusta sinä olet liikkellä ns. vihaisella uholla, etkä realiteettien pohjalta.
Vai onko sinlla varaa palkata kotiopettaja? Silloin sinulla varmaan olisi varaa myös maksaa lapsesi taksikuljetukset kouluun. Tiedän vanhempia, jotka maksavat sen itse kun ovat halunneet lapsensa eri kuntaan kouluun.
Tuon ikäisen kuuluu liikkua jo ilman että äiti hyysää kouluun ja kaikkialle.
Niin kiitos vaan vastauksista kysymykseen jota en alunperin esittänyt. En kyllä enää jaksa alkaa selittämään miksei isovanhemmat, sisareni tai muut sukulaiset tai kylän papat voi lastamme kuljettaa.
Paikallislehdessä on nyt juttu ollut, valitamme oikeusasiamiehelle, anomme lastamme toisen kunnan puolelle kouluun ja lääkäriaika on varattu. Nämä ovat käytettävissä olevat keinomme ja ellei niistä mikään auta, edessä on kotiopetus.
Uskon todella, että pystymme suoriutumaan kahdesta alakouluvuodesta normaaliälyisen, fiksun pojan kanssa. Poika jäisi ihan mielellään kotiopetukseen ja ei, hän ei ole mikään mamman kullannuppu, joka tekee kuten äiti haluaa. Päinvastoin, hän on varsin voimakastahtoinen ja omaan ajatteluun kykenevä lapsi.