Miksi etä-äiteja paheksutaan/arvostellaan?
Ja useimmiten ajatellaan, että kaikki etä-äidit ovat hylänneet lapsensa, mutta miksei näin ajatella etäisistä? Onko miehelle oikeutetunpaa lähteä kun äidille? Molemmista etä-äideistä ja - isistä sekä lähiäideistä ja -isistä löytyy niitä hyviä ja huonoja
Miksei koskaan ajatella, että etä-äiti on ajatellut lastensa parasta kun hänestä on tullut etä-äiti. Tiedän muutamia etä-äitejä ja he kaikki ovat ajatelleet lastensa parasta ryhtymällä etä-äidiksi ja jättäessä lapset isälle.
Tuntuu niin pahalta, kun nämä kaikki saavat osakseen arvostelua ja paheksuntaa, kuinka ovat huonoja äitejä kun ovat lapsensa hylänneet jne. ja raskasta tuo on ystävillenikin.
Minä elän parisuhteessa, mutta olen erossa jäänyt isälleni ja kiitän tästä äitiäni joka päivä, ettei mullistanut elämääni repimällä tutusta ympäristöstä ja kavereista. Näin silti äitiäni lähes yhtä paljon kun isääni, vaikkei ollutkaan kyseessä vuoroviikkosysteemi.
Kommentit (14)
teki reissutyötä eron aikaan ja lapsi jäi isälle. Olisiko ollut lapsen kannalta jotenkin parempi, että äidin luona oltu aika olisi ollut todella rikkonaista ja lapsi olisi joutunut olemaan öitä päiväkodissa jne? Nyt hän sai olla rauhassa isän luona ja tapasi äitiä aina mahdollisuuden tullen, kun äiti oli Suomessa.
Sain kyllä kommentteja siitä miten olen huono äiti kun hylkään lapseni.En minä häntä hylännyt.
Isän työn takia poika muutti myöhemmin minun luokseni.
Äidit sanoo "en voisi kuvitella elämää ilman lapsiani arjessa".Ei se kuulkaa isällekkää ole aina niin helppoa.
Monesti eroissa vaan vanhemmat miettii heidän parastaan, mitä he haluavat ja lapsen paras jää varjoon.
mutta kun täällä nyt kysyttiin, miksi etä-äitiin suhtaudutaan negatiivisesti, niin yksi syy on tuo, ettei itse äitinä, voi kuvitellakaan jättävänsä lapsiaan. Jokainen tehköön, niinkuin parhaaksi näkee. Itse ihmettelen niitä naisia, jotka tekevät lapsia, jättävät ne isälle, ottavat uuden miehen ja tekevät tämän kanssa lapsia, miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos tietää, ettei edellisistäkään pitänyt huolta, tiedän yhdenkin naisen, jolla jo kahdet lapset jätettyinä ja nyt odottaa kolmannelle miehelle lasta.
tuo miehille sallitumpaa kun naisille?
mutta kun täällä nyt kysyttiin, miksi etä-äitiin suhtaudutaan negatiivisesti, niin yksi syy on tuo, ettei itse äitinä, voi kuvitellakaan jättävänsä lapsiaan. Jokainen tehköön, niinkuin parhaaksi näkee. Itse ihmettelen niitä naisia, jotka tekevät lapsia, jättävät ne isälle, ottavat uuden miehen ja tekevät tämän kanssa lapsia, miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos tietää, ettei edellisistäkään pitänyt huolta, tiedän yhdenkin naisen, jolla jo kahdet lapset jätettyinä ja nyt odottaa kolmannelle miehelle lasta.
joka sai ekan lapsen 16v ja meni naimisiin eri miehen kanssa,sai tällekkin lapsen,erosivat nopeasti avioitumisesta ja nyt lapset ilmeiseti isällä..oletan että ovat koska kaverini jatkuvasti ryyppää,hilluu kavereidensa kanssa (on 20v),opiskelee,tekee kaikke sellaista siis keskellä viikkoakin mitä lasten kanssa ei voisi. ei mainitse sanallakaan koskaan lapsistaan. en taju,ihme eukko,en ymmärrä miten on voinut hylätä lapsensa,minä en ikimaailmassa pystyisi!!!!!
Minä olen etä-äiti, ollut kohta 4v ja tapaan lapsiani keskimäärin kolmena viikonloppuna kuukaudessa ja lisäksi ovat viikolla iltaisin luonani 1-2iltaa, välillä jäävät yöksi. En siis koe hylänneeni lapsiani, vaikka tuota paskaa olen saanut kuulla, että miten voin hylätä lapseni.
joka sai ekan lapsen 16v ja meni naimisiin eri miehen kanssa,sai tällekkin lapsen,erosivat nopeasti avioitumisesta ja nyt lapset ilmeiseti isällä..oletan että ovat koska kaverini jatkuvasti ryyppää,hilluu kavereidensa kanssa (on 20v),opiskelee,tekee kaikke sellaista siis keskellä viikkoakin mitä lasten kanssa ei voisi. ei mainitse sanallakaan koskaan lapsistaan. en taju,ihme eukko,en ymmärrä miten on voinut hylätä lapsensa,minä en ikimaailmassa pystyisi!!!!!
aina nainen tuomitaan julmemmin
hys hys miehelle, hyi hyi naiselle
Siis mietin helposti, että miksei äiti halua lapsiaan tai miksei hän pysty heistä huolehtimaan.
Ymmärrän kyllä, että voi olla myös äidiltä todellinen uhraus lasten takia jättää lapset isälleen.
Itse en kuitenkaan pystyisi jättämään lapsiani isälleen. En voisi kuvitella eläväni arkea ilman lapsiani. Tosin mieheni tekee reissutyötä eli ei edes pystyisi lapsia ottamaan nykyisessä työssään. Ja tiedän, ettei mun tarvitsisi tapella lapsista.
hirveitä lapsensa hylätessään.
Ja huonoja vanhempia ovat kaikki joiden lasten on parempi asua jossain muualla kuin heidän luonaan.
Sairastan vaikeaa persoonallisuushäiriötä, joka aiheuttaa mm. sen että olen henkisesti teinin tasolla ja usein täysin vastuuton. En ole kovinkaan kiinnostunut lapsestani, toki hellin häntä jne. mutta ei se ole aina aitoa puoleltani. Masennukseni pitää huolen siitä etten kykene "normaaliin" elämään varmaan vielä pitkään aikaan.
Olen harkinnut etä-äidiksi ryhtymistä nyt viime päivät, aina sen jälkeen kun sain viimeksi raivo-itkukohtauksen lapsen nähden ja vajosin lattialle huutamaan kurjuuttani. Kenenkään 3-vuotiaan ei kuuluisi nähdä sellaista!
sen jälkeen kun sain viimeksi raivo-itkukohtauksen lapsen nähden ja vajosin lattialle huutamaan kurjuuttani. Kenenkään 3-vuotiaan ei kuuluisi nähdä sellaista!
mutta minä olen pari kertaa harkinnut samanlaista käytostä omien teinieni kanssa, tulleksani heidän kanssa toimeen
ennen kaikkea lasten parasta eikä omaa etuaan ja lasten paras on se, jollon heidän arkensa muuttuu vähiten eikä viedä lasta tutusta ympäristöstä vieraaseen, mahdollisesti uuteen hoitopaikkaan tai kouluun jne. Siinä on lapselle ihan tarpeeksi, ettei vanhemmat asu yhdessä.
lapsensa parasta.
Jäin itse erossa äidilleni. Olisin halunnut jäädä isälle. Äiti ei ollut tasapainoinen. Sai raivareita :(
ja arvostan vanhempia, jotka ovat osanneet erossa ajatella lapsen/lasten parasta.