Sain mieheltä lahjaksi Swarovski-hahmon, mitä teen sillä?
Mies on usein huumassa kultasepänliikkeiden ikkunoissa katsellut noita Swarovskin kristallihahmoja. Ne on sen verran hintaviakin, että olen vähän olankohautuksella sen ihmettelyt kuitannut.
No nyt se sitten osti mulle lahjaksi sellaisen kristalliotuksen. Ihan kiva, mutta mitä teen sillä? Täytyy varmaan mennä ostamaan joku vitriini. Kirjahyllystä se ei näy mihinkään ja muilta hyllyiltä se päätyy varmaan kohta sirpaleiksi lattialle. Vai voisko sen laittaa astiavitriiniin?
Ja nyt ihan taatusti joka lahjaksi tulee tuollainen kristalliötökkä. Onhan ne kivoja, mutta mitä ihmettä niillä tekee? En tarvitse tuommoista mihinkään.
Tylsää, kun mies ostelee lahjaksi sellasia, joista itse tykkää...
Kommentit (30)
Meillä astiakaappina Boknäsin Villinki-vitriini. Jos sitten laitan tuon kristallitipun sinne viinilasien kaveriksi...
Otan osaa ap. Kerro vastedes selvästi ja monta kertaa, mitä haluaisit lahjaksi. Toivottavasti miehesi ymmärtää, ettet halua enää tulla yllätetyksi.
ja 4-v oli kateudesta vihreä, luonnollisestikin
Omasta mielestä nallen paras puoli, että se oli tarpeeksi pieni
En ole koskaan kauppojen ikkunoiden takana sanonut, että enpä tuollaisia haluaisi omaan kotiini. Olen vaan todennut, että onhan ne ihan kivoja - ja onhan ne, siellä ikkunassa, mutta ei kotona! En ikinä kuvitellut, että mies menisi sellaisia ostamaan.
Sun nyt vaan pitää sanoa (kauniisti mutta tiukasti) ettet halua niitä hahmoja enää. Mies on luultavasti ottanut tuon "ihan kiva" kommentin sellaisena, että OIIII IHHAAAANAA, ja aikoo kerätä sulle setin. :)
Mikä ötökkä se oli? Onko tuolla nettisivuilla kuva?
Miksei niitä voi ottaa kiitollisuudella vastaan? Oma asenne ratkaisee paljon...! Minusta on söpöä että miehesi on ihaillut hahmoja, ja ilmeisesti jopa tunnustellut sinulta pitädtkö niistä (näyttänyt kultasepänliikkeessä ja kysynyt onvatko söpöjä tm. ja ap vastannut että joo. Jos olisi haukkunut, tuskin mies olisi sellaista hankkinut...?) Lahja on arvokas, eikä kuitenkaan mikään kamaluus/jättimäisen suuri, joten en näe missä on ongelma? Eri asia jos mies olisi ostanut kalliin, ison, ja kamalan taulun joka olisi "pakko" laittaa olohuoneen seinälle tmv. Tuo hahmo menee ihan kirjahyllyssä tmv.
Krsitallihahmoille myydään sellaisia "lasialustoja" joissa on valo. Osta sellainen ja laita hahmo sen päälle, ihan kivan näköinen (ja jos inhoat hahmoa niin kuitenkin syht neutraali, ei pomppaa esim. kirjahyllystä liikaa silmille) ja varmasti lapset ja se mies aiankin pitävät kauniina...
Inhoan kaikkia pikkuesineitä ja tilpehööriä, oli se sitten kirjahyllyssä, vitriinissä tai missä tahansa muualla, ja onneksi myös mieheni tietää sen (eikä itsekään perusta niistä). Meillä menisi varmaan ennemmin tai myöhemmin lapsille, esikoistyttö tykkää tuollaisesta.
Miksei niitä voi ottaa kiitollisuudella vastaan? Oma asenne ratkaisee paljon...! Minusta on söpöä että miehesi on ihaillut hahmoja, ja ilmeisesti jopa tunnustellut sinulta pitädtkö niistä (näyttänyt kultasepänliikkeessä ja kysynyt onvatko söpöjä tm. ja ap vastannut että joo. Jos olisi haukkunut, tuskin mies olisi sellaista hankkinut...?) Lahja on arvokas, eikä kuitenkaan mikään kamaluus/jättimäisen suuri, joten en näe missä on ongelma? Eri asia jos mies olisi ostanut kalliin, ison, ja kamalan taulun joka olisi "pakko" laittaa olohuoneen seinälle tmv. Tuo hahmo menee ihan kirjahyllyssä tmv.
Krsitallihahmoille myydään sellaisia "lasialustoja" joissa on valo. Osta sellainen ja laita hahmo sen päälle, ihan kivan näköinen (ja jos inhoat hahmoa niin kuitenkin syht neutraali, ei pomppaa esim. kirjahyllystä liikaa silmille) ja varmasti lapset ja se mies aiankin pitävät kauniina...
sanoin, että musta on tavallaan söpöä, että joku mies tykkää tuollaisista tavaroista ja ostaa vaimolleen. Mutta. Mä oon myös sitä mieltä, että lahjan antajan pitäisi miettiä, sopiiko lahja saajalleen. Mä mietin ainakin tosi tarkkaan, koska musta on hirmu ikävää, jos lahja ei tuotakaan iloa saajalleen. Mulla on takana tässä myös ympäristöystävällinen ajattelu: toivon, etten ostaisi lahjaa turhaan, vaan sille olisi käyttöä ja siitä iloittaisiin.
Mulle tuli ainakin sellainen tunne, että ap ei haluaisi loukata miestään. Mulle on ainakin tosi vaikea näytellä innostunutta, jos saan jotain sellaista, joka ei sovi mulle yhtään - onneksi en kyllä useinkaan saa sellaisia lahjoja. Vielä enemmän ahdistaisi sellainen tapaus, että lahja on maksanut tosi paljon, eikä se miellytä mua ollenkaan. (Tosin ainakaan meillä tällaista tilannetta tuskin voisi sattua, koska rahat on niin tiukalla...)
Sitten vielä sellainen havainto, että aika jännää, että on olemassa tuollainenkin juttu, johon rahansa panna! Kalliit kristallihahmot, joille ostetaan vitriinejä ja valaisevia alustoja! Kyllä mä ehkä olen tunnistanut tuollaiset asiat jossain tietoisuuteni reunoilla, mutta nyt kun täällä oikein keskustellaan asiasta, niin enpä voi sanoa muuta, kun että ihmisillä on liikaa rahaa, jos tuollaisia voi ostella!
eivät osaa niin ajatella mitä toinen lahjaksi haluaa. Sekin kannattaa pitää mielessä, että ehkä ap:n mies oli saanut tuon idean jostain; esim. hänen pomonsa vaimo on hulluna noihin ja ajatteli että siinä hyvä lahjaidea. Varmisti vielä asian kysymällä ap:lta pitääkö hän kristallikoristeista, mihin tämä vastasi kyllä.
Itse ostin miehelleni kerran bändipaidan (itse en. ko musiikista pidä =en tiedä paidoistakaan sen enempää). Olin kaverini kanssa ostamassa sitä, kaverin veli (jota e tunne) pitää myös ko. bändistä, ja kaverini sanoi että paita on hyvä ja hänen veljensä varmasti pitäisi eniten siitä mistä minäkin pidin. Halusin ostaa bändin paidan joka ei ole se tavallisin versio mikä "kaikilla" on, vaan vähän erikoisempi. No mieheni ei siitä pitänyt... Ei sanonut mitään kiitteli jne., mutta luen häntä kun avointa kirjaa;) No sitten suoraan kysyin että olisiko se peruspaita ollut parempi ja sanoi nolostellen että joo. Kävin sitten vaihtamassa paidan siihen :)
Ja joku pieni koriste esine on kuitenkin aika hekppo jemmata pois näkyvistä vaikka näkyvillä onkin. Kyllä; pitäisi miettiä ekologisuutta jne. mutta harva niin tekee. Ylipäätään jokaisella meillä n omat pikku turhuutemme joita meillä on vaikka emme niillä mitään tee. Itselläni esim. on kenkiä liikaa, ei kohtuuttomia määriä, mutta aika hinnakkaita kenkiä jotka eivät mene miksikään käytössä koska ovat laadukkaita. Kuitenkin sitä joka vuosi muutama pari tulee lisää hankittua, koska ei voi ihanuuksia vastustaa :) Ei ole ekologisesti järkevää, mutta toisaalta monissa muissa asioissa sitten se puoli on hyvin hallussa.
...kristallieläin lasikaapissa. Siis lasiovisessa (viini)lasikaapissa siinä lasien edessä. On minusta ihan kivan näköinen siinä.