Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko tämä tyypillinen tapa käyttäyä lasten keskuudessa

Vierailija
06.01.2010 |

Eli tilanne on tämä

Engalnnista tullut serkku, ei osaa suomea, ja on tilapäisesti sukulaisperheen luona jossa on vuotta nuorempi lapsi. Nyt on kyse tytoistä.

Ja kylään tulee kolmas lapsi joka on serkku, ja entinen tuttu ja tuon toisen tyton ystävä.



He menevät omaan huoneeseensa ja sulkevat oven.

Lapseni sanoi että ei halua änkeä sinne heidän luokse, koska he tuijottavat häntä, sanovat jotain suomeksi ja sitten nauravat.



Ja kun pyysin heitä olemaan tämän toisen lapsen kanssa, niin eivät halunneet.

Lapseni vaihtoehto oli olla yksin jossain toisessa huoneessa, tai tulla istumaan aikuisten kanssa.



Selitin heille että lapseni on eri kulttuurista ja ei ole tottunut tällaisiin tapoihin ja pyysin heitä olemaan ystävällisiä, mutta ei vain huvittanut

Kommentit (39)

Vierailija
21/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrettävää jos ovat alle 8 vuotiaita. Jos jo lähempänä teini ikää, niin sitten tosi asiatonta käytöstä.

Pienet lapset ei osaa mielistellä ja teeskennellä. Ehkä hekin ujostelevat tuijottavaa tyttöä, joka ei puhu suomea, eikä ymmärrä mitään.

Minusta suomalaisten tyttöjen vanhemmpien pitäisi puuttua tilanteeseen ja selittää heille kuinka ilkeää tuo on.



Itselläni oli samantapainen tilanne lapsena ja kyllä me leikittiin tytön kanssa jonka kieltä ei ymmärretty ja hän ei meitä ymmärtänyt. Kulki vaan perässä ja leikki meidän kanssa ja me opittiin monta uutta sanaa.

Vierailija
22/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja siksi eivät (siis aikuiset) viitsi korjata lapsensa käytöstä: toivovat että lähtisitte pikaisemmin pois heidän nurkistaan. Eivät kehtaa sanoa mutta toivovat että lukisit rivien välistä. Mene hotelliin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En voisi mitenkään kuvitella, että omat lapseni käyttäytyisivät noin. Paljon ollaan puhuttu eri kulttuureista ja kielistä. Varmasti lapseni yrittäisi leikkiä jotain toisen lapsen kanssa ja puhua höpöttäisi suomea, vaikkei toinen ymmärräkään. On sen verran kuitenkin järkeä päässä, ettei käyttäydy loukkaavasti ketään kohtaan.



Vierailija
24/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen huomannut samaa.

Vierailija
25/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen syvää myötähäpeää.

T:Ulkosuomalainen

Jos puhuin heille englantia, he vastasivat suomeksi. Ja tässä on kuitenkin kyse hyvin englantia osaavista ihmisistä. Olin TODELLA nolona heidän puolestaan.

no, luulisin että ystäväsi eivät tuijottaneet ja sitten vuorotellen kikattaneet joten ei tuo niin pahalta kuullosta

Vierailija
26/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIKSI EI SUOMALAINEN LAPSESI OSAA SUOMEA?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

englannin serkusta niin ylpeitä, että varmaan leikkisivät hänen kanssaan suorastaan kilpailisivat seurasta;).

Vierailija
28/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

käyttäytyminen on tyypillistä kaikille lapsille ihan missä tahansa maassa...tilanteessa tarvitaan aikuisen ohjausta, ei lapset itse ymmärrä mitä heiltä uudessa tilanteessa vaaditaan...

Meille on tänne keskelle eurooppaa tullut suomalaisia serkkuja ja kielimuurista huolimatta heidät on otettu lasteni ja toisten paikallisten ystävien leikkihin varauksetta. Suomessa olen samaan törmännyt ainoastaan ja olen huomannut, ettei suomessa oikeastaan lapsia edes tapakasvateta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIKSI EI SUOMALAINEN LAPSESI OSAA SUOMEA?


koska eivat sita puhu

Vierailija
30/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIKSI EI SUOMALAINEN LAPSESI OSAA SUOMEA?

itse olen sen verran onnellisessa asemassa, että miehen palkkapussi on niin paksu että saatan olla kotiäitinä lasteni kanssa ja puhumme päivät pitkät suomea. Lapset ovat tuossa 3v korvilla oppineet puhumaan sujuvasti suomea, heidän toinen äidinkielensä tuli parivuotiaana kuvioihin.

Juuri puolalainen ystäväni surkutteli kun hän joutuu olemaan töissä, äitiysloma loppuu täällä kun vauva on 2.5kk ja äitien kuten muidenkin työpäivät loppuu aikaisintaan kello 18. Sillä aikaa lapsi on hoidossa ja tai koulussa ja illalla sitten työssäkäyvät äidit kotiutuvat lapsineen siinä ennen ilta 7:ää, puoli seiskan maissa ja nukkumaan mennää klo 20 korvilla. Niinpä sitten tosiaan sitä toista kieltä kerkeää puhumaan n. puolitoista tuntia / päivä ja koko päivän lapsi puhuu maan kieltä. Arvaapa, oppiiko kaikki suomen tai sen toisen kielen??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

näin meillä vaikka suomea puhuvatkin, kansalaisuutta ei ole.

Vierailija
32/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kontakteja Suomeen. Eihän hän muutenkan pysty kommunikoimaan suomalaisten sukulaistensa kanssa. Mikset ole opettanut äidinkieltäsi lapsellesi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kontakteja Suomeen. Eihän hän muutenkan pysty kommunikoimaan suomalaisten sukulaistensa kanssa. Mikset ole opettanut äidinkieltäsi lapsellesi?

Tuota voi kysyä vain sellainen, joka ei ole joutunut elämään kaksikielisessä perheessä.

Meillä on se tilanne, että mieheni puhuu äidinkielenään englantia, asumme Suomessa. Todellakin joutuu tekemään ekstraefforttia aika lailla, että lapset puhuvat englantia yhtä hyvin kuin suomea. Suomessa kuitenkin on paljon mahdollisuuksia puhua englantia. Kuulla telkkarista, ostaa kirjoja jne. On leikkikerhoa, koululuokkaa ja vaikka mitä.

Jos sitten olet ainoana oman kielesi puhujana vieraassa maassa ja lapsilla on esimerkiksi vain muutama viikko vuodessa mahdollista puhua olla Suomessa, niin kyllä se on todella vaikeaa. Ja jos sitten itse vielä käy töissä, niin todellakin on vaikeaa. Toinen kieli ei tule helpolla jos ei ole riittävästi puhumismahdollisuuksia.

Mutta sivusta on tietysti helppo huutaa mitä hyvänsä.

Vierailija
34/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIKSI EI SUOMALAINEN LAPSESI OSAA SUOMEA?

Koska minä veikkaan että ne tenavat olisivat jättäneet "oudon" tytön ulkopuolelle vaikka olisi osannutkin suomea... :-/ Tosiaan ikävää käytöstä mutta tosi tyypillistä, valitettavasti, juuri suomalaisille tytöille. Esim. ranskankielisissä maissa en ole törmännyt vastaavaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on kaksi vahvasti kaksikielistä lasta. Isä tosin ymmärtää suomea jonkin verran, siitä lienee vähän apua. Käyn töissä, ja Suomessa olemme olleet noin kaksi viikkoa kerran vuodessa. Kauheasti ollaan vain luettu kirjoja ja juteltu niistä, vaikka aina ei olisi jaksanut. Suomalaisia filmejä on iso kasa. Musiikkia. Tyttö lukee jo paksuja suomenkielisiä kirjojakin. Hitaasti kylläkin, eikä kouluaikaan ehdi, joten jää loma-aikoihin.

Eikös AP:n lapsi osaa edes muutamia sanoja??? Siitähän se lähtisi liikkeelle.

Vierailija
36/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

onhan ihme jos ei arvosta omia juuriaan ja opeta lapselleen omaa äidinkieltään. Tottakai joutuu tekemään enemmän töitä, että lapsi oppisi toisen(kin) kielen, mutta niinhän kielen oppiminen aina vaatii töitä. Natiivin opettajan (vieläpä oma vanhempi) avulla arkielämän tilanteissa oppii "itsekseen" paljon. Jos esim. äiti puhuu aina ja vain suomea lapselleen, miten niin se olisi erityisen vaikeaa?

kontakteja Suomeen. Eihän hän muutenkan pysty kommunikoimaan suomalaisten sukulaistensa kanssa. Mikset ole opettanut äidinkieltäsi lapsellesi?

Tuota voi kysyä vain sellainen, joka ei ole joutunut elämään kaksikielisessä perheessä.

Meillä on se tilanne, että mieheni puhuu äidinkielenään englantia, asumme Suomessa. Todellakin joutuu tekemään ekstraefforttia aika lailla, että lapset puhuvat englantia yhtä hyvin kuin suomea. Suomessa kuitenkin on paljon mahdollisuuksia puhua englantia. Kuulla telkkarista, ostaa kirjoja jne. On leikkikerhoa, koululuokkaa ja vaikka mitä.

Jos sitten olet ainoana oman kielesi puhujana vieraassa maassa ja lapsilla on esimerkiksi vain muutama viikko vuodessa mahdollista puhua olla Suomessa, niin kyllä se on todella vaikeaa. Ja jos sitten itse vielä käy töissä, niin todellakin on vaikeaa. Toinen kieli ei tule helpolla jos ei ole riittävästi puhumismahdollisuuksia.

Mutta sivusta on tietysti helppo huutaa mitä hyvänsä.

Vierailija
37/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa se kumma, että on ihan vaan suomalainen ilmiö.

MIKSI EI SUOMALAINEN LAPSESI OSAA SUOMEA?

Koska minä veikkaan että ne tenavat olisivat jättäneet "oudon" tytön ulkopuolelle vaikka olisi osannutkin suomea... :-/ Tosiaan ikävää käytöstä mutta tosi tyypillistä, valitettavasti, juuri suomalaisille tytöille. Esim. ranskankielisissä maissa en ole törmännyt vastaavaan.

Vierailija
38/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kyllä sitä kieltä tietenkin oppii jonkin verran tai aika hyvin, mutta ei siitä välttämättä äidinkielentasoista tule.

Vierailija
39/39 |
06.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

onhan ihme jos ei arvosta omia juuriaan ja opeta lapselleen omaa äidinkieltään.

Tähän asenteeseen törmää aina, kun tulee puheeksi suomalaisjuuriset ulkomailla asuvat lapset, jotka eivät osaa suomea. Aivan kuin se, että Suomessa syntyneenä olisi velvoite siihen että suomea on pakko puhua myös lapsilleen.

Asuin itse 15v Saksassa, muutin sinne yksin 18-vuotiaana eikä minulla ollut noina vuosia juurikaan kontakteja Suomeen tai suomalaisiin, eikä minkäänlaista kiinnostusta kieleen ja se ruostuikin täysin käyttökelvottomaksi. Saksani on erinomaista.

Kun lapseni syntyivät, ei olisi tullut mieleenikään puhua heille suomea... Kaikki muu oli jo niin mullistavaa lapsen syntyessä, enpä paljon alkanut opettelemaan mitään suomalaisia lepertelysanoja puhuakseni vauvalleni (ja mistä niitä olisin saanut, kirjoistako?). Englantiakin olisin puhunut paremmin.

Muutimme yllättäen Suomeen reilu 4v sitten, jolloin lapsemme olivat 3v ja 1v; esikoinen oppi suomen muutamassa kuukaudessa ja nyt ekaluokkalaisena lukee ja kirjoittaa kumpaakin (saksassa kirjoittaa kyllä vielä paaaljon virheitä...), on täysin kaksikielinen.

Kuopus oppi suomea vasta 2,5-vuotiaana mennessään kerhoon.

Lasten kanssa puhumme nykyään saksaa ja suomea sekaisin; enemmän suomea kun olemme kolmistaan mutta vaihdamme kieltä lennossa tarvittaessa ja miehen ollessa kotona enemmän saksaa (hänen kanssaan puhun vain saksaa).

Itse puhun nyt jo taas ihan hyvin suomea, näin kotiäiti/arkikäyttöön, mutta stressitilanteissa se häviää vieläkin kuin tuhka tuuleen (olin juuri leikkauksessa jota pelkäsin kovasti enkä pystynyt sielläkään aluksi puhumaan yhtään suomea...)

Sorry kun meni "vähän" OT, mutta tämä aihe ärsyttää...