Lääkäri: työsi huonot puolet?

"oletko ap tosissasi? Harkitset lääkärin uraa, mutta sinulla ei tunnu olevan mitään käsitystä siitä, mitä lääkärit palkkansa eteen tekevät? Minkä ikäinen olet? Milloin kirjoitit ylioppilaaksi?"



Olen tosissani. Ikää 29 v. Ylioppilaaksi kirjoitin aikuislukiosta 2006. Ammattikoulun jälkeen menin lukioon. Olin laborantti, työ ei tuntunut omalta. Käsityksiä on, mutta mistä tietää onko ne oikeita. Yksi tuttava on lääkäri. Ei päivystä ollenkaan ja palkka on mielestään hyvä. Kuulee vain niin monenlaisia kommentteja lääkärin työstä.



Itseä kiinnostaisi ala; siis ihan puhtaasti sanottuna lääketiede. Ja kyllä lääkärit tekevät aika monenlaisia töitä, ainakin tämän tuttavalääkärini kertoman perusteella.

"Sori vaan ap, jos et pysty visualisoimaan lääkärin ammatin raskauden syitä kyselemättä täällä, kannattaa varmaan tähdätä ensialkuun lähihoitajaksi."



Narsistiset kollegat? Sairaanhoitajien kateus? Empatiakyvyttömyydestä johtuva rasittuminen, kun "potilaat valittavat ilman syytä"? Jatkuvat keskeytykset ja jokapaikkaan nykiminen "tuu kattoo nyt tätä"? Se, ettei asiakkaat arvostakaan niin paljon kuin kuvitteli? Oma osaamattomuus?



Paljonko lääkäri voi vaikuttaa omilla asenteillaan ja valinnoillaan? Onko pakko päivystää? Onko pakko tehdä yötyötä? Voiko sanoa joskus ei? Voiko aidosti ymmärtää potilaita? Mikä on kenellekin raskasta???

fyssaa, kemiaa ja bilsaa? Pitkän matikan olet kai lukenut?



Jos aiot hakea tänä vuonna, niin sulla alkaa olla aika kiire, koska sun on pakko kerrata aika lailla ja Galenoksen pänttääminen on kokopäivätyötä.

up

[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 19:10"]

Potilaat. Ensiksi harmittaa laiskat (syyttä) sairasloman hakijat ja toiseksi turhaan valittajat. Kolmanneksi luulosairaat. Kaikkein eniten kuitenkin ne jotka ovat itse nettitohtorin avulla hoitaneet itsensä sairaiksi. 

Eli potilaat ovat ne huonoin puoli. Miten mukava minunkin työpaikkani olisi ilman potilaita.

[/quote]

Tämä kommentti kertoo kuinka tärkeää on että lääkärikoulutukseen hakijoille järjettäisiin soveltuvuuskokeet. Valitettavasti pelkkä asiatiedon omaksuminen ei riitä lääkärin ammattiin. Täytyy olla myös kykyä luovaan ajatteluun ja asioiden yhdistämiseen. Puhumattakaan sosiaalisista taidoista ja aidosta halusta auttaa ihmisiä. Suurin osa lääkäreistä ei ole tiedollisesti ajan tasalla uusista tutkimuksista ja osa ei osaa edes perusasioita enää. On tainnut ainakin monella tk-lääkärillä unohtua opiskeluaikoina opetetut asiat. Valitettvasti itse olen joutunut karvaasti kokemaan lääkärien osaamattomuuden ja ylimielisyyden. Seurauksena sairauteni ehti päästä niin pitkälle ettei ole varmaa toivunko enää koskaan työkuntoiseksi. 

Ihan kaikkein raskainta on se, että kun on kuitenkin vain ihminen ja tekee työnsä ihmisen voimin ja kyvyin, eikä ole jumala edes puoliksi, vaikka väki niin odottaa. Ninpä ei voi aina päättää paraneeko potilas vai ei, eikä kaikkia voi autta, mutta aina jää siitä syylliseksi silti.

Ja joskus sattuu että joku oikein kovasti haluaisi että hänellä on juuri se netistä löytynyt tauti, mutta kun millään tutkimisella et voi sitä hänestä diagnosoida. Siinä sitten selität kun et voi hänen toivettaan täyttää ja kirjoittelet sitten illat pitkät vastineita ja mietit voisiko silläkin työpanoksella tehdä jotakin järkevääkin ihmisten hyväksi. Mutta eihän sitä koskaan tiedä jos sillä tavalla juuri se tauti hänelle saadaan.