nirso lapsivieras, ov

maksalaatikkoäitejä. Eli niitä, jotka syöttävät lapsilleen vain yhtä ja samaa einestä. Näiden lapsethan ovat sitten niitä pahimpia ruan arvostelijoita muualla. Jos kotona ei opeteta että MISTÄÄN ruuasta ei sanota, että tämä on pahaa, niin silloin on vanhemmuus hukassa, ei ap:llä. Jos jostakin ruuasta ei pidetä, sitä maistetaan vähän, ja syömättäkin voi jättää, mutta lapset, jotka käyttäytyvät hyvin, ei arvostele ruokaa ainakaan kylässä. Lastemme serkku on juuri tuollainen nirsoilija ja jopa lapsemme ihmettelevät moista käytöstä. Ja heillä ei juuri muuta syödä kotona kuin einesmaksalaatikkoa.

joiden elämä ei pyöri sen oman maksalaatikkorasian ympärillä.



23

Sano että nämä ovat muroja tai tässä on pitsaa. Tivaamisiin vastaa että "Ihan tavallisia muroja. Maista niin näet." ja että ei ole pakko syödä jos et halua, mutta sitten sinun kyllä tulee nälkä.

maksalaatikkoäitejä. Eli niitä, jotka syöttävät lapsilleen vain yhtä ja samaa einestä. Näiden lapsethan ovat sitten niitä pahimpia ruan arvostelijoita muualla. Jos kotona ei opeteta että MISTÄÄN ruuasta ei sanota, että tämä on pahaa, niin silloin on vanhemmuus hukassa, ei ap:llä. Jos jostakin ruuasta ei pidetä, sitä maistetaan vähän, ja syömättäkin voi jättää, mutta lapset, jotka käyttäytyvät hyvin, ei arvostele ruokaa ainakaan kylässä. Lastemme serkku on juuri tuollainen nirsoilija ja jopa lapsemme ihmettelevät moista käytöstä. Ja heillä ei juuri muuta syödä kotona kuin einesmaksalaatikkoa.

Kyllä AP valittaa aiheesta. Kyllä 7-vuotiaalle jo saa opettaa tapoja, esim ettei ruokaa haukuta. Sitä on sitten siinä teini-iässä ihan turhaa alkaa opettaan, jos on antanu lapsen käyttäytyä ku apina siihen asti.

Haukkuu tuttaville selän takana ja paisuttelee ja kouhkaa netissä.



Asiallinen ja hyväkäytöksinen tapa olisi ottaa asia esille lapsen vanhempien kanssa.



Ja sama käytöksen vaatimusten taso muuten pätee kirjoitussääntöihinkin. Turha itkeä, että aikuisena kirjoittaa "alkaa opettaan", jos alakouluaikoina on menty pellossa.

maksalaatikkoäitejä. Eli niitä, jotka syöttävät lapsilleen vain yhtä ja samaa einestä. Näiden lapsethan ovat sitten niitä pahimpia ruan arvostelijoita muualla. Jos kotona ei opeteta että MISTÄÄN ruuasta ei sanota, että tämä on pahaa, niin silloin on vanhemmuus hukassa, ei ap:llä. Jos jostakin ruuasta ei pidetä, sitä maistetaan vähän, ja syömättäkin voi jättää, mutta lapset, jotka käyttäytyvät hyvin, ei arvostele ruokaa ainakaan kylässä. Lastemme serkku on juuri tuollainen nirsoilija ja jopa lapsemme ihmettelevät moista käytöstä. Ja heillä ei juuri muuta syödä kotona kuin einesmaksalaatikkoa.

Sinä et tiedä mitä tarkoittaa aistiyliherkkä. Siinä ei paljon auta kasvatustavat kun oksennus tulee jos kokee jonkun maun liian vahvana tai ruoan rakenteen esim liian rakeisena. Kokeileppa itse laittaa suuhusi vaikka pullolloinen tabascoa niin saat kuvan miltä jotkut maut voivat tuntua. Tunteettomat ja yksinkertaiset ihmiset vetävät juuri tuollaisia johtopäätökisä ja yleistyksiä serkun-kummin-perheen-maksalaatikoista. Tutustu asioihin ennekuin teet yleistyksiä. Juuri tuon takia AP:n kannattaisi jutella tuon lapsen äidin kanssa ennenkuin vetää omia johtopäätökisään ja ehkä kannattaa jättää lapsi kutsumatta jos asia käy noin luonteen päälle.

kysyin vain mielipidettänne siitä puhunko asiasta ystäväni kanssa vai en?

Meillä on käynyt paljon muitakin lapsivieraita, mutta tämä yks on jollain tavalla todella hankala. Kun sanoin etten ole ainoa, olen ollut samassa paikassa kylässä tämän pojan kanssa, ja nähnyt miten se sama käytös tapahtuu muuallakin, ja juhlien emäntä huokaissut, "kun ei tuolle kelpaa mikään".

En yleensä puhu asioista ystävieni selän takana, en tykkää pitää salaisuuksia=pahoja puheita ystävistäni. sen tietävät kaikki ne jotka minut tuntevat hyvin. sanon asioita usein suoraan "päin naamaa". Mutta kun kyseessä on toisen lapsi asia on hankalampi. en halua loukata ketään, pidän tästä lapsesta kyllä muuten, onhan hän lapseni paras kaveri..

"itse osaat kasvattaa ja muilla on KAKAROITA". voi olla näinkin, mutta haluaisin silti tietää jos lapseni ei osaa käyttäytyä kylässä, olen kyllä nänhyt omin silmin että osaavat. asiasta on keskusteltu paljon, toivon että lapseni tietävät että on rumaa käytöstä sanoa ruokapöydässä hyi..

siihen olenko huono kokki en osaa sanoa mitään, kyllä muille on aina kelvannut.

Sano että nämä ovat muroja tai tässä on pitsaa. Tivaamisiin vastaa että "Ihan tavallisia muroja. Maista niin näet." ja että ei ole pakko syödä jos et halua, mutta sitten sinun kyllä tulee nälkä.

Älä matele lapsen edessä, vaan sano napakasti että meillä syödään tätä ja tämä on hyvää. Kun olet vieraana, ei ole pakko ottaa, mutta sitten voi tulla nälkä.

Nätisti voit olla yhteydessä lapsen äitiin ja käydä tilanteen läpi. Varmasti häntäkin kiinnostaa, että oma lapsi ei osaa kylässä käyttäytyä.

Lapset pompottavat mielellään, jos huomaavat että aikuinen hämmentyy. Sinun empivä ja arka käytöksesi vain rohkaisee lasta laukomaan lisää kommentteja.

Miksi et ole noissa tilanteissa tarttunut hetkeen ja opastanut kyläilevää lasta hyvien käytöstapojen saloihin.



Minä (4 lapsen äiti) sanon kyllä sumeilematta ystävien ja sukulaisten lapsille, jos he meillä kyläillessään nirsoilevat ruoasta, että mitään ei ole pakko syödä mutta meillä on sellainen sääntö, että kaikkea maistetaan, jollei ole allergioita (selvitän allergiat aina etukäteen vanhemmilta ja kirjaan jääkaapin oveen lapulle).



Mansikkakakulle nyrpistelystä olisin sanonut lapselle, kuten omillenikin sanon, että on epäkohteliasta kakun leipojaa (tässä tapauksessa sinua AP) kohtaan sanoa toisen tekemää ruokaa pahaksi. Omille lapsilleni olen opettanut, että jollei ruoka maistu, voi asian ilmaista kohteliaammin esim. seuraavasti: "Kiitos mutta makuaistini ei taida olla vielä riittävän kehittynyt, jotta tykkäisin kovasti tästä ruoasta." Käytännöllisesti katsoen aivan sama asia, kuin ruoan pahaksi sanominen mutta sanoja ottaa syyn itselleen :-) (huumoria peliin)



Murojen närppimisestä olisin sanonut, että nyt on tarjolla näitä muroja (olisin näyttänyt pakkauksen) ja jollei kelpaa, niin sitten keitän sulle kaurapuuron. Illalla ja aamulla on kuitenkin lasten syötävä.



Pizzan kummastelemisesta olisin lapselle sanonut, että se on minun itse leipomaa ja pohja on tehty pellille, joten reunat ovat pellin muotoiset. Olisin ehkä ottanut lapset mukaan pizzan tekoon, jotta olisivat itse nähneet miten se muotoutuu. Maistuu muuten yllättävästi nirsommillekin itse tehty ruoka ja pizza, johon saavat valita täytteet.



Miksi aikuisena loukkaannut lapsen käytöksestä, etkä kerro siitä lapselle? Minä ainakin reilusti sanon omille ja toisten lapsille, jos itsestäni tuntuu pahalta heidän käytöksensä, näin lapsi saa välittömän palautteen huonoksi koetusta käytöksestään, havahtuu ehkä ajattelemaan asiaa toisen kannalta ja ehkä hiljalleen jotain oppiikin. lisäksi minä en jää suotta vatvomaan pahaa mieltäni.



Toki erikseen on aistiyliherkät lapset, joiden vanhemmat luultavasti osaavat informoida minua(kin) lapsensa erityispiirteestä, jotta osaan suhtautua lapsen toimintaan ruoan suhteen oikealla tavalla. Tuttavapiirissäni ei tällaisia lapsia ole vastaan tullut mutten väitä missään nimessä etteikö tallaisia lapsia ole.



Kokoa AP itsesi ja anna asian nyt olla mutta seuraavan kerran, kun möksähdät vierailevan lapsen käytöksestä, kerro hänelle rauhallisesti mutta selkeästi, että sinulle tuli paha mieli hänen sanomastaan ja ohjaa häntä, kuten omiakin lapsiasi, kuinka toivot teillä käyttäydyttävän.



Hyvää vuoden jatkoa sinulle!

Haukkuu tuttaville selän takana ja paisuttelee ja kouhkaa netissä. Asiallinen ja hyväkäytöksinen tapa olisi ottaa asia esille lapsen vanhempien kanssa. Ja sama käytöksen vaatimusten taso muuten pätee kirjoitussääntöihinkin. Turha itkeä, että aikuisena kirjoittaa "alkaa opettaan", jos alakouluaikoina on menty pellossa.

lue alempi viestini ja älä välitä kirjoitusvirheistä! kysyinkin jo aloituksessa että pitäisikö keskustella vai ei?

Siis kun ei ole oma muksu, niin tollasta en katsoisi ja vielä toi jatkuva kysely aivan turhasta.

Miksi et ole noissa tilanteissa tarttunut hetkeen ja opastanut kyläilevää lasta hyvien käytöstapojen saloihin.

Hyvää vuoden jatkoa sinulle!

mutta kiitos, sa samoin.

ap kuittaa ja lopettaa keskustelun tähän.

Jos tämmönen huonotapanen lapsi tulee ja nirsoilee voi antaa asian mennä korvista ulos, pyytää poistumaan pöydästä jos ei maistu , tai sanoa kyllä se muille kelpaa. Kysyä mikä siinä on niin pahaa, erillaista.

Kaikki lapset valitettavasti eivät osaa käytöstapoja.

maksalaatikkoäitejä. Eli niitä, jotka syöttävät lapsilleen vain yhtä ja samaa einestä. Näiden lapsethan ovat sitten niitä pahimpia ruan arvostelijoita muualla. Jos kotona ei opeteta että MISTÄÄN ruuasta ei sanota, että tämä on pahaa, niin silloin on vanhemmuus hukassa, ei ap:llä. Jos jostakin ruuasta ei pidetä, sitä maistetaan vähän, ja syömättäkin voi jättää, mutta lapset, jotka käyttäytyvät hyvin, ei arvostele ruokaa ainakaan kylässä. Lastemme serkku on juuri tuollainen nirsoilija ja jopa lapsemme ihmettelevät moista käytöstä. Ja heillä ei juuri muuta syödä kotona kuin einesmaksalaatikkoa.

Sinä et tiedä mitä tarkoittaa aistiyliherkkä. Siinä ei paljon auta kasvatustavat kun oksennus tulee jos kokee jonkun maun liian vahvana tai ruoan rakenteen esim liian rakeisena. Kokeileppa itse laittaa suuhusi vaikka pullolloinen tabascoa niin saat kuvan miltä jotkut maut voivat tuntua. Tunteettomat ja yksinkertaiset ihmiset vetävät juuri tuollaisia johtopäätökisä ja yleistyksiä serkun-kummin-perheen-maksalaatikoista. Tutustu asioihin ennekuin teet yleistyksiä. Juuri tuon takia AP:n kannattaisi jutella tuon lapsen äidin kanssa ennenkuin vetää omia johtopäätökisään ja ehkä kannattaa jättää lapsi kutsumatta jos asia käy noin luonteen päälle.

Ei ole mitään syytä loukkaantua jos sanot asiallisesti. Mutta minustakin teet tästä ihan liian suuren asian. 7 v on vielä pieni eikä välttämättä ymmärrä miten tulee käyttäytyä. Sanot että ikävää jos tämä on sinun mielestäsi pahaa, ei tätä ole pakko syödä mutta muutakaan ei ole. Ja ihan hyvin voit opastaa että ei ole kohteliasta sanoa noin. Sinä olet se aikuinen.

Ei se poika yhtenä yö kylä yönä/aikana nälkään kuole,syö mitä syö ja sillä sipuli.Tankaa sitten kotona taas kunnolla ruokaa kun sinne pääsee.

Ja tuohan voi olla väliaikasta ja jotkut on vaan ronkeleita minkäs teet.

emäntä on pöytään laittanut niin saapi olla syömättä. Koskee niin isoja kuin pieniäkin vieraita As simple as that!!

JA minulla on vielä tapana sanoa, että meillä määrään minä ja kun ollaan meillä niin minua totellaan. Kotona voi sitten lapsi tehdä mitä tykkää.

Jos ei mikään kelpaisi niin sanoisin, että sitten ole ilman. Jos loukkaisi kokkaustaitojani tahallaan (tahallaan haluaa olla ilkeä ja ärsyttää minua) niin sanoisin kyllä suoraan lapselle, että ei noin hankala tai ilkeä saa olla kun on kylässä...Jos tää ei toimi niin voisin kyllä sanoa äitilleen, että onpas omapäinen lapsi ja selittäisin mitä hän on sanonut ja tehnyt...

Minuakin ärsyttää, kun lapsille ei enää opeteta käytöstapoja kuten ennen. :(

Kohtelen heitä samalla tavalla kuin omianikin; "Ai et syö? No voi. Ikävä kyllä muuta ei ole tarjolla". Koska itselläni on monta lasta lapsivieras haluaa kuitenkin usein istua pöytään muitten kanssa, ja ottaa sitten lautaselleen vähän perunaa tai pastaa tai mitä nyt suostuu syömään. Omat lapseni sitten ihmettelevät: Etkö tosiaankaan ota kastiketta? Miksi et syö vihanneksia? jne. Minäkin saatan (leikkisästi) huomauttaa että kylläpä näyttää tylsältä tuo sinun lautasesi.

Omat lapseni ovat oppineet syömään osaksi sisarusten esimerkin avulla. Selän takana vaihtavat katseita jos vieraalle ei ruokaa kelpaa. Minäkin useasti ihmettelen näitten nirsojen lasten käytöstapoja. Saattavat laukoa ihan mitä vain "Yök! Sipulia" "Tuota minä en ainakaan maista!" jne. Kun lapselta kysyy haluaako hän syödä meillä vastaus on usein "No kyllä mä voin". Voi itkujen itku, sanon tuostakin. Meidän lapset on kasvatettu vastaamaan kohteliaasti "Kyllä (tai ei) kiitos". Ja lisäisin vielä etteivät he muuten ole mitenkään tiukasti kasvatettuja vaan ihan normaaleja villejä lapsia.

vaan osoitus täydellisestä moukkamaisuudesta ja sivistymättömyydestä.



PALJON törkeämpää kuin se että 7-vuotias nirsoilee.

sanoisin lapselle esim että tuollainen ei ole kivaa, meillä nyt on näitä ja jos ei kelpaa niin ikävää, mutta muutakaan ei ole.



Äidilleen sitten sanoisin että toivottavasti lapsi nyt ei ihan nälissään ole kun sille ei tuntuneet mun kokkaukset maistuvan...