Te joilla lapset ovat 5-9 -vuotiaita, onko sellaisia perheitä joissa lapset eivät tappele keskenään?

ja tappelevat koko ajan. Nuorempi on pahempi. Milloinkahan tämä loppuu?

Meillä ainakin tapellaan.

päivittäin.

Tappelevat kerran päivässä eli aamusta iltaan. Huoh. ;))

Kaksi vanhinta on jo aikuisia, tyttö ja poika, kaksi seuraavaa teinejä, nuorin 7-vuotias. Vanhin on poika ja muut tyttöjä, ja koskaan en ole nähnyt kenenkään heistä tappelevan. Poika nahisteli joskus kavereittensa kanssa, mutta ei siskojensa.

Kysyin sukulaiselta jolla kaksi noin 10 vuotiasta lasta että milloin loppuu. Sanoi ettei vielä ole näkynyt merkkiäkään mutta oli kysynyt samaa vähän aikaisemmin äidiltä jolla lapset jo 14-18 vuotiaita ja siellä ei ainakaan vielä ollut loppunut. Eli voi kestää vielä hetken =)

Milloinkahan tämä loppuu?

Useinhan perinnönjaossakin lapset saavat ison tappelun aikaiseksi ja silloin kuitenkin ollaa usein jo 50+ ikäisiä. ;)

Meillä lapset 3 ja 6 v ja tappelevat päivittäin monta kertaa. Välissä ovat ylimmät ystävykset.

Toinen 6v. ja toinen 10v.

Meillä pojat tappelee päivittäin. Toinen täyttää 6v. ja toinen on 8v.

Tällä 8v. vanhalla on lievä kehitysvamma ja eipä poikkee normi lapsista. Samalla lailla riitelemässä.

Tosin riita lähtee tulisesta kuopuksesta.

eivät osaa olla riitelemättä kuin pikku hetkiä.

meillä tytöt 3 ja 6 vuotta, ja jatkuvaa tappelua. tykkäävät toisistaan, hellittelevät ja halivat sekä leikkivät nätisti, mutta lukuisia kertoja päivässä tappelevat, todella rjusti mielestäni. haukkuvat toisiaan, viskovat toistensa tavaroita, joskus nipistävät toista jne. Tähän kyllä puututaan todella, mutta hetkessä taas unohtuu. Kyllä väsyttää välillä.

eivät ole koskaan tapelleet. Johtuu varmaan lähinnä siitä, että esikoinen on todella kiva ja pitkämielinen, ei tykkää tapella ollenkaan, antaa mieluummin periksi. Kuopus on jääräpäisempi ja saa tahtonsa lävitse tappelematta.

ja ajattelin hankkia varastoon tusinan mustavalkoisia raitapaitoja... Mun elämä kun tuntuu kuluvan erotuomarointiin noin pääasiassa ;) Varsinkin poika osaa provosoitua ihan ilman syytäkin ja on ihan hemmetin kovaääninen. Tappelee sujuvasti silloinkin kun ovat samaa mieltä :P (Just viimeks karjui pää punaisena ONPAS; ONPAS, Onpas!!! Kun sanoi ensin, että lumiauroja on ihan oikeesti olemassa ja sisko vastasi, että niin on... Ja sit paineli omaan huoneeseen karmit kaulassa ja kiljui, ettei oo enää kenenkään kaveri... *huoh*) Ja isosiskokin osaa meinaan herkästi tulistuvaa veljeään ärsyttää niinkin, ettei vieressä seisova ulkopuolinen edes tajua mitä tapahtui...



Onneks kuopus ei ihan vielä osaa mennä kinailemaan noiden kanssa... (8kk tytön temperamentti ei tosin kauheen hyvää tulevaankaan lupaa..)

13 jatkaa...



Ja nämäkin nahistelevat sisarukset tykkäävät toki sen verran toisistaan, että vartin komennus eri huoneisiin on jo ihan kaamea rangaistus...

kun olivat 10 ja 12 alkoivat tapella, ei kuitenkaan päivittäistä.



Olin ihmeissäni kun olivat todella sopuisia pikkulapsiajan ja sitä ihmetteli muutkin. Yhdessä leikkivät sovussa ja ovat toistensa parhaat kaverit.



Murrosiän alettua alkoi tappelut mutta vain muutaman kerran olleet kiinni toisissaan, yleensä tappelu on sanallista ja todella rankkaa välillä.



Nyt ovat 12 ja 14. Ovat tyttöjä. Viime vuosina on tullut kummallekin omia kavereita.

Meillä on kiivasluontoinen mutta hyväsydäminen 8v poika, ja tomera 5v tyttö sekä uhmaiässä oleva mutta muuten rauhallinen 3,5v poika. Ja mun mielestä keskenään tappelevat aika vähän, tai se on sellaista hetkellistä kiukuttelua ja pahaa mieltä joka johtuu väsymyksestä tai nälästä tai tylsyydestä, ja näihin kolmeen löytyy usein hyvä keino.



Mä en puutu kiukkuamiseen heti, mutta kun puutun niin sanon tasapuolisesti, ja selitän miltä kenestäkin tuntuu. Tätä helpottaa se että hankalin persoona on tuo vanhin, ja ikä auttaa jo ymmärtämään. Toisaalta hän on aina halunnut vaan hyvää kaikille, mutta kiivastuu vaan herkästi. Tyttö hoitaa kitisemisen ja pienempi poika härnäämisen. Mutta kun meillä on vielä vuoden ikäinen tahtojakin ja ollaan päivät pitkät kotona mä olen erittäin tyytyväinen siihen miten sisarukset osaavat ottaa toisensa huomioon ja tulevat juttuun keskenään.



Sukuriidat perinnönjaossa johtuvat juuri siitä, että joku sisaruksista kokee saaneensa lapsena vähemmän rakkautta.

Kauhea tappelu koko ajan kun yrittavat "leikkia" yhdessa... En jaksa edes muuta aiheesta kirjoittaa!

Erikseen ovat viehättäviä lapsia mutta yhdessä ihan hirveitä välillä. Vauvan kanssa ei kumpikaan onneksi toistaiseksi tappele ja yhdessä vauvan kanssa olleessaan ovat myös kunnolla.